Supreme Court dismisses appeal for delay compensation because the claim was filed after the main case ended.

Yhtiön peruutettua kanteensa käräjäoikeus jätti asian sillensä ja velvoitti yhtiön korvaamaan vastapuolena olleen A:n oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi harkitsemallaan määrällä. A valitti korvausmäärästä hovioikeuteen ja haki asiassa valituslupaa vaatien samalla hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta.

Koska hyvitysvaatimus oli puhevallan menettämisen uhalla tehtävä ennen pääasian käsittelyn päättymistä ja pääasian käsittely oli päättynyt käräjäoikeudessa sen jätettyä asian sillensä, hyvitysvaatimusta ei voitu tutkia.

HyvitysL 7 § 1 mom

Asian aikaisempi käsittely ja A:n hakemus

Alun perin Turunseudun käräjäoikeudessa 22.4.2002 vireille tulleessa A:han kohdistamassaan hypoteekkikanteessa Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - SSP Oy (jäljempänä Arsenal) oli vaatinut, että A:n omistamat kaksi tilaa saadaan käyttää Arsenalin eräiden saatavien kattamiseksi. Käräjäoikeuden hyväksyttyä kanteen tuomiollaan 30.4.2003 ja Turun hovioikeuden pysytettyä käräjäoikeuden ratkaisun tuomiollaan 16.6.2004 Korkein oikeus oli päätöksellään 1.11.2005 palauttanut asian käsiteltäväksi käräjäoikeuteen. Turun käräjäoikeuden nyt käsillä olevan päätöksen mukaan asiassa oli tämän jälkeen jääty odottamaan erään toisen oikeudenkäynnin lainvoimaista ratkaisua. Se oli saatu keväällä 2008, ja 10.12.2008 Arsenal oli peruuttanut kanteensa.

Turun käräjäoikeus oli tämän johdosta 20.1.2009 antamallaan päätöksellä jättänyt asian pääasian osalta sillensä ja velvoittanut Arsenalin korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut kohtuullisena pitämällään euromäärällä. A:n valitettua oikeudenkäyntikulujen korvauksen osalta hovioikeuteen hovioikeus ei päätöksellään 18.2.2010 ollut muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua.

A oli hakiessaan 14.4.2010 valituslupaa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta vaatinut samalla hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 9 000 euroa sekä korvausta hyvityksen vaatimisesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista 427 euroa.

Hakemuksen käsittely Korkeimmassa oikeudessa

Asia on oikeudenkäynnin viivästymistä koskevan vaatimuksen osalta ratkaistu viisijäsenisessä jaostossa ja valituslupahakemus kaksijäsenisessä jaostossa.

Korkein oikeus katsoo, että oikeusministeriön kuulemiselle hyvitysvaatimuksen johdosta ei ole oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 8 §:ssä tarkoitettua erityistä syytä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä (jäljempänä hyvityslaki) on tullut voimaan 1.1.2010. Lain 7 §:n 1 momentin mukaan vaatimus on tehtävä hyvissä ajoin ja viimeistään ennen pääasian käsittelyn päättymistä puhevallan menettämisen uhalla. Vaatimusta ei voida tehdä vasta Korkeimmassa oikeudessa ilman pätevää syytä. Lain 9 §:n mukaan tuomioistuin ratkaisee hyvitysvaatimuksen samalla kun se ratkaisee pääasian. Lain 14 §:n voimaantulosäännöksen mukaan hyvitys voidaan määrätä maksettavaksi myös asiassa, joka on vireillä lain tullessa voimaan.

2. Lain esitöissä (HE 233/2008 vp s. 26 - 27 ja LaVM 3/2009 vp s. 4 - 5) on todettu, että hyvitysvaatimus on tehtävä ennen pääasian käsittelyn päättymistä vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on tehtävä ennen käsittelyn päättymistä.

3. Vaatimus oikeudenkäynnin viivästyksen hyvittämisestä on siis puhevallan menettämisen uhalla tehtävä ennen pääasian käsittelyn päättymistä. Arsenalin kanteessa tarkoitetun pääasian käsittely on päättynyt käräjäoikeudessa 20.1.2009 sen jätettyä lainvoimaisella päätöksellään pääasian sillensä. Tämän jälkeen kysymys on ollut ainoastaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta, eli pääasiaan nähden liitännäisestä sivuvaatimuksesta. A:n tätä kysymystä koskevan valituslupahakemuksen yhteydessä esittämää hyvitysvaatimusta ei siten voida tutkia.

4. Edellä lausuttu huomioon ottaen asiassa ei tule arvioitavaksi, onko A:lla ollut hyvityslain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu pätevä syy tehdä hyvitysvaatimus vasta Korkeimmassa oikeudessa.

Päätöslauselma

A:n vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä jätetään tutkimatta ja vaatimus hyvityksen vaatimisesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Liisa Mansikkamäki, Pasi Aarnio, Juha Häyhä, Jukka Sippo ja Pekka Koponen. Esittelijä Pasi Kettula.

---

[SV]

Efter att ett bolag hade återtagit sin talan, lämnade tingsrätten saken därhän och ålade bolaget att ersätta motparten A för dennes rättegångskostnader med ett skäligt belopp. A överklagade avgörandet beträffande ersättningens belopp i hovrätten. A ansökte om besvärstillstånd i ärendet hos Högsta domstolen och yrkade samtidigt gottgörelse för dröjsmål vid rättegången.

Eftersom gottgörelse ska yrkas innan behandlingen av huvudsaken har avslutats, vid äventyr av att talerätten går förlorad, och behandlingen av huvudsaken hade avslutats när tingsrätten hade lämnat saken därhän, kunde yrkandet på gottgörelse inte prövas.

GottgörelseL 7 § 1 mom