Supreme Court allows prosecution for concealment crime despite victim's initial theft charge only.

Asianomistaja, jolta oli anastettu omaisuutta, oli esitutkinnassa vaatinut tekijälle rangaistusta. Syyttämispyynnön katsottiin ulottuvan myös kätkemisrikkomukseen.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Virallisen syyttäjän syyte

Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa A:lle rangaistusta varkaudesta rikoslain 28 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla katsoen, että A oli anastanut pysäköitynä olleesta B:n omistamasta moottoripyörästä lukitussa kypärälukossa olleen noin 3 500 markan arvoisen moottoripyöräkypärän. Kypärä oli saatu takaisin vaurioituneena A:n hallusta.

Toissijaisesti syyttäjä vaati A:lle rangaistusta kätkemisrikoksesta rikoslain 32 luvun 1 §:n nojalla. Syytteen mukaan A oli ottanut haltuunsa B:ltä anastetun moottoripyöräkypärän, vaikka hän oli tiennyt sen olevan varkauden kautta saatu.

Tampereen käräjäoikeuden tuomio 22.1.2001

Käräjäoikeuden mukaan asiassa ei ollut selvitetty, että A olisi anastanut kypärän, mutta A:n kertomuksen perusteella oli käynyt ilmi, että hän oli syyllistynyt kätkemisrikokseen. Kyseessä ei ollut kätkemisrikkomus, koska kypärän arvo asianomistajan ilmoituksen mukaan, jota ei ollut osoitettu vääräksi, oli noin 3 000 markkaa.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n kätkemisrikoksesta ja lisäksi teräaseen hallussapidosta yleisellä paikalla 25 päivän yhteisen vankeusrangaistuksen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Kimmo Valkiala ja lautamiehet.

Turun hovioikeuden tuomio 28.9.2001

A vaati hovioikeudessa ensisijaisesti, että hänen katsotaan syyllistyneen kätkemisrikoksen sijasta kätkemisrikkomukseen.

Hovioikeus lausui tuomiossaan, ettei asiassa ollut esitetty selvitystä kypärän arvosta. A oli käräjäoikeudessa myöntänyt asianomistajan korvausvaatimuksesta puolet eli 1 500 markkaa. A:n valituksessaan esittämät seikat eivät hovioikeuden harkinnan mukaan horjuttaneet A:n myöntämisen sitovuutta. Tämän vuoksi hovioikeus piti kypärän arvona A:n käräjäoikeudessa myöntämää määrää. Kypärän arvo sekä rikokseen liittyvät muut seikat huomioon ottaen tekoa oli kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä. Jos kätkemisrikos, huomioon ottaen omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on rikoslain 32 luvun 5 §:n nojalla tuomittava kätkemisrikkomuksesta sakkoon.

Rikoslain 32 luvun 7 §:n mukaan virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä kätkemisrikkomuksesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että asianomistajan syyttämispyyntö ei voi ulottua muihin kuin siinä nimenomaan yksilöityihin tekoihin (KKO 1994:60). Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain esitöissä (HE 82/1995 vp., s. 38) on syyttämispyynnön ulottuvuuden osalta todettu, että asianomistajan on selvästi yksilöitävä se rikollinen teko, jonka hän ilmoittaa syytteeseen pantavaksi. Asianomistaja oli nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa poliisille tekemässään syyttämispyynnössä vaatinut nostettavaksi syytteen varkausrikoksesta. Syyttämispyynnössä yksilöity teko ei ulottunut kätkemisrikkomukseen. Myöskään tärkeä yleinen etu ei vaatinut syytteen nostamista sanotusta teosta. Tämän vuoksi A:ta ei voitu tuomita kätkemisrikkomuksesta rangaistukseen.

Hovioikeus hylkäsi syytteen kätkemisrikoksesta ja tuomitsi A:n hänen viakseen jääneestä teräaseen hallussapidosta yleisellä paikalla 20 päiväsakkoon.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Juhani Saarinen, Mariitta Lehmus ja Salla-Maaret Keränen. Esittelijä Teija Vainiopää.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Viralliselle syyttäjälle myönnettiin valituslupa. Virallinen syyttäjä vaati, että A tuomitaan rangaistukseen myös kätkemisrikkomuksesta.

A antoi pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Esitutkintapöytäkirjan mukaan B on 29.9.2000 tehnyt poliisille ilmoituksen siitä, että hänen omistamansa moottoripyörän kypärälukosta oli anastettu kaksi moottoripyöräkypärää. Toinen näistä oli löydetty saman päivän aikana A:n hallusta. B oli esitutkinnassa tunnistanut kypärän omakseen ja ilmoittanut asianomistajana vaativansa tekijälle rangaistusta. Esitutkintapöytäkirjan mukaan B ei ole, toisin kuin hovioikeus on todennut, rajoittanut syyttämispyyntöään vain varkausrikokseen.

Virallinen syyttäjä on vaatinut Korkeimmassa oikeudessa A:n tuomitsemista rangaistukseen kätkemisrikkomuksesta, johon A on itsekin myöntänyt syyllistyneensä. Tämän vuoksi Korkein oikeus on tuominnut A:n tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että A tuomitaan rikoslain 32 luvun 5 §:n nojalla kätkemisrikkomuksesta (tekoaika 28.9.2000) sekä käräjäoikeuden hänen syykseen jo lukemasta teräaseen hallussapidosta yleisellä paikalla (tekoaika 28.9.2000) yhteiseen 30:een 6 euron määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 180 euroa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Mikko Tulokas, Lauri Lehtimaja, Gustav Bygglin ja Mikko Könkkölä. Esittelijä Tuula Myllykangas.

---

[SV]

En målsägande, som hade blivit bestulen på egendom, hade i förundersökningen yrkat att gärningsmannen skulle bestraffas. Begäran om väckande av åtal ansågs även omfatta häleriförseelse.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.