Supreme Court dismisses safety negligence charge against foundation manager on shared work site.

Osakeyhtiö oli säätiön tilauksesta suorittanut säätiön vesilaitoksella altaan kattamistyötä. Vesilaitoksen hoitaja oli jättänyt altaassa pyörivän kaapimen toimintaan, vaikka työ oli käynnissä. Osakeyhtiön työntekijän jalka oli jäänyt kaapimen alle puristuksiin ja loukkaantunut.

Vesilaitosta pidettiin työturvallisuuslaissa tarkoitettuna yhteisenä työpaikkana, jossa myös säätiön edustaja oli vastuussa työturvallisuudesta.

Kysymys myös siitä, oliko säätiön vesilaitoksen hoitajaa pidettävä rikoslain 47 luvussa tarkoitettuna työnantajan edustajana.

TyöturvallisuusL 49 §

RL 47 luku 1 §

RL 47 luku 8 §

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Syyte Espoon käräjäoikeudessa

Syyttäjä vaati A:n tuomitsemista rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Syytteen mukaan A oli toiminut Rinnekoti-Säätiön (säätiö) vesilaitoksen "vastaavana mestarina" ja näin työnantajan edustajana yhteisellä työmaalla, jossa Suojasauma Oy:n (osakeyhtiö) työntekijä oli työskennellyt vesialtaalla, katteen asennustöissä, ja käynnistänyt allasta kiertäneen kaapimen. Työntekijä oli ollut tietoinen kaapimen päälle kytkemisestä, mutta ei ollut havainnut kaavinta, vaan hänen jalkansa oli jäänyt kaapimen ja altaan reunan väliin puristuksiin ja häneltä oli murtunut varvas.

A kiisti syytteen. Hän ei ollut säätiössä sellaisessa asemassa, että hän olisi ollut vastuussa altaalla työskentelevien turvallisuudesta.

Käräjäoikeuden tuomio 25.10.2006

Käräjäoikeus hylkäsi syytteen katsoen, ettei A ollut säätiön vesilaitoksella sellaisessa asemassa osakeyhtiön työntekijöihin nähden, että hän olisi ollut vastuussa heidän työturvallisuudestaan altaalla.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Outi Nokso-Koivisto (eri mieltä) sekä lautamiehet.

Eri mieltä ollut käräjätuomari Nokso-Koivisto katsoi, että A oli säätiön edustajana vesilaitoksen hoitajana ollut omalta osaltaan vastuussa siitä, että työn tekeminen altaalla oli turvallista. A oli käyttänyt pääasiallista määräysvaltaa säätiön ja osakeyhtiön yhteisellä työpaikalla ja nimenomaan A oli määrännyt kaapimen käytöstä. A oli menetellyt huolimattomasti, kun hän oli jättänyt kaapimen käyntiin, vaikka hän oli tiennyt, että osakeyhtiön työntekijä työskenteli altaan sisäpuolella. Siten Nokso-Koivisto tuomitsi A:n sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta.

Helsingin hovioikeuden tuomio 6.6.2008

Syyttäjä valitti hovioikeuteen vaatien, että A tuomitaan syytteen mukaisesti työturvallisuusrikoksesta. A vastasi valitukseen ja vaati, että valitus hylätään.

Hovioikeus katsoi, että kysymyksessä oli ollut työturvallisuuslaissa tarkoitettu yhteinen työpaikka ja näin ollen säätiön edustajalla oli ollut vastuu työpaikan turvallisuudesta. Huolimatta siitä, että A ei ollut säätiössä ollut esimiesasemassa, hänen tehtävänsä säätiössä oli nimenomaisesti ollut yhteisenä työmaana olleesta vesilaitoksesta huolehtiminen. Vesialtaan kaapimen päällepaneminen oli kuulunut A:n toimivaltuuksiin. A oli siten ollut osaltaan vastuussa työnantajan edustajana vesilaitoksella työskentelevien henkilöiden turvallisuudesta. A oli menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla rikkoessaan huolimattomuudesta yhteisellä työpaikalla toimivien työnantajien huolehtimisvelvoitetta.

Hovioikeus tuomitsi A:n työturvallisuusrikoksesta sakkorangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Veli Hokkanen, Leeni Kivalo ja Markus Nikolainen. Esittelijä Riikka Rask.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A vaati, että syyte työturvallisuusrikoksesta hylätään.

Syyttäjä vastasi valitukseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. Rinnekoti-Säätiön (säätiö) tilauksesta Suojasauma Oy (osakeyhtiö) on suorittanut säätiön vesilaitoksella vesialtaan kattamistyötä. Vesilaitoksen hoitajana toiminut A on kysymyksessä olevana päivänä jättänyt altaassa hitaasti pyörivän kaapimen toimintaan, vaikka kattamistyö oli käynnissä. Työtä suorittaneen osakeyhtiön työntekijän jalka on tällöin jäänyt puristuksiin kaapimen alle ja varvas on murtunut.

2. A:n muutoksenhakemuksen johdosta Korkeimmassa oikeudessa on kysymys ensiksi siitä, onko osakeyhtiön työntekijä työskennellyt työturvallisuuslain 49 §:ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla, jossa säätiö on käyttänyt pääasiallista määräysvaltaa ja jossa säätiön edustaja oli myös vastuussa työturvallisuudesta. Jos säätiön edustajan katsotaan voivan olla tällä perusteella vastuussa työturvallisuudesta, kysymys on myös siitä, onko A ollut rikoslain 47 luvun 8 §:ssä tarkoitettu työturvallisuudesta vastuussa oleva työnantajan edustaja.

Onko kysymys yhteisestä työpaikasta

3. Työturvallisuuslaissa tarkoitetun yhteisen työpaikan syntymisen edellytykset määritellään työturvallisuuslain 49 §:ssä. Säännöksen mukaan työpaikalla, jolla yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen on työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen kunkin osaltaan ja riittävällä keskinäisellä yhteistoiminnalla ja tiedottamisella huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä.

4. Tässä tapauksessa osakeyhtiö on suorittanut työtä säätiön vesilaitoksella, jossa säätiö on käyttänyt pääasiallista määräysvaltaa. Säätiön vesilaitoksen toiminta on vaikuttanut osakeyhtiön työntekijöiden työturvallisuuteen. Näin ollen kysymys on ollut sellaisesta tilanteesta, jossa osakeyhtiön työntekijät ovat suorittaneet työtä sanotussa säännöksessä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla.

5. Työturvallisuuslain 51 §:n 1 momentin mukaan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän tulee yhteisellä työpaikalla työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen huolehtia muun muassa työolosuhteiden ja työympäristön yleisestä turvallisuudesta. Tämän perusteella säätiö on ollut vastuussa siitä, että sen vesilaitoksen toiminta yhteisenä työpaikkana on järjestetty niin, ettei siitä aiheudu vaaraa osakeyhtiön työntekijöille.

Onko A ollut työnantajan edustaja

6. Työnantajan edustaja, joka rikoslain 47 luvun 1 §:n mukaan voidaan tuomita rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta, määritellään sanotun luvun 8 §:n 1 momentissa. Momentin 2 kohdan mukaan luvussa tarkoitetaan työnantajan edustajalla muun muassa sitä, joka työnantajan sijasta johtaa tai valvoo työtä. Lain esitöiden mukaan (HE 94/1993 vp s. 177) tärkeimpänä vastuuaseman tunnusmerkkinä olisi jonkinasteinen esimiesasema. Tämä ratkaistaisiin henkilön tosiasiallisten tehtävien ja päätäntävaltuuksien eikä esimerkiksi ammattinimikkeen perusteella. Esimieheltä edellytettävä käsky- ja työnjohtovalta merkitsee sitä, että esimerkiksi työkunnan etumiehet tavallisina työntekijöinä jäisivät vastuuaseman ulkopuolelle.

7. A on toiminut säätiön vesilaitoksen hoitajana. Asiassa esitetyn säätiön organisaatiokaavion mukaan vesilaitos ei ole organisaatiossa erillinen yksikkö, vaan kuuluu teknisen huollon yksikköön. Säätiön työsuojelun toimintaohjelman mukaan jokaisen vastuuyksikön esimies on vastuussa yksikkönsä työturvallisuudesta. Vesilaitoksella on A:n lisäksi työskennellyt yksi henkilö.

8. A:n tehtäviin ovat hänen työsopimuksensa mukaan kuuluneet vesilaitoksen hoitajan tehtävät ja siis muun muassa vahingon aiheuttaneen vesialtaan kaapimen käyttö. Hän on toiminut työmaalla myös osakeyhtiön ja säätiön välisenä yhdyshenkilönä. A on kiistänyt, että vesilaitoksella työskennellyt toinen henkilö olisi toiminut hänen alaisenaan.

9. Esitetyn selvityksen mukaan vesilaitoksella ei ole ollut itsenäistä asemaa säätiön organisaatiossa. Sille ei ole selvitetty nimetyn omaa erillistä esimiestä. Sen toiminnan ei ole selvitetty olleen myöskään niin laajaa, että se olisi edellyttänyt omaa työnjohtoa. Säätiön työsuojelun toimintaohjelman mukaan teknisen huollon esimies on ollut vastuussa vesilaitoksen työturvallisuudesta. A ei siten säätiön organisaatiosta ja toiminnasta esitetyn selvityksen perusteella ole ollut sellaisessa esimiesasemassa, että häntä sen perusteella voitaisiin pitää rikoslain 47 luvussa tarkoitettuna työnantajan edustajana. A on tehtävässään huolehtinut muun muassa vesilaitoksen toiminnasta ja sen laitteiden käytöstä. Hänen tehtävänsä eivät ole kuitenkaan sisältäneet sellaista työnjohto- tai päätäntävaltaa, että häntä tosiasiallisten tehtäviensäkään perusteella olisi pidettävä työnantajan edustajana.

10. Hovioikeus on katsonut, että A, vaikkakaan hän ei ollut ollut säätiössä esimiesasemassa, oli tehtäviensä perusteella ollut osaltaan vastuussa yhteisellä työmaalla työskentelevien henkilöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Hovioikeus on nojautunut tältä osin rikoslain 47 luvun 7 §:ään, jonka mukaan luvussa rangaistavaksi säädetystä työnantajan tai tämän edustajan menettelystä tuomitaan rangaistukseen se, jonka velvollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon asianomaisen asema, hänen työtehtäviensä ja toimivaltuuksiensa laatu ja laajuus sekä muutenkin hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntyyn ja jatkumiseen.

11. Korkein oikeus toteaa, että säännöksessä on kysymys vastuun kohdentumisesta ja että siinä täsmennettyjen määreiden perusteella tulee arvioitavaksi se, kenelle tai keille työnantajan kyseeseen tulevista edustajista vastuu työturvallisuusmääräysten noudattamisesta ja siten myös niiden rikkomisesta kuuluu. Kuten edellä kohdassa 9 on katsottu, A ei ole ollut rikoslain 47 luvussa tarkoitettu säätiön edustaja. Toisin kuin hovioikeus on katsonut, säätiölle yhteisellä työmaalla kuulunutta työturvallisuusvastuuta ei voida yksin A:lle kuuluneiden työtehtävien perusteella kohdentaa häneen.

12. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo jääneen näyttämättä, että A olisi ollut säätiössä sellaisessa asemassa, että häntä voitaisiin pitää rikoslain 47 luvussa tarkoitettuna työnantajan edustajana. Tämän vuoksi hän ei ole syyllistynyt väitettyyn työturvallisuusmääräysten rikkomiseen.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan. Syyte hylätään ja A vapautetaan hänelle tuomitusta rangaistusseuraamuksesta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Liisa Mansikkamäki, Pasi Aarnio, Timo Esko ja Pekka Koponen. Esittelijä Maria Ahlström-Oka.

---

[SV]

Ett aktiebolag hade på beställning av en stiftelse utfört arbeten som gick ut på att täcka en bassäng som hörde till stiftelsens vattenverk. Fastän arbetet pågick hade den som underhöll vattenverket lämnat på en raka som snurrade i bassängen. En av aktiebolagets arbetstagare hade fått foten i kläm under rakan och skadats.

Vattenverket ansågs vara en sådan i arbetarskyddslagen avsedd gemensam arbetsplats där också företrädaren för stiftelsen var ansvarig för arbetarskyddet.

Fråga även om den som skötte stiftelsens vattenverk skulle anses vara en sådan företrädare för arbetsgivaren som avses i 47 kap. strafflagen.

ArbetarskyddsL 49 §

SL 47 kap 1 §

SL 47 kap 8 §