Legislator Case Law & Legislation
HD:2004:9 AI generated

Supreme Court dismisses appeal to revoke daily fine based on new tax data showing lower income. Appeal rejected as tax data already considered and new evidence insufficient. Court upholds original fine calculation despite tax discrepancy. Dismissed appeal regarding daily fine amount based on new tax data. Court rejected appeal to revoke fine based on new tax data. Appeal dismissed as tax data already considered and new evidence insufficient. Dismissed appeal regarding daily fine amount based on new tax data.

Case Number HD:2004:9
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Supreme Court dismissed the applicant's appeal to revoke the daily fine amount based on new tax data. The applicant argued that tax records showed significantly lower monthly income than the lower court had estimated, rendering the fine excessive. The court held that the lower court was entitled to consider the tax data already available at the time of sentencing and that the new evidence did not meet the strict requirements for revoking a final judgment.

Legislator headnote

AI generated

Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 § 3 ja 4 kohta; Purkaminen on mahdollista vain, jos uusia todisteita tai seikkoja esitetään, jotka todennäköisesti johtaisivat syytetyn vapauttamiseen tai lievempään rangaistukseen, tai jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

Keywords

AI generated
daily fine revocation income assessment tax data evidence criminal procedure appeal proportionality principle final judgment stability financial penalty calculation

Cited Legislation

AI generated
Oikeudenkäymiskaaren 31 luku 8 § 3 kohta
Oikeudenkäymiskaaren 31 luku 8 § 4 kohta
Rikoslain 2 a luku 2 § 1 momentti
Rikoslain 2 a luku 2 § 3 momentti
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Käräjäoikeus oli vahvistaessaan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sakkorangaistukseen tuomitun A:n päiväsakon rahamäärän arvioinut hänen tulonsa A:n esittämästä selvityksestä poiketen. Sakon määräämisvuoden verotuksen valmistuttua A haki käräjäoikeuden tuomion purkamista sillä perusteella, että verotus osoitti hänen keskimääräisten kuukausitulojensa olleen sakon määräämisvuonna käräjäoikeuden arvioimaa alhaisemmat ja myös sen vuoksi, että se osoitti käräjäoikeuden arvioineen tulot virheellisesti.

Kysymys siitä, voitiinko käräjäoikeuden tuomio mainituilla perusteilla purkaa päiväsakon rahamäärän määräämistä koskevalta osalta. (Ään.)

(Vahv. jaosto)

OK 31 luku 8 § 3 kohta

OK 31 luku 8 § 4 kohta

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Ikaalisten käräjäoikeuden tuomio 22.8.2000

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Eeva-Liisa Nisula ja lautamiehet.

HAKEMUS KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A lausui Korkeimpaan oikeuteen 7.3.2002 saapuneessa hakemuksessaan, että käräjäoikeuden tuomiolle säädetyn muutoksenhakuajan jälkeen lokakuussa 2001 valmistuneen vuotta 2000 koskevan verotuksen mukaan hänen viimeksi mainittua vuotta koskevat ansio- ja pääomatulonsa olivat olleet verojen vähentämisen jälkeen vain 1 097 540 markkaa eli 91 461,67 markkaa kuukautta kohden ja siis huomattavasti alhaisemmat kuin ne tulot, joiden perusteella käräjäoikeus oli määrännyt päiväsakon rahamäärän. Tämän vuoksi ja kun käräjäoikeus oli jo A:n käräjäoikeudessa esittämän selvityksen perusteella virheellisesti arvioinut hänen tulonsa, A vaati, että käräjäoikeuden tuomio puretaan oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 ja 4 kohdan nojalla ja päiväsakon rahamäärä vahvistetaan hänen käräjäoikeudessa esittämänsä selvityksen perusteella. Lisäksi A vaati valtiolle liikaa maksamansa määrän palauttamista.

VÄLITOIMET

Virallinen syyttäjä antoi häneltä pyydetyn vastauksen. Vastauksessaan syyttäjä vaati, että hakemus jätetään tutkimatta.

Asia on Korkeimman oikeuden työjärjestyksen 16 §:n nojalla määrätty ratkaistavaksi vahvennetulla jaostolla.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Sovellettavat lainkohdat

Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdan mukaan lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa, jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen. Pykälän 4 kohdan mukaan tuomio voidaan sanotuin tavoin purkaa, jos se perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

Rikoslain 2 a luvun 2 §:n 1 momentin mukaan päiväsakon rahamäärä on vahvistettava niin, että se on kohtuullinen sakotettavan maksukykyyn nähden. Pykälän 3 momentin mukaan päiväsakon rahamäärän vahvistamisen edellyttämän sakotettavan kuukausitulon laskemisen ensisijaisena perusteena ovat sakotettavan viimeksi toimitetun verotuksen mukaiset tulot ja varallisuus. Jos ne kuitenkin ovat olennaisesti muuttuneet viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen, ne voidaan arvioida muun saatavan selvityksen perusteella. Pykälän 4 momentin mukaan päiväsakko määrätään tuomioistuimessa oikeudenkäynnin aikaisten tietojen perusteella.

Purkamisen edellytysten arviointi

A on tyytynyt käräjäoikeuden tuomioon, vaikka käräjäoikeus on poikennut kuukausitulojen arvioinnissaan A:n ilmoituksesta ja selvityksestä. Hän on ilmoittanut katsoneensa muutoksenhaun hyödyttömäksi sen vuoksi, ettei tarpeellista selvyyttä vuoden 2000 pörssiosakkeiden kauppojen verotuskohtelusta vielä tuolloin ollut. A on täällä vedonnut uutena selvityksenä kuukausitulojensa laskemisen perusteeksi oikeudenkäynnin jälkeen vahvistettuun vuoden 2000 verotukseensa.

Sakotettavan tulot lasketaan tai arvioidaan päiväsakon rahamäärän määräämistä varten rikoslain 2 a luvun 2 §:n 3 momentissa säädetyin tavoin. Pykälän 4 momentin mukaan päiväsakko määrätään oikeudenkäynnin aikaisten tietojen perusteella. Tähän nähden on perusteltua katsoa, ettei oikeudenkäynnin jälkeen valmistuva verotus lähtökohtaisesti voi olla sellainen uusi seikka, jonka perusteella lainvoiman saanut tuomio voitaisiin purkaa, vaikka verotuksen mukaan lasketut keskimääräiset kuukausitulot poikkeaisivatkin päiväsakon rahamäärän vahvistamisen perusteena olleista tuloista.

Päiväsakon rahamäärää määrättäessä on ratkaisevaa sakotettavan maksukyky sakon määräämisen ajankohtana. Kuten käräjäoikeus on todennut, A:n pörssiosakkeiden kaupastakin saamat tulot olivat vielä vuonna 1999 olleet verojen vähentämisen jälkeen noin 9 miljoonaa markkaa. Hän on myös edelleen vuonna 2000 harjoittanut laajamittaista pörssiosakkeiden kauppaa. Vuoden 2000 verotuksen mukaan laskettu A:n keskimääräinen kuukausitulo jää tosin tuona vuonna huomattavasti käräjäoikeuden arvioimaa alhaisemmaksi. Huomioon ottaen A:lla vielä vuonna 1999 olleen maksukyvyn Korkein oikeus katsoo, ettei vuoden 2000 verotus kuitenkaan osoita, että A:n maksukyky olisi sakon määräämisen aikaan elokuussa 2000 ollut sellainen, että oikeudenkäynnin aikaisten tietojen perusteella arvioitujen keskimääräisten kuukausitulojen mukaan vahvistetun päiväsakon rahamäärä olisi A:n maksukykyyn nähden selvästi kohtuuton.

Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei käräjäoikeuden tuomiota voida A:n täällä esittämän uuden selvityksen perusteella purkaa myöskään oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdan nojalla.

Päätöslauselma

Korkein oikeus hylkää hakemuksen.

Asian ovat vahvennetussa jaostossa ratkaisseet oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Kari Raulos (eri mieltä), Gustaf Möller, Kati Hidén, Eeva Vuori, Gustav Bygglin, Liisa Mansikkamäki, Pertti Välimäki, Pasi Aarnio, Mikko Könkkölä ja Juha Häyhä. Esittelijä Marja Räbinä.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Raulos: Yhdyn Korkeimman oikeuden ratkaisun perusteluihin väliotsikkoon "Purkamisen edellytysten arviointi" saakka. Sen jälkeen lausun seuraavan.

Kun A:n tulot olivat viimeksi ennen sakon määräämistä toimitetun verotuksen jälkeen olennaisesti muuttuneet, käräjäoikeudella on rikoslain 2 a luvun 2 §:n 3 momentin mukaan ollut oikeus arvioida ne muun saatavissa olleen selvityksen perusteella. Käräjäoikeuden tuomio ei siten perustu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Tämän jälkeen kysymys on vielä siitä, onko käräjäoikeuden tuomio purettavissa A:n tänne toimittaman uuden selvityksen perusteella.

Se seikka, että käräjäoikeudella on lain mukaan ollut oikeus päiväsakon rahamäärän vahvistamiseksi arvioida A:n tulot, ei merkitse sitä, etteikö käräjäoikeuden tuomiota voitaisi purkaa, jos oikeuden arvio osoittautuu jälkeenpäin olennaisesti virheelliseksi. Purkumahdollisuutta ei myöskään sulje pois se, ettei A ollut hakenut muutosta käräjäoikeuden tuomioon.

Päiväsakon rahamäärän suuruudesta säädetään yksityiskohtaisesti rikoslain 2 a luvun 2 §:ssä sekä asetuksessa päiväsakon rahamäärästä (1999/609). Näin ollen ei ole estettä katsoa, että arvioitua alemmat tulot johtavat päiväsakon rahamäärää vahvistettaessa oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin myös käytettyjä rangaistussäännöksiä lievempien säännösten soveltamiseen. Täällä esitetyn selvityksen mukaan A:n kuukausitulot ovat vuonna 2000 olleet sellaiset, että hänelle määrättävän päiväsakon rahamäärän olisi tullut edellä mainittujen säännösten mukaan olla tuomitun 4 819 markan sijasta 1 494 markkaa vastaavat 251,27 euroa eli olennaisesti käräjäoikeuden vahvistamaa summaa alempi rahamäärä. Edellytykset käräjäoikeuden tuomion purkamiselle ovat siten olemassa. Sanotuilla perusteilla harkitsen oikeaksi, oikaisten käräjäoikeuden tuomiota, alentaa A:n päiväsakon rahamäärän 251,27 euroksi. A:n tulee siten maksaa sakkoa viisitoista 251,27 euron päiväsakkoa vastaavat 3 769,05 euroa.

---

[SV]

A hade dömts för äventyrande av trafiksäkerheten till ett bötesstraff. Då tingsrätten fastställde dagsbotens belopp hade den uppskattat hans inkomster så att de avvek från den utredning A företett. Då beskattningen för det år då boten bestämts blivit färdig sökte A återbrytande av tingsrättens dom på grund av att beskattningen utvisade att hans genomsnittliga månadsinkomster det år boten bestämts var lägre än vad tingsrätten uppskattat och även på grund av att beskattningen utvisade att tingsrätten bedömt inkomsterna felaktigt.

Fråga om tingsrättens dom på angivna grunder kunde återbrytas i fråga om bestämmandet av dagsbotens belopp. (Omröstn.)

RB 31 kap 8 § 3 punkten

RB 31 kap 8 § 4 punkten

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.