Legislator Case Law & Legislation
KKO:2003:71 AI generated

Supreme Court allows landlord to terminate tenancy for significant rent arrears despite social reasons.

Case Number KKO:2003:71
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Supreme Court of Finland overturned the Court of Appeal's decision, ruling that the landlord could terminate the residential lease due to significant rent arrears. Although the tenant's delays were partly caused by social factors and the landlord was a municipal housing company, the court found the cumulative arrears over a year to be substantial. The court rejected the tenant's argument that the security deposit should offset the arrears for the purpose of assessing the significance of the breach.

Legislator headnote

AI generated

L om hyra av bostadslägenhet 61 § 1 mom 1 kohta; 61 § 3 mom: A landlord may terminate a residential lease for rent arrears unless the breach has only minor significance, and the amount of security deposit cannot be deducted when assessing that significance.

Keywords

AI generated
residential lease termination rent arrears significance security deposit offset municipal housing company social reasons defense

Cited Legislation

AI generated
L om hyra av bostadslägenhet 61 § 1 mom 1 kohta
L om hyra av bostadslägenhet 61 § 3 mom
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys vuokranantajan oikeudesta purkaa asuinhuoneiston vuokrasopimus vuokranmaksun laiminlyönnin johdosta.

L asuinhuoneiston vuokrauksesta 61 § 1 mom 1 kohta

L asuinhuoneiston vuokrauksesta 61 § 3 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Tampereen asunto-oikeuden tuomio 6.6.2001

Kiinteistö Oy Sirkkavuoren A:han kohdistaman kanteen johdosta asunto-oikeus lausui, että A:lla oli tuomion antohetkellä maksamatta vuokria ja muita vuokrasuhteeseen liittyviä maksuja siten, että maksamatta oli yhden kuukauden koko vuokra ja 1 066 markkaa aiemmilta kuukausilta. Lisäksi A oli aiemmin jättänyt maksamatta vuokransa ajallaan esimerkiksi helmi- ja maaliskuulta 2001. Myös vuoden 2000 loppupuolella A:lla oli ollut vuokrarästejä siten, että 31.12.2000 oli ollut maksamatta yhteensä 1 896 markkaa. Asunto-oikeus katsoi, että A:n laiminlyönnillä ei ollut vähäinen merkitys.

A velvoitettiin heti omalla kustannuksellaan toimitettavan häädön uhalla muuttamaan pois yhtiöltä vuokraamastaan asuinhuoneistosta.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Jukka Peltonen sekä asiantuntijajäsenet Tuomo Aromaa ja Antero Toivonen.

Turun hovioikeuden tuomio 28.9.2001

A valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus lausui, että A:lla oli ollut sekä vuonna 2000 että 2001 vuokrarästejä. Vuokranmaksun laiminlyöntien syynä olivat kuitenkin olleet lähinnä sosiaaliset syyt, mitä osoitti, että A oli lupauksensa mukaisesti maksanut saamastaan työttömyyskorvauksesta vuokrarästinsä pois siten, että rästissä oli ollut 8.6.2001 enää 194 markkaa. Kiinteistö Oy Sirkkavuori ei ollut kiistänyt vuokrarästien maksamista. Kiinteistö Oy Sirkkavuori oli kunnallinen vuokrataloyhtiö.

Kokonaisuutena arvioiden A:n vuokranmaksun laiminlyönneillä oli ollut vuokranantajalle vain vähäinen merkitys.

Näillä perusteilla hovioikeus kumosi asunto-oikeuden tuomion.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Heikki Impivaara, Markku Aarola ja Kari Hirvonen sekä asiantuntijajäsenet Matti Päiste ja Ulla Jaakkola. Esittelijä Matti Kolehmainen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Kiinteistö Oy Sirkkavuorelle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan yhtiö vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään asunto-oikeuden tuomion lopputuloksen varaan.

A vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko Kiinteistö Oy Sirkkavuorella ollut oikeus purkaa A:n kanssa tekemänsä asuinhuoneiston vuokrasopimus vuokranmaksun laiminlyönnin johdosta.

Arvioinnin lähtökohdat

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 61 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokralainen laiminlyö suorittaa vuokran säädetyssä tai sovitussa ajassa. Pykälän 3 momentin mukaan oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen ei kuitenkaan ole, jos purkamisperusteen aiheuttaneella menettelyllä on vähäinen merkitys.

Vuokranantajan oikeutta purkaa vuokrasopimus on lähtökohtaisesti arvioitava sen tilanteen perusteella, joka vallitsi, kun vuokrasopimuksen purkamisilmoitus annettiin tiedoksi vuokralaiselle. Arviointiin ei ole vaikutusta sillä, onko vuokralainen mainitun ajankohdan jälkeen korjannut laiminlyöntinsä. Laiminlyönnin merkityksen osalta on kiinnitettävä huomiota paitsi vuokrasopimuksen purkamishetkellä maksamatta oleviin vuokriin myös vuokralaisen mahdollisiin aikaisempiin laiminlyönteihin vuokranmaksussa. Tämä periaate ilmenee muun muassa ratkaisusta KKO 1978 II 16.

A:n laiminlyönnit

Haaste, jossa vuokrasuhde on vaadittu purettavaksi, on annettu tiedoksi A:lle 20.4.2001. Yhtiön esittämästä selvityksestä ilmenee, että hänellä on tuolloin ollut maksamatta 2.4.2001 erääntynyt huhtikuun vuokra ja pääosa 2.3.2001 erääntyneestä maaliskuun vuokrasta. Esitetystä selvityksestä ilmenee myös, että A oli vuoden 2000 alusta lähtien säännönmukaisesti maksanut vuokransa tai ainakin asumistuen määrän ylittävän osuuden siitä useita viikkoja myöhässä. Maksamatta olleiden vuokrien yhteismäärä on alkuvuonna 2001 kasvanut siten, että esimerkiksi haastehakemuksen laatimispäivänä 9.4.2001 on ollut maksamatta pääosa 2.2.2001 erääntyneestä helmikuun vuokrasta sekä maalis- ja huhtikuun vuokrat kokonaan.

Laiminlyönnin syy ja sen merkitys

A on esittänyt, että vuokranmaksun laiminlyönti oli johtunut tilapäisestä maksukyvyttömyydestä, joka oli aiheutunut hänen työttömyydestään ja hänen puolisonsa äkillisestä sairastumisesta helmikuun 2001 alussa.

Kuten edellä on todettu, lain sanamuodon mukaan vuokranantajan purkuoikeuden kannalta ratkaisevaa on, voidaanko vuokralaisen laiminlyöntiä pitää merkitykseltään vähäisenä. Laiminlyöntiin johtaneilla syillä ei siten lain mukaan ole ratkaisevaa vaikutusta. Oikeuskäytännössä on nyt jo kumotun huoneenvuokralain (82/1961) 31 §:n 2 momenttia sovellettaessa katsottu, että arvioitaessa vuokranmaksun laiminlyönnin merkitystä voidaan kiinnittää huomiota myös siihen, onko vuokralaisella ollut laiminlyöntiinsä pätevä syy (KKO 1978 II 16). Esimerkiksi maksuvaikeuksia, joihin vuokralainen on joutunut oman tai läheisensä sairastumisen taikka muun erityisen seikan vuoksi pääasiallisesti omatta syyttään, voidaan myös voimassa olevaa lakia sovellettaessa sinänsä pitää sellaisena seikkana, joka on aiheellista ottaa huomioon laiminlyönnin vähäisyyttä koskevassa harkinnassa. Tämän puolesta puhuu erityisesti asumisen merkitys perustarpeena ja vuokrasuhteen pysyvyyden tärkeys vuokralaiselle.

A:n asiassa esittämän perusteella on uskottavaa, että maksamatta jääneiden vuokrien yhteismäärän kasvaminen helmikuun 2001 alkupuolelta lähtien on ainakin osaksi johtunut maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut puolisonsa äkillisen sairastumisen vuoksi ja joihin on osaltaan vaikuttanut myös hänen oma työttömyytensä. Kuten edellä on todettu, A on kuitenkin jo tätä ennen vuoden 2000 alusta lähtien maksanut vuokran epäsäännöllisesti. Kysymys ei siten ole ollut tilapäisestä maksujen viivästymisestä, vaan pitkään jatkuneista vuokranmaksuvelvollisuuden laiminlyönneistä, joiden osalta tilanne edelleen paheni A:n puolison sairastuttua.

Vuokranantajan aseman merkitys

Hovioikeus on tuomiossaan todennut, että Kiinteistö Oy Sirkkavuori on kunnallinen vuokrataloyhtiö. Hovioikeus on ilmeisesti ottanut tämän seikan huomioon arvioidessaan vuokrasopimuksen purkamisen edellytyksiä ja päätyessään siihen, ettei vuokranantajalla ollut oikeutta sopimuksen purkamiseen.

Ottaen huomioon A:n edellä kuvatut laiminlyönnit ja yllä mainitut näkökohdat Korkein oikeus katsoo, ettei Kiinteistö Oy Sirkkavuoren asemaa kunnallisena vuokrataloyhtiönä voida pitää seikkana, jonka perusteella A:n laiminlyöntejä olisi pidettävä merkitykseltään vähäisinä.

Vuokravakuuden merkitys

Hovioikeuden tuomion mukaan vuokraa olisi 8.6.2001 ollut maksamatta enää 194 markkaa. Hovioikeus on ilmeisesti päätynyt tähän määrään vähentämällä mainittuna ajankohtana edelleen maksamatta olleesta kesäkuun vuokrasta 1 794 markasta A:n asettaman vuokravakuuden määrän 1 600 markkaa. Yhtiö on täällä esittänyt, ettei vuokravakuutta tule ottaa asiassa huomioon siten kuin hovioikeus on tehnyt.

Vuokralaisen asettama vuokravakuus on yhtäältä tarkoitettu turvaamaan vuokranantajaa vuokran saamatta jäämiseltä sinä aikana, joka tyypillisesti voi kulua vuokranantajan joutuessa purkamaan vuokrasopimuksen ennen vuokralaisen poismuuttamista tai häätämistä. Vuokravakuuden tarkoituksena on toisaalta turvata vuokranantajan muitakin saamisia kuin maksamatta jätettyjä vuokria, esimerkiksi vahingonkorvaussaamisia, jotka perustuvat vuokralaisen huolimattomuudellaan huoneistolle aiheuttamaan vahinkoon. Vakuuden tarkoitus huomioon ottaen ei ole perusteltua ottaa vakuuden määrää huomioon vähennyksenä arvioitaessa sitä, onko lain mukainen purkuperuste käsillä vai ei. Vastoin A:n täällä esittämää ei tässä suhteessa voida antaa merkitystä sille, onko yhtiö väittänyt hänen aiheuttaneen huoneistolle vahinkoa.

Johtopäätökset

Edellä esitetyn mukaisesti A on toistuvasti maksanut vuokriaan olennaisesti viivästyneinä yli vuoden ajan ennen vuokrasopimuksen purkamisilmoituksen tiedoksiantoa. Yhtiö on purkanut vuokrasopimuksen huhtikuun 2001 alussa, kun laiminlyötyjen vuokrien yhteismäärä oli kasvanut huomattavan suureksi A:n jätettyä aikaisemmin maksamatta jätettyjen vuokraerien lisäksi huhtikuun vuokran maksamatta eräpäivänä. Vaikka vuokrasopimuksen purkamiseen välittömästi johtaneet laiminlyönnit ovatkin edellä todetuin tavoin ainakin osaksi johtuneet A:n puolison sairastumisen aiheuttamista maksuvaikeuksista, Korkein oikeus erityisesti aikaisempien laiminlyöntien toistuvuuden ja olennaisuuden vuoksi päätyy siihen, että A:n vuokranmaksun laiminlyönnin merkitys ei ole ollut vähäinen. Yhtiöllä on siten ollut oikeus purkaa vuokrasopimus.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan. Asia jätetään asunto-oikeuden tuomion lopputuloksen varaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anja Tulenheimo-Takki, Kati Hidén, Eeva Vuori, Pauliine Koskelo ja Juha Häyhä. Esittelijä Tuomo Antila.

---

[SV]

Fråga om hyresvärdens rätt att häva ett avtal om hyra av bostadslägenhet på grund av hyresgästens underlåtelse att betala hyran.

L om hyra av bostadslägenhet 61_§_1_mom_1_punkten, 61_§_3_mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.