Supreme Court dismisses appeal when third party bypasses lower court appeal in enforcement action. Third party must follow statutory appeal order to challenge enforcement. Court rejects exception allowing late appeal based on enforcement law provisions.

Velallinen valitti ulosmittauksesta käräjäoikeuteen. Sivullinen, joka väitti omistavansa ulosmitatun omaisuuden, ei ollut käyttänyt asiassa puhevaltaa ennen kuin hän yhdessä velallisen kanssa valitti hovioikeuteen käräjäoikeuden päätöksestä. Sivullisen vasta hovioikeuteen tekemää valitusta ei voitu tutkia.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Täytäntöönpanotoimi

Ulosottomies ulosmittasi 16.10.2002 B:ltä tämän veloista muun ohella pakettiauton ja kaksi traktoria.

Lahden käräjäoikeuden päätös 5.12.2002

Käräjäoikeus, johon B valitti ulosmittauksesta, jätti valituksen tutkimatta, koska täytäntöönpanotoimeen sai hakea muutosta vain se, jonka oikeutta toimi koski. B oli väittänyt, ettei hän omistanut ulosmitattuja ajoneuvoja, joten ulosmittaus ei koskenut hänen oikeuttaan.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Petri Honka.

Valitus Kouvolan hovioikeudessa

A valitti hovioikeuteen ja vaati, että ulosmittaus kumotaan. Vaatimuksensa perusteina A esitti, että ajoneuvot oli ulosmitattu B:n saatavista, vaikka A 4.10.2000 laaditun kauppakirjan perusteella oli niiden omistaja.

Ulosottomies katsoi hovioikeudelle antamassaan lausumassa, ettei valitusta tullut tutkia, koska A ei ollut ollut valittajana käräjäoikeudessa.

Hovioikeuden päätös 10.4.2003

Hovioikeus totesi A:n valittaneen käräjäoikeuden päätöksestä ja vaatineen ulosmittauksen kumoamista irtaimen omaisuuden sivullisomistajana. A ei ollut kuitenkaan valittanut ulosmittauksesta käräjäoikeuteen eikä ilmoittanut tyytymättömyyttä käräjäoikeuden päätökseen. Asiassa oli näin ollen ensin ratkaistava kysymys, oliko A:lla oikeus valittaa käräjäoikeuden päätöksestä.

Hovioikeus katsoi, että lähtökohtaisesti A:n valitusta ei kuulunut tutkia, koska hän ei ollut toiminut muutoksenhakujärjestelmän edellyttämin tavoin valittamalla ulosmittauksesta käräjäoikeuteen säädetyssä määräajassa.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Matti Hoppu, Pertti Nieminen ja Satu Salmi. Esittelijä Ritva Hiltunen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati vahvistettavaksi, ettei omaisuutta ole voitu ulosmitata B:n veloista.

B ja velkoja C antoivat niiltä pyydetyt vastaukset. Muut velkojat eivät käyttäneet niille varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen.

Välitoimi

Valitusta käsitellessään Korkein oikeus kiinnitti huomiota siihen, ettei A ollut valittanut ulosmittauksesta käräjäoikeuteen ja ettei hän ollut käyttänyt käräjäoikeudessa muutoinkaan puhevaltaa. Asiassa oli näin ollen ratkaistava ensin viran puolesta se kysymys, oliko hovioikeus voinut tutkia A:n valituksen käräjäoikeuden päätöksestä. Tämän vuoksi Korkein oikeus varasi A:lle, B:lle ja velkoja C:lle tilaisuuden antaa perusteltu kirjallinen lausuma hovioikeuden oikeudesta tutkia A:n valitus.

A antoi pyydetyn lausuman, jossa hän katsoi, että hovioikeus oli voinut tutkia valituksen. B ja C eivät antaneet lausumaa.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1. Avustava ulosottomies on 16.10.2002 ulosmitannut A:n valituksessa tarkoitetut ajoneuvot hänen poikansa B:n veloista. Viimeksi mainitun tekemän ulosmittausvalituksen käräjäoikeus on jättänyt ajoneuvojen osalta tutkimatta, koskei ulosmittaus ollut koskenut hänen oikeuttaan. A taas ei ole valittanut ulosmittauksesta käräjäoikeuteen eikä käyttänyt siellä puhevaltaa myöskään poikansa ajamassa valitusasiassa. A on kuitenkin B:n ohella valittanut käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. A on hovioikeudessa vaatinut ulosmittauksen kumoamista, koska hän oli ajoneuvojen omistaja.

2. Kysymys on ensisijaisesti siitä, onko A:lla tässä tilanteessa asiassa enää puhevaltaa hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa.

3. Koska A on hakenut muutosta ulosmittaukseen vasta hovioikeudessa, on asiaa ensin tarkasteltava tuomioistuinten oikeusastejärjestyksen kannalta. Oikeusastejärjestys merkitsee sitä, että tuomioistuimeen saatettua asiaa on asianosaisen osalta käsiteltävä ensin alemmassa oikeusasteessa ja että vasta sen jälkeen on asianosaisella mahdollisuus hakea muutosta ylemmässä oikeusasteessa. Muutoksenhakua koskevat säännökset ilmaisevat sen, millä tavoin tuomioistuimet ovat samassa asiassa oikeusastejärjestyksessä. Oikeusastejärjestystä koskevat säännökset ovat ehdottomia ja sitovat sekä tuomioistuinta että asianosaista. Ulosottolain 10 luvun säännökset huomioon ottaen oikeusastejärjestys koskee myös puheena olevassa ulosmittausasiassa sivullisomistajana esiintyvää A:ta.

4. Oikeusastejärjestyksestä johtuvan pääsäännön mukaan hovioikeus ei olisi saanut tutkia A:n valitusta, koska hän ei ollut valittanut ulosmittauksesta käräjäoikeuteen. Kysymys onkin tämän jälkeen siitä, voidaanko ulosottolain säännöksistä johtaa sellainen periaate, joka oikeuttaisi syrjäyttämään tämän pääsäännön.

5. Hovioikeus on katsonut, että A:lla oli oikeus tehdä vielä hovioikeudessa ulosottolain 9 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu, täytäntöönpanoriitaosoituksen antamiseen johtava väite siitä, että ulosmittaus loukkasi hänen oikeuttaan, ja että väite voitiin tutkia, vaikka A ei ollutkaan valittanut ulosmittauksesta säädetyssä järjestyksessä. Tästä johtuen hovioikeus on tutkinut A:n valituksen.

6. Korkein oikeus toteaa, että osoitus täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen ulosottolain 9 luvun 6 §:n 1 momentissa mainittujen väitteiden tai vaatimusten johdosta voidaan pykälän 2 momentin mukaan antaa eräin poikkeuksin täytäntöönpanon missä vaiheessa tahansa. Osoituksen täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen voi antaa paitsi ulosottomies myös ulosottovalitusta käsittelevä muutoksenhakutuomioistuin.

7. Se, missä vaiheessa ulosottolain mukaan voidaan antaa osoitus täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen, on kuitenkin eri asia kuin se, miten ulosmittausvalitusasioita saadaan käsitellä oikeusastejärjestyksen mukaan. Ulosottolaissa ei ole nimenomaista säännöstä siitä, voiko muutoksenhakutuomioistuin antaa osoituksen myös silloin, kun se, jolle osoitus tulisi antaa, ei ole hakenut asiassa muutosta alemmassa oikeudessa. Mainitusta ulosottolain 9 luvun 6 §:n 2 momentista tai sen esitöistä (HE 106/1995 vp s. 31 - 33 ja 66 - 72) ei ilmene, että säännös tarkoittaisi poikkeusta oikeusastejärjestystä koskevasta periaatteesta. Huomiota voidaan kiinnittää myös luvun 9 §:n säännökseen, jonka nojalla asianosaisen on mahdollista nostaa täytäntöönpanoriitakanne ilman osoitustakin.

8. Myöskään ulosottolain 10 luvun muutoksenhakua koskevat säännökset eivät tue käsitystä, että mahdollisuus täytäntöönpanoriitaosoituksen antamiseen oikeuttaisi poikkeamaan oikeusastejärjestystä koskevasta periaatteesta. Luvun säännökset koskevat samalla tavoin kaikkia ulosottovalitusasioita.

9. Edellä olevan perusteella ei A:lla ole ollut oikeutta saattaa ulosmittausvalitustaan vireille vasta hovioikeudessa, eikä hovioikeuden olisi siten tullut ottaa hänen valitustaan tutkittavaksi.

10. Tämän vuoksi Korkein oikeus on ratkaissut asian päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin A:n valitus on tutkittu. Hovioikeuden hänen valituksestaan antama lausunto poistetaan. A:n valitus Korkeimmassa oikeudessa jätetään enemmälti tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anja Tulenheimo-Takki, Lauri Lehtimaja, Eeva Vuori, Kari Kitunen ja Gustav Bygglin. Esittelijä Kari Vesanen.

---

[SV]

En gäldenär hade överklagat en utmätning hos tingsrätten. En utomstående, som påstod sig äga den utmätta egendomen, hade inte fört talan i saken förrän han tillsammans med gäldenären anförde besvär hos hovrätten över tingsrättens beslut. Den utomståendes besvär som anförts först i hovrätten kunde inte upptas till prövning.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.