Final ruling in one enforcement proceeding does not bind a third party in a separate enforcement proceeding regarding the same property.

A oli valittanut ulosmittauksesta, jossa B:n veloista oli ulosmitattu omaisuutta, jonka A väitti kuuluvan itselleen. Hovioikeus oli lainvoiman saaneella päätöksellä hylännyt A:n valituksen sillä perusteella, ettei A ollut esittänyt väitteensä tueksi todennäköisiä perusteita. Sama omaisuus ulosmitattiin sittemmin B:n muista veloista. Aiemmassa ulosottoasiassa valitukseen annettu hylkäävä päätös ei Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla estänyt tutkimasta A:n oikeutta ulosmitattuun omaisuuteen jälkimmäistä ulosmittausta koskevassa täytäntöönpanoriitaoikeudenkäynnissä.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Asian aikaisemmat vaiheet

Hämeenlinnan kihlakunnan ulosottoviraston avustava ulosottomies ulosmittasi 8.6.2000 X Oy:n konkurssipesän ja Y:n hakemuksesta B:n velkojen suoritukseksi 10 prosentin osuuden Asunto Oy Z:n osakkeista nrot nnnn - nnnn.

A valitti ulosmittauksesta vaatien sen kumoamista väittäen, että hän omisti 10 prosenttia sanotun asunto-osakeyhtiön osakkeista. Käräjäoikeus hylkäsi valituksen 14.8.2000 antamallaan päätöksellä, koska A ei ollut näyttänyt, että hän omisti ulosmitatun omaisuuden. A toisti valituksessaan hovioikeudessa vaatimuksensa ulosmittauksen kumoamisesta sekä vaati, että hänelle joka tapauksessa annetaan osoitus täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen. Hovioikeus lausui 19.10.2000 antamassaan tuomiossa mainitsemillaan perusteilla, ettei A ollut näyttänyt, että hän omisti ulosmitatun omaisuuden ja ettei A ollut myöskään esittänyt väittämänsä omistusoikeuden tueksi todennäköisiä perusteita, minkä vuoksi ei ollut perusteita osoittaa A:ta nostamaan ulosottolain 9 luvun 6 §:ssä tarkoitettua täytäntöönpanoriitakannetta. Näillä perusteilla hovioikeus tuossa asiassa ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Ulosmittaus 12.10.2001

Helsingin kihlakunnan ulosottoviraston avustava ulosottomies ulosmittasi 12.10.2001 Sisä-Suomen veroviraston hakemuksesta B:n velkojen suoritukseksi samat asunto-osakeyhtiön osakkeet. Ulosmittauksesta ei valitettu määräajassa.

Tampereen käräjäoikeuden päätös 11.2.2002

A nosti 6.11.2001 käräjäoikeudessa täytäntöönpanoriitakanteen ilman osoitusta. Kanteessaan hän vaati vahvistettavaksi, että hän omistaa 10 prosenttia kysymyksessä olevan asunto-osakeyhtiön osakkeista ja ettei ulosmitattua omaisuutta saanut käyttää B:n velkojen maksuun.

Käräjäoikeus katsoi, että ulosottolain 9 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan täytäntöönpanoriitakannetta ei voitu nostaa, ellei asiassa 6 §:n 2 momentin nojalla voitu antaa osoitusta täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen. Ulosottolain 9 luvun 6 §:n 2 momentissa säädettiin, että jos väite tai vaatimus oli jo ratkaistu muutoksenhakutuomioistuimen ulosottovalituksen johdosta antamalla lainvoimaisella päätöksellä, ulosottoasiassa ei enää voitu antaa osoitusta kanteen nostamiseen. Osoitus täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen edellytti, että ulosottoasia oli käynyt riitaiseksi, että luotettavaa selvitystä riidanalaisesta seikasta ei voitu hankkia ulosottomenettelyssä, että jokin asiaan liittyvä tosiasiakysymys osoittautui epäselväksi ja että väitteen tai vaatimuksen esittäjän oli tehtävä väitteensä todennäköiseksi.

Käräjäoikeus viittasi Turun hovioikeuden 19.10.2000 antamaan tuomioon ja katsoi, että kun A:n esittämä vaatimus osakkeiden omistuksesta oli jo muutoksenhakutuomioistuimen ulosottovalituksen johdosta antamalla tuomiolla lainvoimaisesti ratkaistu, ulosottoasiassa ei enää voitu antaa tähän vaatimukseen perustuvaa osoitusta täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen. Sen vuoksi käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Ilmari Dunder.

Turun hovioikeuden päätös 17.7.2002

Hovioikeus, jossa A haki valittamalla muutosta, lausui, että asiassa oli kysymys ulosottoasiassa annetun ratkaisun oikeusvoimavaikutuksen ulottuvuudesta. Riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyn päätteeksi annettava tuomio ratkaisi asiassa käsitellyn oikeusriidan tulevaisuuteen nähden sitovalla tavalla. Ulosottovalitusasiassa annettu ratkaisu ei saanut oikeusvoimaa. Päätös oli voimassa vain valitusasiaa koskevassa ulosottomenettelyssä.

Kysymystä A:n omistusoikeudesta 10 prosentin osuuteen Asunto Oy Z:n osakkeista nrot nnnn - nnnn ei ollut ratkaistu lainvoimaisesti ja tulevaisuuteen nähden sitovalla tavalla. Aikaisemmassa ulosottovalitusasiassa annettu ratkaisu ei estänyt omistusoikeuden tutkimista täysitutkintaisessa oikeudenkäynnissä. Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta. Sen vuoksi hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Päivi Hirsikangas, Teppo Hurme ja Jouko Valtonen. Esittelijä Nina Immonen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Sisä-Suomen verovirastolle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan verovirasto vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja että asia jätetään käräjäoikeuden päätöksen varaan.

A ja B antoivat heiltä pyydetyt vastaukset.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

X Oy:n konkurssipesän ja Y:n hakemuksesta oli 8.6.2000 ulosmitattu B:n veloista kymmenen prosenttia Asunto Oy Z:n osakkeista nrot nnnn - nnnn. A oli valittanut ulosmittauksesta Tampereen käräjäoikeuteen ja vaatinut sen kumoamista väittäen, että hän omisti ulosmitatun omaisuuden. Käräjäoikeuden hylättyä A:n valituksen 14.8.2000 antamallaan päätöksellä A oli valittanut Turun hovioikeuteen, jossa hän oli toistanut käräjäoikeudessa esittämänsä vaatimuksen 8.6.2000 toimitetun ulosmittauksen kumoamisesta ja vaatinut, että hänelle joka tapauksessa annetaan osoitus täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen. Hovioikeus oli 19.10.2000 antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä hylännyt A:n valituksen.

Edellä mainittu omaisuus on Sisä-Suomen veroviraston vaatimuksesta 12.10.2001 ulosmitattu B:lle maksuunpantujen verojen suorittamiseksi. Ulosmittauksesta ei ole määräajassa valitettu, mutta A on 6.11.2001 ilman osoitusta nostanut käräjäoikeudessa täytäntöönpanoriitakanteen verovirastoa ja B:tä vastaan. Kanteessaan A on vaatinut vahvistettavaksi, että hän omistaa sanotun omaisuuden ja että omaisuutta ei saa käyttää B:n velkojen maksuun.

Asiassa on kysymys siitä, onko hovioikeuden 19.10.2000 antamalla päätöksellä myös viimeksi mainitussa ulosmittausasiassa sitovasti ratkaistu, ettei A omista kymmentä prosenttia kanteessa tarkoitetuista osakkeista siten, ettei tuota kysymystä enää voida tutkia nyt kysymyksessä olevan ulosottoasian yhteydessä tai sen johdosta vireille pannussa täytäntöönpanoriita-asiassa.

Verovirasto on ulosottolain 9 luvun 9 §:n 1 momenttiin ja saman luvun 6 §:n 2 momenttiin viitaten vaatinut, että A:n nostama täytäntöönpanoriitakanne jätetään tutkimatta, koska A:n vaatimus 8.6.2000 tehdyn ulosmittauksen kumoamisesta ja osoituksen antamisesta täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen oli hylätty hovioikeuden 19.10.2000 antamalla lainvoimaisella päätöksellä. Päätöstä hovioikeus oli perustellut sillä, ettei A ollut näyttänyt omistavansa ulosmitattua omaisuutta, eikä hän ollut esittänyt väittämänsä omistusoikeuden tueksi todennäköisiä perusteita. Veroviraston mukaan edellä mainittujen lainkohtien perusteella ei sivullisen väitteen johdosta enää voida antaa osoitusta täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen, eikä sivullisella myöskään ole oikeutta nostaa tällaista kannetta ilman osoitusta, jos sama väite on jo ratkaistu muutoksenhakutuomioistuimen ulosottovalituksen johdosta antamalla lainvoimaisella päätöksellä.

Ulosottolain 9 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan jos täytäntöönpanossa esitetty väite tai vaatimus on jo ratkaistu ulosottomiehen lainvoimaisella täytäntöönpanotoimella tai päätöksellä taikka muutoksenhakutuomioistuimen ulosottovalituksen johdosta antamalla lainvoimaisella päätöksellä, ulosottoasiassa ei enää voida antaa samaan väitteeseen tai vaatimukseen perustuvaa osoitusta kanteen nostamiseen. Saman luvun 9 §:n 1 momentin mukaan asianosainen voi nostaa täytäntöönpanoriitakanteen myös ilman osoitusta. Kannetta ei kuitenkaan voida nostaa, ellei asiassa 6 §:n 2 momentin nojalla voitaisi antaa osoitusta kanteen nostamiseen.

Korkein oikeus toteaa, että mainitut lainkohdat koskevat sellaisia tapauksia, joissa samassa ulosottoasiassa esitetyn väitteen tai vaatimuksen johdosta on jo ehditty antaa muutoksenhakutuomioistuimen lainvoimainen päätös. Tällaisessa tapauksessa on perusteltua, ettei sivullinen voi samassa menettelyssä enää saada samaa väitettä uudelleen tutkituksi, koska hän on ennen väitteen tai vaatimuksen hylkäämistä voinut ennakoida, mitä vaatimuksen tai väitteen hylkäämisestä seuraa. Sitä vastoin ei ole perusteltua vaatia ulosmitatun omaisuuden omistusoikeudesta väitteen tehneen sivullisen varautuvan siihen, ettei samaa vaatimusta tai väitettä enää voitaisi tutkia muussa, toista saatavaa koskevassa ulosottomenettelyssä, jota menettelyä sivullinen ei ole ehkä voinut edes ennakoida. Tämän vuoksi ei myöskään ole perustetta sille, että aikaisemmassa ulosottoasiassa annettu päätös sitoisi sivullista myös muussa asiassa.

Näin ollen kysymystä A:n oikeudesta kymmenen prosentin osuuteen Asunto Oy Z:n osakkeista nrot nnnn - nnnn ei ole ratkaistu 12.10.2001 toimitetussa ulosmittauksessa sitovalla tavalla, eikä aikaisemmassa ulosottoasiassa annettu ratkaisu estä tutkimasta A:n oikeutta sanottuihin osakkeisiin täytäntöönpanoriitaoikeudenkäynnissä.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Suhonen, Gustaf Möller, Gustav Bygglin, Liisa Mansikkamäki ja Juha Häyhä. Esittelijä Satu Saarensola.

---

[SV]

A hade besvärat sig över en utmätning genom vilken egendom, som A påstod tillhöra honom, hade utmätts för B:s skulder. Hovrätten hade med ett laga kraft vunnet beslut förkastat A:s besvär på den grunden att A inte anfört sannolika skäl till stöd för sitt påstående. Samma egendom utmättes sedermera för B:s övriga skulder. Beslutet i vilket besvären blivit förkastade i det tidigare utsökningsärendet utgorde inte på de i Högsta domstolens avgörande angivna grunder hinder för att pröva A:s rätt till den utmätta egendomen i en verkställighetstvist, som gällde den senare utmätningen.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.