Supreme Court allows separate sick pay and medical cost reimbursement for each distinct sick leave period under the Merchant Navy Act.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court of Finland overturned the lower courts' dismissal of a seaman's claim for sick pay and medical cost reimbursement for a second sick leave period. Although the employer had already paid the maximum statutory amounts for a continuous period of illness, the Court ruled that the seaman was entitled to benefits for each distinct period of incapacity. The Court reasoned that the statutory language grants rights per separate incapacity period and that legislative intent did not require aggregating days from different periods of the same illness.
Legislator headnote
AI generatedMerimieslain 25 § 1 moment; 35 § 1 moment: The employer must pay sick pay and medical cost reimbursement for each separate period of incapacity, even if the periods stem from the same illness, without aggregating the days across periods.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli maksanut merimiehelle tämän yhtäjaksoiselta sairausloma-ajalta sairausajan palkkaa ja korvausta sairaanhoidon kustannuksista merimieslain 25 §:n 1 momentissa ja 35 §:n 1 momentissa säädetyiltä enimmäisajoilta. Kysymys siitä, oliko merimiehellä tämänkin jälkeen oikeus sairausajan palkkaan ja kustannusten korvaukseen hänen palattuaan välillä työhön mutta jäädessään saman sairauden vuoksi uudelle sairauslomalle.
MerimiesL 25 § 1 mom
MerimiesL 35 § 1 mom
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Asian tausta
Silja Oy Ab:n (jäljempänä yhtiö) palveluksessa merimieslain mukaisessa työsuhteessa työskennellyt A oli ollut sairauslomalla 30.5. - 4.9.2001 ja uudelleen 5.11. - 16.12.2001. Yhtiö oli maksanut A:lle palkkaa ensimmäiseltä sairausloma-ajalta 60 päivältä eli 30.5. - 28.7.2001 ja sairaanhoidon kustannusten korvausta 42 päivältä. Yhtiö ei ollut maksanut A:lle palkkaa eikä sairaanhoidon kustannusten korvausta 5.11.2001 alkaneen sairausloman ajalta.
Kanne Helsingin käräjäoikeudessa
Yhtiötä vastaan ajamassaan kanteessa A lausui, että hänen jäätyään sairauslomalle 5.11.2001 oli alkanut uusi enintään 60 päivän jakso, jolta hänellä oli merimieslain 25 §:n 1 momentin nojalla oikeus sairausajan palkkaan, ja uusi enintään 42 päivän jakso, jolta hänellä oli sanotun lain 35 §:n 1 momentin nojalla oikeus korvaukseen sairaanhoidon kustannuksista. Tämän vuoksi A vaati yhtiön velvoittamista suorittamaan hänelle sairausajan palkkaa ja sairaanhoidon kustannusten korvausta myös 5.11.2001 alkaneen sairausloman ajalta.
Vastaus
Yhtiö kiisti kanteen. Koska A:lle oli ensimmäisen sairauslomajakson aikana maksettu sairausajan palkkaa ja korvausta sairaanhoidon kustannuksista kanteessa mainittujen säännösten mukaisilta enimmäisajoilta, hänellä ei ollut oikeutta palkkaan ja kustannusten korvaukseen samasta sairaudesta johtuneen 5.11.2001 alkaneen sairausloman ajalta.
Käräjäoikeuden tuomio 25.3.2003
Esittämillään perusteilla käräjäoikeus katsoi, että merimieslain 25 ja 35 §:n säännöksiä oli tulkittava siten, että sairausajan palkkaa ja sairaanhoidon kustannusten korvausta oli maksettava samasta sairaudesta johtuvasta syystä enintään 60 ja 42 päivältä, vaikka merimies olisi sairauden alkamisen jälkeen ollut välillä työssä. Koska A:n 5.11.2001 alkanut sairausloma oli johtunut samasta sairaudesta kuin 30.5.2001 alkanut sairausloma ja koska 60 ja 42 päivän enimmäisajat olivat ylittyneet jo ensimmäisen sairausloman aikana, käräjäoikeus hylkäsi kanteen.
Asian ovat ratkaisseet käräjätuomarit Kimmo Mikkola, Henrik Rummukainen ja Riitta Mutanen.
Helsingin hovioikeuden tuomio 15.12.2004
A valitti hovioikeuteen vaatien kanteensa hyväksymistä.
Edellä kerrotun perusteella ja ottaen huomioon työlainsäädännössä sovellettavan työntekijän suojeluperiaatteen hovioikeus katsoi, että A oli oikeutettu sairausajan palkkaan ja sairaanhoidon kustannusten korvaukseen, vaikka hän oli työhönpaluun jälkeen jäänyt uudelleen sairauslomalle ja ensimmäisen sairausloman aikana oli jo ylitetty 60 ja 42 päivän enimmäisajat. A oli siten oikeutettu sairausajan palkkaan ja sairaanhoidon kustannusten korvaukseen myös ajalta 5.11. - 16.12.2001.
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja velvoitti yhtiön suorittamaan A:lle sairausajan palkkaa ajalta 5.11. - 16.12.2001 yhteensä 2179,34 euroa ja korvausta sairaanhoidon kustannuksista 59,33 euroa.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Juha Paimela, Sinikka Tuomi ja Jari Raappana, joka myös esitteli asian.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
Yhtiölle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan yhtiö vaati, että kanne hylätään.
A vastasi valitukseen.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu
1. A oli ollut sairauslomalla 30.5. - 4.9.2001. Yhtiö oli maksanut A:lle sairausloman ajalta sairausajan palkkaa 60 päivältä eli 30.5. - 28.7.2001 ja korvausta sairaanhoidon kustannuksista 42 päivältä. A on ollut uudestaan sairauslomalla 5.11. - 16.12.2001 samasta sairaudesta johtuneesta syystä. Yhtiö on kieltäytynyt maksamasta A:lle sairausajan palkkaa ja korvausta sairaanhoidon kustannuksista jälkimmäisen sairausloman ajalta vedoten siihen, ettei A:lla ollut merimieslain 25 §:n 1 momentin ja 35 §:n 1 momentin nojalla saman sairauden perusteella oikeutta sairausajan palkkaan 60 päivää eikä sairaanhoidon kustannusten korvaukseen 42 päivää ylittävältä ajalta.
2. Asiassa on kysymys siitä, onko A:lla oikeus merimieslain 25 §:n 1 momentin mukaiseen sairausajan palkkaan ja 35 §:n 1 momentin mukaiseen korvaukseen sairaanhoidon kustannuksista, kun hän oltuaan välillä työssä on jäänyt saman sairauden vuoksi uudestaan sairauslomalle ja kun hänelle oli ensimmäisen sairausloman aikana maksettu palkkaa ja kustannusten korvausta säännöksissä mainituilta enimmäisajoilta.
Oikeus sairausajan palkkaan
3. Merimieslain 25 §:n 1 momentin mukaan, jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään sairauden tai vamman vuoksi, on hänellä työsuhteen jatkuessa oikeus saada palkkansa sanotun esteen kestämisaikana, aluksen päälliköllä kuitenkin enintään 90 päivältä ja muilla työntekijöillä ulkomaanliikenteessä enintään 60 päivältä ja kotimaanliikenteessä 30 päivältä.
4. Säännöksen sanamuodosta ei voida yksiselitteisesti päätellä, miten oikeus sairausajan palkkaan käsillä olevassa tilanteessa määräytyy.
5. Merimieslain esitöistä (HE 169/1977 vp s. 1 - 3) ilmenee, että lakia valmisteltiin vuonna 1971 voimaan tulleessa työsopimuslaissa (320/1970) omaksuttujen periaatteiden pohjalta ja se laadittiin rakenteeltaan ja sisällöltään mahdollisimman tarkoin vastaamaan työsopimuslain säännöksiä. Merenkulun erityisolosuhteet edellyttivät kuitenkin jossain määrin poikkeamista työsopimuslain vastaavista säännöksistä.
8. Merimieslain 25 §:n 1 momenttia säädettäessä on näin ollen otettu huomioon myös se irtisanomissuojan paranemisesta aiheutuva seuraus, että työntekijä pitkähkönkin työkyvyttömyysjakson päätyttyä voisi palata ja yleensä palaisi työhön. Tähänkään nähden ei ole perusteltua tulkita säännöstä siten, että se rajoittaisi työntekijän oikeutta sairausajan palkkaan enemmän kuin säännöksessä on nimenomaan lausuttu.
10. Edellä lausutun perusteella Korkein oikeus katsoo, että työntekijällä on merimieslain 25 §:n 1 momentin nojalla oikeus säännöksessä tarkoitettuun sairausajan palkkaan kultakin erilliseltä työkyvyttömyysjaksolta siinäkin tapauksessa, että kysymys on samasta sairaudesta johtuvasta työnteon esteestä. Tämän vuoksi A:lla on oikeus saada sairausajan palkka sairausloma-ajalta 5.11. - 16.12.2001.
Oikeus sairaanhoidon kustannuksiin
11. Merimieslain 35 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on suoritettava työsuhteen kestäessä sairastuneen tai vahingoittuneen työntekijän hoidosta aiheutuneet kustannukset, enintään kuitenkin 42 päivältä tai, jos työntekijää on hoidettava muussa kuin siinä maassa, jossa hänellä on kotipaikkansa, 84 päivältä. Aluksessa annettu hoito tai työsuhteen päättyminen eivät vaikuta työnantajan edellä tarkoitettuun velvollisuuteen, ellei laista muuta johdu.
12. Säännöksen sanamuoto ei viittaa siihen, että hoidosta aiheutuneiden kustannusten enimmäisaikaa laskettaessa pitäisi ottaa huomioon erillisten työkyvyttömyysjaksojen korvausjaksot yhteenlaskettuna. Perustetta arvioida työntekijän oikeutta korvaukseen sairaanhoidon kustannuksista eri lähtökohdista kuin merimieslain 25 §:n 1 momentin mukaista oikeutta sairausajan palkkaan ei muutoinkaan ole. Tämän vuoksi Korkein oikeus katsoo, että työntekijällä on merimieslain 35 §:n 1 momentissa säädetty oikeus korvaukseen sairaanhoidon kustannuksista kultakin erilliseltä työkyvyttömyysjaksolta.
13. A:lla on siten oikeus saada korvaus sairaanhoidon kustannuksista myös sairausloma-ajalta 5.11. - 16.12.2001.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Lauri Lehtimaja, Kari Kitunen, Liisa Mansikkamäki ja Hannu Rajalahti. Esittelijä Marja Kekäläinen.
---
[SV]
En arbetsgivare hade för en sjömans oavbrutna sjukledighetstid betalat dennes lön för sjukdomstiden och ersättning för kostnaderna för sjukvården för de i 25 § 1 mom. och 35 § 1 mom. sjömanslagen föreskrivna maximitiderna. Fråga om sjömannen även därefter var berättigad till lön för sjukdomstid och till ersättning för sjukvårdskostnader då han återvänt till arbetet men på grund av samma sjukdom åter blivit sjukledig.
SjömansL 25 § 1 mom
SjömansL 35 § 1 mom