Supreme Court extends appeal period when defendant claims undelivered court notice without cause to doubt.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court extended the time limits for objecting to and appealing a criminal verdict because the defendant claimed the court's notice of judgment was never received. Although the court had sent the notice via standard mail, the defendant denied receipt without providing evidence suggesting the delivery was improper. The court ruled that since there was no reason to doubt the defendant's claim of non-receipt, the procedural deadline must be restored to prevent unjust loss of rights.
Legislator headnote
AI generatedOikeudenkäymiskaari 31 luku 17 §; When a party claims non-receipt of a court notice sent by post without grounds to doubt the claim, the time limit for appeal is restored to prevent unjust loss of rights.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Käräjäoikeus oli lähettänyt ilmoituksen tuomion antamisesta postin välityksellä. Asianomistaja A kertoi, ettei hän ollut saanut lähetettyä ilmoitusta. Määräaika tyytymättömyyden ilmoittamista ja valituksen tekemistä varten palautettiin, kun A:n ilmoitusta siitä, ettei lähetys ollut tullut perille, ei ollut ilmennyt aihetta epäillä.
OK 31 luku 17 §
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Rikosasian pääkäsittely päättyi Vantaan käräjäoikeudessa tammikuun lopussa 2002. Käräjäoikeus lähetti kullekin asianomistajalle ilmoituksen tuomion antamisesta. Käräjäoikeuden asianhallintajärjestelmään tehdyn merkinnän mukaan ilmoitukset postitettiin 5.2.2002. Tuomio annettiin 20.3.2002.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Asianomistaja A on pyytänyt 10.5.2002 Korkeimpaan oikeuteen saapuneessa hakemuksessaan, että Korkein oikeus palauttaa hänelle määräajan tyytymättömyyden ilmoittamista ja muutoksenhakemuksen tekemistä varten, koska hän ei ollut saanut käräjäoikeuden lähettämää ilmoitusta tuomion antamisesta.
Välitoimet
Vantaan käräjäoikeuden laamanni antoi pyydetyn lausuman ja toimitti sen mukana asian ratkaisseen käräjätuomarin selvityksen. A antoi selvityksen johdosta pyydetyn lausuman. Virallinen syyttäjä antoi hakemuksen ja lausumien johdosta pyydetyn vastauksen. Vastaaja X ei käyttänyt hyväkseen tilaisuutta vastauksen antamiseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Vantaan käräjäoikeuden selvityksen perusteella on katsottava näytetyksi, että ilmoitus tuomion antamisesta on normaaliin tapaan lähetetty tavallisena kirjelähetyksenä vastaanottajalle. A on kuitenkin kiistänyt ilmoitusta saaneensa.
Vastuuta postilähetysten katoamisesta käsitellään laissa eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille. Lain 6 §:n 2 momentin mukaan asiakirjan toimittaminen postitse tuomioistuimesta asianomaiselle tapahtuu viimeksi mainitun vastuulla. Säännös koskee tapauksia, joissa asianomainen on pyytänyt asiakirjan toimittamista postitse tai joissa hän on itse asioinut tuomioistuimen kanssa postin välityksellä.
Nyt ei ole suoranaisesti kysymys edellä mainitun kaltaisista tilanteista. Asianomaisella ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa tiedoksiantotapaan. Tuomioistuin on voinut käyttää postilähetystä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 14 §:n ja oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 a §:n säännösten nojalla. Tavallisen kirjeen käyttöä on lain esitöissä (HE 79/1993 vp s. 21) perusteltu sillä, että todisteellisen tiedoksiannon käyttäminen olisi oikeudenkäynnin myöhäisemmissä vaiheissa tarpeettoman raskas ja kallis menettely. Vielä on huomautettu, että asianosainen vastaa tuomioistuimelle ilmoittamiensa osoitetietojen oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta.
Käytössä olevan tiedoksiantotavan heikkoutena on se, ettei lähetyksen perilletuloa yleensä voida jälkikäteen todistaa. Vaikka postinkulun luotettavuus on hyvä, on mahdollista, että eri syistä lähetyksiä jää saapumatta. Ei ole perusteltua, että asianomainen tällaisissa tapauksissa vailla omaa syytään kärsisi oikeudenmenetyksen. Tämän vuoksi ja kun jutussa asianomistajana olevan A:n ilmoitusta siitä, ettei lähetys ole tullut perille, ei ole ilmennyt aihetta epäillä, Korkein oikeus katsoo määräajan palauttamiselle olevan lailliset perusteet.
Lainkohta
Oikeudenkäymiskaari 31 luku 17 §
Päätöslauselma
A oikeutetaan puhevallan menettämisen uhalla viimeistään neljäntenätoista päivänä tämän päätöksen antamispäivän jälkeen ilmoittamaan tyytymättömyyttä Vantaan käräjäoikeuden 20.3.2002 antamaan tuomioon nro 930. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava suullisesti tai kirjallisesti käräjäoikeudelle ennen sen istunnon päättymistä tai käräjäoikeuden kansliassa ennen sen aukioloajan päättymistä. Tyytymättömyyttä ilmoittaessaan A:n tulee antaa tai ilmoitukseensa liittää tämä Korkeimman oikeuden päätös.
Puhevallan menettämisen uhalla A:n on viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä tämän päätöksen antamispäivän jälkeen ennen käräjäoikeuden kanslian aukioloajan päättymistä toimitettava kansliaan valituskirjelmänsä. Muutoin A:n on noudatettava hyväksytyn tyytymättömyyden ilmoituksen jälkeen annettavaa valitusosoitusta.
Käräjäoikeuden on liitettävä tämä Korkeimman oikeuden päätös hovioikeudelle toimitettaviin valitusasiakirjoihin.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Leif Sevón sekä oikeusneuvokset Kari Raulos, Mikko Tulokas, Mikael Krogerus ja Juha Häyhä. Esittelijä Elisa Mäntysaari.
---
[SV]
Tingsrätten hade med posten sänt underrättelse om när en dom skulle meddelas. Målsäganden A berättade att underrättelsen inte hade nått henne. Tiden för att anmäla missnöje och överklaga domen återställdes, eftersom det inte fanns anledning att tvivla på A:s uppgift om att försändelsen inte hade kommit fram.
RB 31 kap 17 §
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.