National trademark holder loses right to block import where goods were authorized by EU trademark owner.

Mönkijöitä valmistavalle kiinalaiselle yhtiölle oli rekisteröity yhteisön tavaramerkki, joka sisälsi sanan "LONCIN". A toi Suomeen näitä valmistajayhtiön tavaramerkillä varustettuja mönkijöitä. Valmistajayhtiön suostumuksin oli myös M Oy:lle rekisteröity Suomessa kansallinen tavaramerkki, joka sisälsi saman sanan. Koska yhteisön tavaramerkki oli voimassa koko yhteisön alueella samanlaisin vaikutuksin ja koska A johti oman oikeutensa yhteisön tavaramerkin haltijalta, M Oy:llä ei ollut kansallisen tavaramerkkioikeutensa perusteella oikeutta kieltää A:ta jatkamasta valmistajayhtiön merkillä varustettujen mönkijöiden maahantuontia.

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Kanne ja vastaus Helsingin käräjäoikeudessa

M Oy, jolle oli 31.8.2005 rekisteröity rekisterinumerolla 234018 tavaramerkki LONCIN, vaati A:ta vastaan nostamassaan kanteessa muun ohella vahvistamaan, että A oli elinkeinotoiminnassaan loukannut M Oy:n tavaramerkkiä LONCIN tuomalla maahan, täällä myymällä ja markkinoimalla LONCIN-merkkisiä moottoriajoneuvoja, niin sanottuja mönkijöitä, ainakin kesäkuusta 2005 alkaen. Lisäksi yhtiö vaati muun ohella A:n velvoittamista korvaamaan tavaramerkkioikeuden loukkauksen aiheuttama vahinko.

A kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä. Kiistämisen perusteena A vetosi muun ohella siihen, että hänen ostamansa yksittäiset mönkijät oli laskettu L Ltd -nimisen kiinalaisen yhtiön toimesta liikkeelle Kiinassa. L Ltd oli laskenut tavarat liikkeelle Kiinassa sitä nimenomaista tarkoitusta varten, että ne tuotaisiin Euroopan talousalueelle ja että ne myydään samalla alueella. Kun L Ltd oli antanut hiljaisen suostumuksensa viennille Euroopan talousalueelle, ei sillä ollut oikeutta käyttää tavaramerkkioikeuttaan estääkseen samojen tavaroiden myynnin alueella.

A totesi, että loukkausväitteen asiassa oli esittänyt kansallisen tavaramerkin LONCIN rekisteröinyt M Oy. M Oy:n oikeus tavaramerkkiin LONCIN oli kuitenkin saatu suoraan L Ltd:ltä. M Oy:llä ei voisi olla mitään oikeutta merkkiin LONCIN, ellei L Ltd olisi sitä siihen oikeuttanut. Kukaan ei voinut antaa toiselle parempaa oikeutta kuin sillä itsellään olisi ollut.

Koska L Ltd:llä ei ollut oikeutta estää tavaramerkin LONCIN käyttämistä myymiensä mönkijöiden yhteydessä Suomessa, ei myöskään siltä valtuutuksen saaneella M Oy:llä ollut tähän oikeutta.

Käräjäoikeuden tuomio 30.3.2007

Käräjäoikeus lausui, että L Ltd, joka oli yhteisötavaramerkin LONCIN ja kuvio, rekisterinumerot 003291259 ja 002195147 haltija, oli 10.8.2005 päivätyllä kirjeellään antanut suostumuksensa siihen, että M Oy voi rekisteröidä suomalaisen tavaramerkin LONCIN. Myös A oli markkinoinut ja myynyt Suomessa L Ltd:n Kiinassa valmistamia mönkijöitä.

Käräjäoikeus totesi, että jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21.12.1988 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY (tavaramerkkidirektiivi) 7 artiklassa säädetään tavaramerkkiin kuuluvien oikeuksien sammumisesta seuraavaa.

1. Tavaramerkin haltija ei saa kieltää tavaramerkin käyttämistä niissä tavaroissa, jotka haltija tai hänen suostumuksellaan joku muu on saattanut markkinoille yhteisössä tätä tavaramerkkiä käyttäen.

2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei sovelleta, jos haltijalla on perusteltua aihetta vastustaa tavaroiden laskemista uudelleen liikkeelle, erityisesti milloin tavaroihin tehdään muutoksia tai niitä huononnetaan sen jälkeen, kun ne on laskettu liikkeelle.

Lisäksi käräjäoikeus totesi, että tavaramerkkilain 10 a §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa.

Tavaramerkin haltija ei saa kieltää tavaramerkin käyttämistä niissä tavaroissa, jotka haltija tai hänen suostumuksellaan joku muu on tätä tavaramerkkiä käyttäen laskenut liikkeeseen Euroopan talousalueella.

Ottaen huomioon EY-tuomioistuimen tuomion 20.11.2001 yhdistetyissä asioissa C-414/99 - C-416/99, Zino Davidoff SA v. A & G Imports Ltd, kohdassa 47 esitetty oli tavaramerkkidirektiivin 7 artiklan 1 kohtaa tulkittava niin, että tavaramerkin haltijan voidaan katsoa suostuneen siihen, että tällä tavaramerkillä varustetut tavarat, jotka hän tai hänen suostumuksellaan joku muu oli aiemmin saattanut markkinoille Euroopan talousalueen ulkopuolella, saatetaan markkinoille Euroopan talousalueella, vaikka tämä suostumus olisi pelkästään hiljainen.

Näillä ja muutoin mainitsemillaan perusteilla käräjäoikeus hylkäsi kanteen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Riitta Mutanen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 9.10.2007

M Oy valitti hovioikeuteen ja vaati, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja että kanne hyväksytään.

Hovioikeus lausui, että tavaramerkkilain 10 a §:n 1 momentin mukaan tavaramerkin haltija ei saanut kieltää tavaramerkin käyttämistä niissä tavaroissa, jotka haltija tai hänen suostumuksellaan joku muu oli tätä tavaramerkkiä käyttäen laskenut liikkeeseen Euroopan talousalueella. Siten M Oy ei voinut tavaramerkkiinsä LONCIN vedoten kieltää mainitun merkin käyttämistä, kun sillä laillisesti merkittyjä ja toisen merkinhaltijan suostumuksella maahantuotuja tuotteita jälleenmyytiin Suomessa. M Oy:n kanne oli hylätty yksinoikeuden sammumisen perusteella. Näillä perusteilla sitä, että A oli elinkeinotoiminnassaan ilmoittanut tavaroiden todellisen kaupallisen alkuperän, mikä sinänsä oli ollut tavaramerkin käyttämistä elinkeinotoiminnassa, tai muutakaan A:n toimintaa tavaroiden markkinoinnissa, ei voitu pitää hyvän liiketavan vastaisena. Sillä, oliko sanan LONCIN käyttäminen rekisteröintitodistuksessa tavaramerkin käyttämistä elinkeinotoiminnassa, ei ollut asian lopputuloksen kannalta merkitystä.

Näillä ja muuten käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Matti Rintala, Petri Leskinen ja Risto Niemiluoto.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

M Oy:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan M Oy vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja että A:n vahvistetaan loukanneen yhtiön suomalaista tavaramerkkiä rekisterinumero 234018 LONCIN. Lisäksi yhtiö vaati, että A velvoitetaan suorittamaan yhtiölle vahingonkorvausta.

A vastasi valitukseen ja vaati, että se hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A on tuonut vuonna 2005 Suomeen ja markkinoinut täällä L Ltd -nimisen kiinalaisen yhtiön valmistamia moottoriajoneuvoja, niin sanottuja mönkijöitä. Yhtiö oli varustanut mönkijät tunnuksella "loncin" ja laskenut ne liikkeeseen Kiinassa.

2. L Ltd:lle oli 20.6.2002 rekisteröity luokkaan 12 yhteisön tavaramerkki, joka sisältää sanan LONCIN ja kuvion. Yhteisön tavaramerkillä tarkoitetaan Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston (yhteisön tavaramerkkivirasto) yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen ((EY) 40/94, yhteisön tavaramerkkiasetus) nojalla rekisteröimää tavaramerkkiä.

3. M Oy:lle oli puolestaan 31.8.2005 Suomessa rekisteröity luokkiin 7 ja 12 kansallinen tavaramerkki, joka myös käsittää sanan LONCIN. L Ltd oli 10.8.2005 antanut suostumuksen siihen, että M Oy voi rekisteröidä sanotun tavaramerkin.

4. M Oy, joka sekin oli tuonut maahan ja markkinoinut täällä merkillä LONCIN varustettuja mönkijöitä, on vaatinut vahvistettavaksi, että A:n elinkeinotoiminnassa tapahtunut mönkijöiden maahantuonti, myynti ja markkinointi on loukannut yhtiön oikeutta tavaramerkkiin LONCIN. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että A:ta kielletään jatkamasta puheena olevaa loukkausta ja että A velvoitetaan korvaamaan yhtiölle tavaramerkkioikeuden loukkauksen aiheuttama vahinko. A on puolestaan vedonnut muun muassa siihen, että hänellä on ollut oikeus merkin käyttämiseen yhteisön tavaramerkin haltijan, L Ltd:n, antaman suostumuksen perusteella.

5. Asiassa on kysymys siitä, onko M Oy:llä kansallisen tavaramerkkinsä nojalla oikeus kieltää mönkijöiden sellainen maahantuonti ja markkinointi Suomessa, joka on tapahtunut käyttäen L Ltd:lle rekisteröityä yhteisön tavaramerkkiä.

Yhteisön tavaramerkin suhde kansalliseen tavaramerkkiin

6. Yhteisön tavaramerkkiasetuksen 1 artiklan 2 kohdan mukaan yhteisön tavaramerkin oikeusvaikutukset ovat samanlaiset kaikkialla yhteisössä. Yhteisön tavaramerkin voi rekisteröidä ainoastaan olemaan voimassa koko yhteisössä. Samoin sen voi luovuttaa, siitä voi luopua, sen hallintaoikeus voidaan menettää tai julistaa mitättömäksi ja sen käyttö voidaan kieltää ainoastaan koko yhteisössä. Tätä periaatetta sovelletaan, jollei yhteisön tavaramerkkiasetuksessa muuta säädetä.

7. Yhteisön tavaramerkin haltija ei voi menettää oikeuttaan myöhemmin rekisteröidyn kansallisen tavaramerkin johdosta. Kansallisen tavaramerkin rekisteröiminen ei voi myöskään rajoittaa tai kaventaa yhteisön tavaramerkkiin perustuvaa oikeutta.

8. Tavaramerkkilain 4 §:n 1 momentin mukaan lain 1 - 3 §:ssä tarkoitettu oikeus tavaran tunnusmerkkiin sisältää sen, että elinkeinotoiminnassa kukaan muu kuin merkin haltija ei saa tavaroittensa tunnuksena käyttää siihen sekoitettavissa olevaa merkkiä tavarassa tai sen päällyksessä, mainonnassa tai liikeasiakirjassa tai muulla tavalla, siihen luettuna myös suullinen käyttäminen. Säännöksen mukainen yksinoikeus Suomessa rekisteröityyn kansalliseen tavaramerkkiin on rajoitettu siten, että yksinoikeus on voimassa vain Suomessa. Säännöksestä seuraa, että Suomessa rekisteröidyn tavaramerkin haltija voi estää sellaisen tavaran maahantuonnin, joka on varustettu hänen merkkiinsä sekoitettavissa olevalla merkillä.

9. M Oy:n kansallinen tavaramerkki on rekisteröity Suomessa yhteisön tavaramerkin haltijan L Ltd:n suostumuksin. M Oy:n tavaramerkki on asiakirjojen mukaan rekisteröity siitä huolimatta, että samanaikaisesti L Ltd:llä on ollut voimassa samaan tavaraluokkaan kuuluvia mönkijöitä varten osittain identtinen yhteisötavaramerkki.

10. Tavaramerkkilaissa säännelty kansallinen ja toisaalta yhteisön tavaramerkkiasetukseen perustuva ylikansallinen tavaramerkkijärjestelmä ovat lähtökohtaisesti toisistaan riippumattomia, rinnakkaisia järjestelmiä. Yhteisön tavaramerkkiasetuksen johdantolauseessa todetaan järjestelmien suhteesta, että tavaramerkkejä koskeva yhteisön oikeus ei korvaa tavaramerkkejä koskevaa jäsenvaltioiden oikeutta. Ei ole perusteltua velvoittaa yrityksiä aina rekisteröimään tavaramerkkejään yhteisön tavaramerkeiksi. Kansalliset tavaramerkit ovat tarpeen sellaisille yrityksille, jotka eivät tarvitse tavaramerkilleen yhteisönlaajuista suojaa.

11. Yhteisön tavaramerkkiasetuksesta seuraa, että L Ltd:n yhteisötavaramerkin rekisteröintiin perustuva oikeus on voimassa yhtenäisin oikeusvaikutuksin koko yhteisön alueella ja siten myös Suomessa. Tämän vuoksi se seikka, että M Oy:lle on rekisteröity kansallinen tavaramerkki Suomessa, ei voi rajoittaa L Ltd:n yhteisötavaramerkkiin perustuvan oikeuden voimassaoloa yhteisön alueella eikä siten myöskään Suomessa. Asiaan ei vaikuta se, että kysymyksessä olevat tavaramerkit ovat ainakin osittain identtisiä ja koskevat samoja tavaroita. Muunlainen tulkinta olisi vastoin yhteisön tavaramerkkiasetuksen tarkoitusta säännellä yhtenäisesti yhteisön tavaramerkin voimassaoloa koko yhteisön alueella.

12. L Ltd:llä on siten oikeus myös Suomessa käyttää sille rekisteröityä yhteisön tavaramerkkiä, johon sisältyy sana "LONCIN". Tavaramerkki tuottaa oikeuden määrätä merkin käytöstä niinkin, että merkin haltija voi sallia myös jonkun toisen käyttävän kyseistä tavaramerkkiä. L Ltd:llä on siten ollut oikeus antaa myös jälleenmyyjilleen suostumus yhteisön tavaramerkkinsä käyttämiseen tavaroiden myöhemmässä maahantuonnissa ja markkinoinnissa.

A:n oikeus käyttää L Ltd:n tavaramerkkiä

13. A on vedonnut siihen, että hänellä on ollut L Ltd:n suostumus tämän tavaramerkin käyttämiseen tuodessaan mönkijöitä maahan ja markkinoidessaan niitä Suomessa.

14. M Oy on puolestaan väittänyt, ettei L Ltd ole antanut tällaista suostumusta tai ettei suostumusta ole osoitettu ainakaan sillä tavoin kuin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisukäytännössä (mm. yhdistetyt asiat Zino Davidoff ja Levi Strauss, C-414/99-C-416/99) edellytetään.

15. Korkein oikeus toteaa, että viitattu ratkaisukäytäntö liittyy niin sanottuun tavaramerkin sammumiseen eli siihen, että yhteisön tavaramerkin haltija ei saa kieltää tavaramerkkinsä käyttämistä niissä tavaroissa, jotka tavaramerkin haltija itse tai hänen suostumuksellaan joku toinen on laskenut liikkeeseen Euroopan talousalueella (jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 89/104/ETY 7 artiklan 1 kohta, nykyään 2008/95/EY 7 artiklan 1 kohta). Viitatut todistelusäännöt eivät kuitenkaan ole sovellettavissa tässä oikeudenkäynnissä, jossa yhteisön tavaramerkin haltija, L Ltd, ei itse ole osapuolena eikä ole kiistänyt antaneensa suostumustaan tavaramerkkinsä käyttöön.

17. Koska yhteisön tavaramerkki on voimassa koko yhteisön alueella yhtenäisenä ja samanlaisin vaikutuksin ja koska A on johtanut oman oikeutensa yhteisön tavaramerkin haltijalta L Ltd:ltä, M Oy:llä ei ole tavaramerkkilain nojalla oikeutta kieltää A:ta tuomasta Suomeen ja täällä markkinoimasta mönkijöitä käyttäen L Ltd:lle kuuluvaa tunnusta "loncin".

18. Koska M Oy:n oikeutta tavaramerkkiin ei siten ole loukattu, ei ole tarvetta antaa lausuntoa M Oy:n muista kannevaatimuksista.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Lauri Lehtimaja, Pertti Välimäki, Ilkka Rautio ja Marjut Jokela. Esittelijä Kari Vesanen.

---

[SV]

Ett kinesiskt bolag som tillverkade fyrhjulingar hade registrerat ett gemenskapsvarumärke som innehöll ordet ”LONCIN”. A importerade sådana fyrhjulingar till Finland försedda med det tillverkande bolagets varumärke. Med samtycke av det tillverkande bolaget hade också för bolaget M registrerats ett nationellt varumärke i Finland, som innehöll samma ord. Eftersom gemenskapsvarumärket gällde inom hela gemenskapen med likadan verkan och då A härledde sin egen rätt från den som innehade gemenskapsvarumärket, hade M Ab inte rätt att med stöd av sin nationella varumärkesrätt förbjuda A att fortsätta importera fyrhjulingar försedda med det tillverkande bolagets märke.