Supreme Court allows debt restructuring when spouse's temporary leave causes temporary income drop for debtor.

Velkajärjestelyä hakeneen velallisen maksuvaran vähäisyyttä ei pidetty hänen omien tulojensa perusteella väliaikaisena. Kysymys siitä, mikä merkitys oli tällöin annettava hänen vanhempainvapaalla olevan avopuolisonsa taloudelliseen asemaan vaikuttaville seikoille arvioitaessa yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 9 a §:ssä tarkoitettua velkajärjestelyn estettä.

VJL 9 a §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Helsingin käräjäoikeuden päätös 3.9.2001 velkajärjestelyhakemuksesta

A pyysi 21.6.2001 vireille tulleessa hakemuksessaan velkajärjestelyn aloittamista.

Käräjäoikeus katsoi, että A oli maksukyvytön ja että velkajärjestelylle oli olemassa painavat perusteet ottaen huomioon velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa velallisen maksukykyyn.

Velkajärjestelyä ei kuitenkaan voitu myöntää yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (velkajärjestelylaki) 9 a §:ssä tarkoitetusta väliaikaisesta syystä, kun velallinen ei sellaisen syyn vuoksi kyennyt maksuvarallaan maksamaan tavallisia velkojaan vähäisenä pidettävää määrää enempää. Syyn väliaikaisuutta ja maksuvaran määrää arvioitaessa oli lain mukaan otettava huomioon erityisesti velallisen ansaintamahdollisuudet. Lain esitöiden mukaan velkojen järjestely oli haluttu estää myös tilanteessa, jossa velallisen maksukyky oli jonkin muun kuin hänen omiin tuloihinsa liittyvän väliaikaisen syyn vuoksi poikkeuksellisen alhainen. A:n tilanteessa huomioon oli otettu erityisesti se, että A:n avopuolisolla ei ollut maksukykyä väliaikaisen syyn eli vanhempainvapaan vuoksi ja että hänellä oli mahdollisuus parantaa tulotasoaan palaamalla vanhempainvapaan jälkeen työelämään.

Asian on ratkaissut notaari Raija Tuokko.

Helsingin hovioikeuden päätös 18.4.2002

A valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus totesi, että asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, jotka olisivat antaneet perustellun aiheen olettaa, että A:lla oli mahdollisuus parantaa omaa tulotasoaan. A:n olosuhteiden oli katsottava hänen ansaintamahdollisuuksiensa osalta vakiintuneen sillä tavoin, että hänen maksuvaransa vähäisyyttä ei voitu pitää hänen omien tulojensa perusteella väliaikaisena.

Velkajärjestelylain 9 a §:n arvioinnissa oli kuitenkin otettava huomioon myös A:n avopuolison taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat tiedot. Hallituksen esityksen perusteluissa oli todettu velkajärjestelyn saattavan estyä sellaisessakin tilanteessa, jossa velallisen maksukyky oli jonkin muun kuin hänen omiin tuloihinsa liittyvän väliaikaisen syyn vuoksi poikkeuksellisen alhainen. Esimerkkinä tällaisesta väliaikaisesta syystä oli mainittu velallisen puolison opiskelu tai hoitovapaa (HE 180/1996). Sanotun periaatteen oli oikeuskirjallisuudessa (Koskelo - Lehtimäki: Yksityishenkilön velkajärjestely 1997) katsottu soveltuvan aviopuolison lisäksi myös avopuolisoon.

A:n avopuoliso oli Helsingin kaupungin palveluksessa. Hänen saamiensa nettotulojen määrä oli 4 818 markkaa kuukaudessa. Kuukausipalkan määrä ansiotyöstä oli 8 613 markkaa.

A oli liittänyt valitukseensa vaihtoehtoisen maksuvaralaskelman sitä tilannetta silmällä pitäen, että hänen avopuolisonsa palaa työhönsä. Lisäselvityksen perusteella oli jäänyt kuitenkin epäselväksi, milloin hänen puolisonsa jatkoi entisessä työssään ja mitkä tästä perheen tuloihin ja menoihin aiheutuvat tosiasialliset vaikutukset kokonaisuudessaan tulivat olemaan. Nykyiset olosuhteet olivat väliaikaisia. Niiden vallitessa ei voitu luotettavasti arvioida A:n avopuolison vanhempainvapaan päättymisen vaikutuksia perheen taloudelliseen tilanteeseen ja siten myös A:n maksuvaraan. A ei ollut valitukseen liittämillään selvityksillä näyttänyt, että hänen avopuolisonsa paluu työhön voisi parantaa myös A:n maksuvaraa. Tätä oli mahdollista arvioida vasta sen jälkeen, kun A:n perheen taloudelliset olosuhteet olivat työhön paluun tapahduttua vakiintuneet.

Näillä perusteilla hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Risto Hänninen ja Pertti Lattunen sekä Hilppa Piirtola, joka on myös esitellyt asian.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja että velkajärjestely määrätään aloitettavaksi.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hovioikeus on päätöksessään katsonut, ettei asiassa ole ilmennyt seikkoja, jotka antaisivat perustellun aiheen olettaa, että A:lla olisi mahdollisuus parantaa omaa tulotasoaan. Kysymys ei siis ole enää siitä, voidaanko A:n maksuvaran vähäisyyttä pitää hänen omien tulojensa perusteella vähäisenä. Sen sijaan kysymys on siitä, mikä merkitys A:n vanhempainvapaalla olevan avopuolison taloudelliseen asemaan vaikuttaville seikoille on annettava arvioitaessa velkajärjestelylain 9 a §:ssä tarkoitettua velkajärjestelyn estettä.

Velkajärjestelylain 9 a §:n mukaan velkajärjestelyä ei voida myöntää, jos velallisella ei väliaikaisena pidettävästä syystä ole maksuvaraa tai velallinen ei sellaisen syyn vuoksi kykene maksuvarallaan maksamaan tavallisia velkojaan vähäisenä pidettävää määrää enempää. Säännöksen mukaan syyn väliaikaisuutta ja maksuvaran määrää arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti velallisen ansaintamahdollisuudet.

Velallisen puolison ansaintamahdollisuuksien huomioon ottamisesta laissa ei ole mainintaa. Kuten lain esitöistä (HE 180/1996 vp.) ilmenee, velkajärjestely saattaa kuitenkin estyä myös sellaisessa tilanteessa, jossa velallisen maksukyky on jonkin muun kuin hänen omiin tuloihinsa liittyvän väliaikaisen syyn vuoksi poikkeuksellisen alhainen. Esimerkkinä tästä on lain esitöissä mainittu se, että hyvätuloinen velallinen ei maksaisi velkojaan lainkaan, vaan käyttäisi tulonsa kokonaisuudessaan perheensä elättämiseen sen vuoksi, että hänen puolisollaan ei väliaikaisen syyn, kuten opiskelun tai hoitovapaan vuoksi ole maksukykyä (HE 180/1996 vp. s. 20). Lähtökohtana voidaan jo lain esitöistä ilmenevin tavoin pitää sitä, että velallisen puolisoon liittyvän väliaikaisen syyn tulee varsin selvästi vaikuttaa velallisen maksuvaraan, jotta velkajärjestelyyn olisi mainitusta syystä johtuva, lain 9 a §:ssä tarkoitettu este.

A:n hovioikeudelle esittämästä maksuvaralaskelmasta ilmenee, että A:n avopuolison tulot ovat tämän vanhempainvapaalla ollessaankin lähes yhtä suuret kuin A:n omat tulot. Maksuvaralaskelma on laadittu tämän pohjalta niin, että A:n avopuoliso osallistuu yhtä suurin osuuksin kuin A lasten elatuksesta aiheutuviin samoin kuin perheen muihin menoihin. Tämä vastaa myös velkajärjestelyssä noudatettavia periaatteita. Velkajärjestelyssäkin vanhempien elatusvastuu määräytyy lapsen elatuksesta annetun lain mukaisesti vanhempien maksukyvyn mukaan, joka tässä tapauksessa on samanlainen. Kun avopuolisoilla ei ole keskinäistä elatusvelvollisuutta, lähtökohtana myös velkajärjestelyssä on, että avopuolisot osallistuvat yhteisiin menoihinsa yhtä suurin osuuksin.

A:n avopuolison nettotulot tulevat esitetyn vaihtoehtoisen maksuvaralaskelman mukaan nousemaan hänen palattuaan töihin. Vastaavasti hänen osuutensa lasten elatuksesta aiheutuvista menoista tulee hänen paremman elatuskykynsä perusteella olemaan silloin suurempi kuin A:lla. Kuitenkin lasten päivähoitomenoista A:n osalle luettava määrä tulee aiheuttamaan sen, että A:n maksuvara tulee pienenemään hänen avopuolisonsa töihin menosta huolimatta.

Tässä tapauksessa A:n avopuolison vanhempainvapaa ei siten ole sellainen syy, jonka vuoksi A ei kykene suorittamaan tavallisia velkojaan vähäisenä pidettävää määrää enempää, eikä A:n velkajärjestelylle ole hovioikeuden tai käräjäoikeuden päätöksessä mainittua estettä.

Velkajärjestelystä päättäminen käy tämän jälkeen soveliaimmin päinsä käräjäoikeudessa.

Päätöslauselma

Hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätökset kumotaan. Asia palautetaan Helsingin käräjäoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Kati Hidén, Liisa Mansikkamäki, Pauliine Koskelo ja Mikko Könkkölä. Esittelijä Satu Saarensola.

---

[SV]

En gäldenär som ansökt om skuldsanering hade ringa betalningsmån av en orsak vilken med beaktande av hans egna inkomster inte ansågs temporär. Fråga om betydelsen av hans föräldralediga sambos ekonomiska förhållanden vid bedömningen av om det förelåg ett hinder för skuldsanering enligt 9 a § lagen om skuldsanering för privatpersoner.

L om skuldsanering för privatpersoner 9 a §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.