Supreme Court reverses lower court, mandating private information proceeding to adjudicate compensation claims absent in initial meeting.

Rautatien tasoylikäytävän lakkauttamista koskeneen yksityistietoimituksen eräät asianosaiset, jotka eivät olleet esittäneet korvausvaatimuksia toimituksessa, valittivat korvauksista maaoikeuteen vetoamalla siihen, että heidän tilojensa liikenneasema oli tasoylikäytävän poistamisen johdosta heikentynyt ja että heidän yritystensä sisäiselle liikenteelle aiheutui huomattavaa etäisyyshaittaa. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei maaoikeus olisi saanut jättää asianosaisten valitusta tutkimatta. Ks. KKO:1981-II-139 KKO:1986-II-127

YksitTieL 38 § 1 mom 10 kohta

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Yksityistietoimitus

Ratahallintokeskuksen hakemuksesta vireille tullut yksityistietoimitus aloitettiin Kuusankoskella 4.3.2003. Toimituksessa käsiteltiin Inginmaan ja Leppäsillan rautatietasoylikäytävien lakkauttamista ja korvaamista Saunamäen ylikulkusillalla sekä tarvittavien uusien tieyhteyksien perustamista. Alkukokouksessa tehdyn päätöksen mukaan asianosaisten tuli esittää korvausvaatimuksensa tasoylikäytävien lakkauttamisen johdosta 4.4.2003 mennessä. Toimitusalueella suoritettiin 13.5.2003 katselmus. Toimituksen loppukokous pidettiin 9.12.2003. Tuossa kokouksessa selostettiin korvausten perusteet ja määrättiin korvaukset.

A Oy, B ja C Oy valittivat jäljempänä mainituin tavoin toimituksesta. Alkukokouksesta oli tiedotettu kutsukirjeellä C Oy:lle ja yleistiedoksiantona sanomalehtikuulutuksella. Loppukokoukseen oli kutsukirjeellä kutsuttu C Oy ja A Oy, ja kokouksessa olivat olleet saapuvilla B ja A Oy. A Oy, B ja C Oy eivät olleet esittäneet toimituksessa korvausvaatimuksia.

Valitus ja vastaus Mikkelin käräjäoikeudessa, maaoikeudessa

Vastauksessaan Ratahallintokeskus vaati, että valitus oli jätettävä tutkimatta, koska valittajat eivät olleet esittäneet korvausvaatimuksia toimituksessa, vaikka heille oli varattu siihen mahdollisuus ja he olivat olleet toimituksessa saapuvilla.

Maaoikeuden tuomio 26.8.2004

Maaoikeus lausui selvitetyksi, että 4.3.2003 pidetystä alkukokouksesta oli tiedotettu kutsukirjeellä C Oy:lle ja lisäksi sanomalehdessä 19.2.2003 julkaistulla kuulutuksella. Kutsukirjeeseen oli merkitty, että asianosaisille tultaisiin varaamaan alkukokouksessa määräaika korvausvaatimusten tekemiseen. Valittajat eivät olleet kuitenkaan tehneet toimituksessa määräajassa korvausvaatimusta. Asiassa ei ollut myöskään ilmennyt, että valittajat olisivat tehneet yksilöidyn korvausvaatimuksen toimituksen loppukokouksessa 9.12.2003.

Maaoikeus katsoi, että vaikka yksityistietoimituksessa korvaukset tuli määrätä viran puolesta, ei voitu edellyttää, että toimitusmiehet voisivat havaita sen tyyppisiä vahinkoja ja haittoja, joista valituksessa oli kysymys. Oikeuskäytännössä ei sanotunlaisia haittoja ollut korvattu. Tämän johdosta ei voitu edellyttää, että toimitusmiesten olisi ilman yksilöityä korvausvaatimusta tullut voida viran puolesta käsitellä valittajien vaatimusta.

Maaoikeus jätti valittajien vaatimukset vasta maaoikeudessa tehtyinä tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Markku Markkula, maaoikeusinsinööri Seppo Karp ja lautamiehet.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Valituslupa myönnettiin. A Oy, C Oy ja B vaativat valituksessaan, että maaoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan toimitusmiehille vaadittujen korvausten käsittelemistä varten. Toissijaisesti muutoksenhakijat vaativat, että Korkein oikeus tuomitsee maksettavaksi maaoikeudessa vaaditut korvaukset. Ratahallintokeskus antoi vastauksen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Pääasia

1. Kysymys on siitä, onko maaoikeus saanut jättää tutkimatta A Oy:n, B:n ja C Oy:n yhteisen valituksen sillä perusteella, että valituksessa ilmoitetut korvausvaatimukset oli tehty vasta maaoikeudessa. Maaoikeuden käsityksen mukaan ei voitu edellyttää, että toimitusmiehet voisivat havaita sen tyyppisiä vahinkoja ja haittoja, joista valituksessa oli kysymys, ja yleisesti oikeuskäytännössä ei sanotunlaisia haittoja ollut korvattu. Toimitusmiehet eivät olisi voineet ilman yksilöityä korvausvaatimusta viran puolesta käsitellä valituksessa esitettyjä vaatimuksia.

2. Yksityisistä teistä annetun lain 38 §:n 1 momentin 10 kohdan mukaan tietoimituksessa on asian laadun mukaan käsiteltävä ja ratkaistava korvaukset. Säännöstä on tulkittu siten, että lain 4 luvussa tarkoitetut korvauskysymykset on ratkaistava viran puolesta (KKO 1986 II 127).

3. C Oy oli kutsuttu toimituksen alkukokoukseen. Yhtiö ei ole ollut kuitenkaan saapuvilla toimituksen missään vaiheessa eikä se ole esittänyt siinä korvausvaatimuksia. Toimituksessa ei näin ollen ole käsitelty yhtiön osalta korvauskysymystä.

4. A Oy ja B ovat olleet saapuvilla toimituksen loppukokouksessa, jossa on käyty läpi alkukokouksen ja katselmuksen pöytäkirjat, käsitelty asiassa esitetyt korvausvaatimukset ja määrätty korvaukset. A Oy ja B eivät ole esittäneet toimituksessa, eivätkä siis sen loppukokouksessakaan, korvausvaatimuksia. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että mainitut asianosaiset olisivat luopuneet korvausvaatimusten esittämisestä. Se, että korvauskysymykset on ratkaistava viran puolesta, tarkoittaa sitä, että myös toimituksessa saapuvilla olevalle asianosaiselle varataan nimenomaisesti tilaisuus korvausvaatimuksen esittämiseen. Näin ei ole tässä tapauksessa tapahtunut, joten myös mainittujen asianosaisten korvausvaatimukset ovat jääneet toimituksessa käsittelemättä.

5. Esitetyt korvausvaatimukset ovat sellaisia, jotka on käsiteltävä ja ratkaistava toimituksessa. Näin ollen maaoikeus ei olisi lausumillaan perusteilla saanut jättää valitusta tutkimatta. Korvauskysymysten osalta asian käsittelyä on jatkettava toimituksessa.

Päätöslauselma

Maaoikeuden päätös kumotaan. Asia palautetaan A Oy:n, B:n ja C Oy:n korvausvaatimusten käsittelemistä ja ratkaisemista varten toimitusmiehille uuteen käsittelyyn.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Gustaf Möller, Kari Kitunen, Liisa Mansikkamäki ja Pertti Välimäki. Esittelijä Leo Olkkonen.

---

[SV]

Vissa sakägare vid en vägförrättning, vars syfte var att avskaffa av en plankorsning med järnväg, hade inte vid förrättningen framställt ersättningsyrkanden men sökte ändring i ersättningarna vid jorddomstolen med motivering att avskaffandet av plankorsningen hade medfört att läget för deras fastigheter i förhållande till trafiken försämrats och att deras företags interna trafikförbindelser förorsakades betydande olägenhet av de ökade avstånden. På de grunder som framgår av Högsta domstolens beslut ansågs att jorddomstolen inte hade fått lämna parternas besvär utan prövning. Se KKO:1981-II-139 KKO:1986-II-127

L om enskilda vägar 38 § 1 mom 10 punkten