Supreme Court allows plaintiff's appeal period restoration due to court's erroneous notice regarding prosecutor's appeal.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court of Finland restored the appeal period for the plaintiff after the lower court erroneously informed them that the prosecutor had not appealed. The plaintiff had intended to appeal only if the prosecutor also appealed, relying on a false confirmation from the court and the prosecutor's office. The court ruled that the plaintiff's failure to file the appeal was directly caused by the court's misleading information received before the deadline expired.
Legislator headnote
AI generatedOikeudenkäymiskaari 31 luku 17 §: If a party misses an appeal period due to a court's erroneous notice regarding the opposing party's appeal, the period may be restored if the party can prove they intended to appeal and the error was the direct cause of the delay.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Käräjäoikeuden hylättyä velallisen epärehellisyyttä koskevan syytteen ja asianomistajan korvausvaatimukset syyttäjä valitti hovioikeuteen. Asianomistaja oli luopunut valituksen perilleajamisesta saatuaan käräjäoikeudelta virheellisen ilmoituksen, jonka mukaan syyttäjä ei ollut valittanut. Asianomistajalle palautettiin valitusmääräaika. (Ään.)
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Asian tausta ja A:n hakemus
Helsingin käräjäoikeus oli tuomiollaan hylännyt B:tä ja C:tä vastaan ajetun syytteen törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Samalla oli hylätty asianomistaja A:n syytteessä tarkoitettuun tekoon perustetut rangaistus- ja korvausvaatimukset.
Syyttäjä ja A ilmoittivat määräajassa tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon. Valitusaika päättyi 21.7.2003. Syyttäjä toimitti valituskirjelmänsä käräjäoikeuteen 26.6.2003.
A on pyytänyt määräajan palauttamista valituksen perille ajamista varten. Hakemuksen mukaan A:n tarkoituksena oli ollut hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon, mikäli myös syyttäjä valittaisi. Edellytyksen täyttymistä selvitettäessä käräjäoikeudesta oli viikolla 29 (14.-20.7.2003) virheellisesti ilmoitettu, ettei syyttäjä ollut valittanut. Saatua väärää käsitystä oli vahvistanut syyttäjänviraston antama vastaus A:n tiedusteluun.
A on perustellut hakemusta sillä, että määräajan menettäminen on aiheutunut käräjäoikeuden virheellisestä ilmoituksesta. Lisäksi hakemuksessa on viitattu siihen, että A joutuisi perusteettomasti muita, syyttäjän edustamia velkojia huonompaan asemaan, jos määräaikaa ei palautettaisi.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Tyytymättömyyden ilmoittaminen ja A:n edustajan yhteydenotto käräjäoikeuteen tukevat hakemuksessa esitettyä väitettä, jonka mukaan A oli päättänyt valittaa hovioikeuteen, jos syyttäjä valittaisi. Väite on uskottava myös asian laatu huomioon ottaen. Syytteen ajaminen virallisen syyttäjän toimesta hovioikeudessa edesauttaa asianomistajien korvausmahdollisuuksia silloin, kun korvauksen edellytyksenä on se, että vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla. Syyttäjän mukanaolo vaikuttaa lisäksi asianomistajan kuluriskiin.
Edellä olevan perusteella Korkein oikeus katsoo näytetyksi, että A olisi valittanut tuomiosta, jos olisi käräjäoikeudesta saanut oikean tiedon syyttäjän valituksesta, joka oli jo useita päiviä aikaisemmin toimitettu. Määräajan menettäminen on siten johtunut käräjäoikeuden virheellisestä ilmoituksesta. Sillä seikalla, että tiedustelu oli tehty ennen valitusajan päättymistä, ei ole asian arvosteluun vaikuttavaa syy-yhteyttä määräajan menettämiseen.
Lainkohta
Oikeudenkäymiskaari 31 luku 17 §
Päätös
Korkein oikeus on suostunut hakemukseen.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Eeva Vuori (eri mieltä), Pertti Välimäki, Pauliine Koskelo ja Pasi Aarnio. Esittelijä Marjatta Berg (mietintö).
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Määräaikainen vanhempi oikeussihteeri Berg
Korkein oikeus lausunee seuraavan.
A:n edustaja oli saanut käräjäoikeudesta virheellisen tiedon siitä, oliko syyttäjä valittanut käräjäoikeuden tuomiosta. Kun A oli asettanut muutoksen hakemisensa edellytykseksi, että syyttäjäkin hakee muutosta, A ei jättänyt määräajassa valituskirjelmää. Virheellinen tieto oli kuitenkin saatu ennen määräpäivää. A ei ollut tarkistanut asiaa määräpäivänä, vaan oli luottanut siihen, ettei lomansa jo aloittanut syyttäjä näin ollen valita. Määräajan noudattamatta jättäminen on viime kädessä johtunut hakijan itse muutoksenhaulleen asettamista edellytyksistä ja hakijan omasta menettelystä. Korkein oikeus katsonee, ettei hakija ole esittänyt oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä palauttaa määräaika ja hylännee hakemuksen.
Oikeusneuvos Vuori: Hyväksyn mietinnön.
---
[SV]
Efter det att tingsrätten förkastat ett åtal angående oredlighet som gäldenär samt målsägandens skadeståndskrav hade åklagaren sökt ändring i hovrätten. Målsäganden hade avstått från att fullfölja sina besvär efter det tingsrätten lämnat en felaktig uppgift om att åklagaren inte sökt ändring. Fatalietid återställdes målsäganden. (Omröstn.)
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.