Supreme Court allows appeal dismissed for late filing due to court's email server misclassification error.

Asianosainen lähetti määräajassa käräjäoikeuden sähköpostiosoitteeseen valituksen käräjäoikeuden tuomiosta. Käräjäoikeuden sähköpostipalvelin tulkitsi viestin roskapostiksi, ja valitus siirtyi käräjäoikeuden kirjaamon sähköpostiin vasta määräajan jälkeen. Käräjäoikeuden jätettyä valituksen myöhään saapuneena tutkimatta asianosainen haki päätökseen muutosta ja toimitti viestin lähettämisen ajankohdasta selvitystä, joka horjutti käräjäoikeuden päätöksen perusteena olleen viestin saapumisajankohtaa koskevan tiedon luotettavuutta. Hovioikeus ei olisi saanut hyväksyä käräjäoikeuden tutkimattajättämispäätöstä hankkimatta selvitystä valituksen saapumisesta käräjäoikeuden tietojärjestelmiin. Ks. KKO:2005:3

L sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 8 §, 10 §

OK 25 luku 12 § 2 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

A oli ilmoittanut tyytymättömyyttä määräajassa Helsingin käräjäoikeuden velkasuhteeseen perustuvaa saatavaa koskevassa asiassa 22.2.2010 antamaan tuomioon. Valituksen määräpäivä oli ollut 24.3.2010. Sähköpostilla lähetetty valituskirjelmä oli kirjautunut käräjäoikeuden kirjaamon järjestelmään 25.3.2010.

Helsingin käräjäoikeuden päätös 16.4.2010

Käräjäoikeus lausui, että valituskirjelmä oli saapunut myöhässä ja jätti valituksen oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 12 §:n nojalla tutkimatta.

Asian on ratkaissut käräjäviskaali Katriina Luhtanen.

Helsingin hovioikeuden päätös 2.7.2010

A haki muutosta käräjäoikeuden päätökseen ja esitti hovioikeudessa selvitystä siitä, että hän oli lähettänyt valituksensa sähköpostitse käräjäoikeuteen määräajassa. Hovioikeus lausui, kuten käräjäoikeuskin, että valitus oli saapunut käräjäoikeuteen myöhässä ja jätti käräjäoikeuden päätöksen voimaan.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lauri Nouro, Elina Setälä ja Pirjo Aaltonen.

Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A vaati hovioikeuden päätöksen kumoamista ja asian palauttamista hovioikeuteen valituksen tutkimista varten.

Suomussalmen kunta ei vastannut valitukseen.

Välitoimi

Helsingin käräjäoikeus antoi pyydetyn lausuman sen tietojärjestelmien toiminnasta. Suomussalmen kunnalle varattiin mahdollisuus lausua käräjäoikeuden lausumasta.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla. Lähettäjä vastaa siis siitä, että hän lähettää viestinsä oikeaan aikaan oikeaan osoitteeseen asianmukaisilla välineillä.

2. Edellä mainitun lain 10 §:n 1 momentin mukaan sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Jos saapumisajankohdasta ei ole selvitystä sen johdosta, että viranomaisen käyttämä sähköinen tiedonsiirtomenetelmä on ollut epäkunnossa tai poissa käytöstä taikka selvitystä ei muusta vastaavasta syystä voida esittää, sähköinen viesti katsotaan saman pykälän 2 momentin mukaan saapuneeksi sinä ajankohtana, jona se on lähetetty, jos lähettämisajankohdasta voidaan esittää luotettava selvitys.

3. Hallituksen esityksessä laiksi sähköisestä asioinnista hallinnossa todetaan, että luotettavana selvityksenä viestin lähetysajasta voidaan pitää esimerkiksi viestiä välittäviltä palvelimilta sähköpostiviestin otsikkokenttiin kirjautuvaa tietoa viestin lähettämisajasta (HE 153/1999 vp s. 29). Kyseiseen lausumaan on viitattu myös hallituksen esityksessä laiksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (HE 17/2002 vp s. 42).

4. Tässä tapauksessa käräjäoikeuden tuomiota koskevan valituksen määräaika on päättynyt 24.3.2010. A:n valituksen sisältänyt sähköpostiviesti on kirjautunut käräjäoikeuden kirjaamon sähköpostiin vasta 25.3.2010 klo 10.27 ja käräjäoikeus on oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 12 §:n nojalla jättänyt valituksen myöhään saapuneena tutkimatta. Hakiessaan muutosta tähän käräjäoikeuden päätökseen A toimittanut hovioikeuteen myös tuon sähköpostiviestinsä, jonka otsikkokentän mukaan hänen valituksensa oli lähtenyt hänen käyttämänsä sähköpostijärjestelmän palvelimelta jo 24.3.2010 klo 15.02. Tämä viestin osoittama lähetysaikaa koskeva tieto on horjuttanut sen valituksen saapumisaikaa koskevan tiedon luotettavuutta, jonka perusteella käräjäoikeus on tutkimattajättämispäätöksensä tehnyt. Sen vuoksi hovioikeus ei olisi saanut hyväksyä käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta hankkimatta selvitystä tuomioistuimen tietojärjestelmien asianmukaisesta toiminnasta.

5. Korkeimpaan oikeuteen Helsingin käräjäoikeudesta hankitun selvityksen mukaan A:n sähköpostiviesti onkin saapunut käräjäoikeuden tietojärjestelmään 24.3.2010 klo 14.57. Käräjäoikeuden tietojärjestelmä oli kuitenkin luokitellut viestin virheellisesti roskapostiksi. Sen vuoksi viesti oli ohjautunut erikseen selvitettäväksi ja joutunut karanteeniin, josta se oli 25.3.2010 vapautunut ja siirtynyt käräjäoikeuden kirjaamon sähköpostiin. A:n valituksen sisältäneen viestin saapuminen käräjäoikeuden kirjaamon sähköpostiin vasta määräajan jälkeen on näin ollen johtunut käräjäoikeuden oman järjestelmän virheellisestä toiminnasta.

6. Valituksen saapumisajankohtana on pidettävä hetkeä, jolloin sen sisältänyt viesti on saapunut käräjäoikeuden tietojärjestelmään. A:n valitus on siten tehty määräajassa eikä alempien oikeuksien mainitsemaa perustetta sen tutkimatta jättämiselle ole.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan. Asia palautetaan hovioikeuteen, jonka tulee huomioon ottaen palauttamisen syy omasta aloitteestaan ottaa Helsingin käräjäoikeuden 22.2.2010 antamaa tuomiota (08/30207) koskeva valitus käsiteltäväkseen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Kati Hidén, Ilkka Rautio, Timo Esko ja Pekka Koponen. Esittelijä Juha Mäkelä.

---

[SV]

En part överklagade tingsrättens dom och sände inom utsatt tid sin besvärsskrift till tingsrättens e-postadress. Tingsrättens e-postserver tolkade meddelandet som skräppost och besvärsskriften nådde registratorns e-post först efter fatalietiden. Efter att tingsrätten avvisat besvären såsom för sent inkomna överklagade parten beslutet och lämnade in en utredning om tidpunkten då meddelandet hade sänts, vilken rubbade tillförlitligheten av de uppgifter om meddelandets ankomsttidpunkt som låg till grund för tingsrättens beslut. Hovrätten borde inte ha fått godkänna tingsrättens avvisningsbeslut utan att skaffa utredning om hur besvärsskriften ankom till tingsrättens datasystem. Se KKO:2005:3

L elektronisk kommunikation i myndigheternas verksamhet 8 §, 10 §

RB 25 kap 12 § 2 mom