Supreme Court dismisses compensation claim against poacher who killed deer in shared license area where all licenses were unused.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court of Finland overturned the lower court's decision to award compensation to a hunter named B against a poacher A. Although B held a hunting license for the shared license area, the court found that B's right was merely a procedural entitlement to participate in the allocation of unused licenses among partners. Since the poacher A killed a deer on partner X's territory after X had already exhausted its allocated licenses, B could not claim compensation under the Hunting Act. The court ruled that B's status as a license holder did not create a specific property right in the deer that could be infringed upon by A's act.
Legislator headnote
AI generatedMetsästyslain 79 §; Metsästyslain 80 §: A right to compensation for a deer killed without the holder of a specific hunting license exists only if the killer infringed upon a concrete right held by the claimant; a procedural right to participate in the allocation of unused licenses within a shared license scheme does not constitute such a specific right.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Hirvenmetsästyksen yhteislupa-alueelle oli myönnetty yhteensä 152 hirvieläimen pyyntilupaa, jotka oli yhteislupametsästyksen sääntöjen mukaan jaettu tietyin perustein yhteisluvan osakkaiden kesken. A oli ilman asianmukaista pyyntilupaa ampunut hirven osakasseura X:n alueella, kun seura oli jo käyttänyt sille jaetut pyyntiluvat. Kaikkia yhteislupa-alueelle myönnettyjä pyyntilupia ei sitä vastoin ollut vielä käytetty. B, jonka nimiin pyyntiluvat oli haettu ja myönnetty, vaati metsästyslain 79 §:n mukaista korvausta luvattomasti kaadetun hirven arvosta. Se seikka, että B:lle oli pelkästään yhteisluvan hakemismenettelyä varten myönnetty oikeus metsästykseen yhteislupa-alueella, ei aikaansaanut B:lle oikeutta mainitussa lainkohdassa tarkoitettuun korvaukseen.
MetsästysL 79 §
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Rovaniemen käräjäoikeuden tuomio 27.4.1999
A:ta syytettiin siitä, että hän oli metsästänyt ampumalla hirvenvasan ilman asianmukaista hirvieläimen pyyntilupaa. Asian käsittelyn yhteydessä B vaati asianomistajana, että A velvoitetaan korvaamaan hänelle riistaeläimen arvo korkoineen.
A kiisti B:n asianosaisaseman sekä vaatimuksen muutoinkin perusteeltaan ja määrältään.
A tuomittiin metsästysrikoksesta sakkorangaistukseen. Käräjäoikeus totesi, että metsästyslain 79 §:ssä säädetään korvauksesta metsästysoikeuden haltijalle. Sen mukaan sillä, jonka oikeutta on loukattu, on oikeus saada valintansa mukaan joko riistaeläin tai sen arvo. Metsästyslain 80 §:n mukainen menettämisseuraamus on toissijainen eli sitä sovelletaan silloin, kun toisen oikeutta ei ole loukattu.
Hirven vasa oli ammuttu alueella, jonne oli myönnetty hirvenmetsästyksen yhteislupa. Hirvi oli kaadettu X ry:n alueella. X ry oli jo kaatanut omat hirvensä. Yhteisluvalla oli vielä ollut kaatamatta useita hirviä. Hirvenmetsästyksen yhteisluvan edustajalla B:llä oli asianomistaja-asema ja siten oikeus saada metsästyslain 79 §:ssä tarkoitettu korvaus. B:lle määrättiin maksettavaksi riistaeläimen arvona 5 000 markkaa.
Asian ovat ratkaisseet notaari Maarit Karjalainen sekä lautamiehet.
Rovaniemen hovioikeuden tuomio 18.2.2000
A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus totesi, että metsästyslain 10 §:n mukaan hirvieläinten metsästykseen on saatava lupa, hirvieläimen pyyntilupa. Metsästyslain 27 §:n 2 momentin mukaan hirvieläimen pyyntilupa myönnetään sellaiselle hakijalle tai hakijoille, joilla on kyseisellä alueella oikeus metsästää hakemuksessa tarkoitettua hirvieläintä. B:lle oli myönnetty hirvieläinten pyyntilupa alueelle, missä A oli ampunut hirven vasan. B oli hirvieläinten pyyntiluvan saajana metsästysrikoksella välittömästi loukatun oikeushyvän haltija. Hirven metsästysaikana hirvieläimen pyyntiluvan saajana, kun kaikkia myönnettyjä lupia ei ollut vielä käytetty, B:llä oli ollut oikeus valintansa mukaan metsästyslain 79 §:n nojalla ottaa tällainen riistaeläin tai sen arvo. B oli vaatinut korvattavaksi riistaeläimen arvon.
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut. Käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Heikki Supponen ja Anu Hämäläinen sekä asian valmistelija, viskaali Reetta Löija.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle myönnettiin valituslupa. A pyysi valituksessaan B:lle maksettavaksi määrätyn korvauksen poistamista.
B antoi vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Metsästyslain 79 §:n mukaan, jos riistaeläin on metsästetty ilman alueen metsästysoikeuden haltijan lupaa tai muutoin loukkaamalla toisen metsästysoikeutta sellaisissa olosuhteissa, joissa toisella oli oikeus metsästää tai ottaa tällainen riistaeläin, on sillä, jonka oikeutta on loukattu, oikeus saada valintansa mukaan joko riistaeläin tai sen arvo. Saman lain 80 §:n mukaan eläin tai sen arvo tuomitaan valtiolle menetetyksi, jos toisella ei ollut oikeutta metsästää tai ottaa tällaista riistaeläintä.
Tässä tapauksessa A on ilman pyyntilupaa ampunut hirven ja tuomittu siitä rangaistukseen. Alue, jolla teko tapahtui, oli osa C:n hirvenmetsästyksen yhteislupa-aluetta, jolle oli myönnetty yhteensä 152 hirvieläimen pyyntilupaa. Luvat oli myönnetty B:n nimiin. Yhteislupajärjestelyn mukaan luvat jakaantuivat yhteisluvan osakkaiden välillä alueittain. A:n teon ajankohtana X ry, jonka alueella hirvi oli kaadettu, oli käyttänyt kaikki sille osoitetut pyyntiluvat. Koko C:n yhteislupa-alueella lupia oli kuitenkin vielä käyttämättä. Kysymys on siten siitä, onko B, jonka nimissä sekä X ry:n käyttämät että yhteislupaan sisältyvät vielä käyttämättömät pyyntiluvat olivat, metsästyslain 79 §:ssä tarkoitettu taho, jonka oikeutta A:n teolla on loukattu.
Näin ollen on vielä arvioitava, onko yhteislupamenettelyä varten muodostetulle yhteenliittymälle syntynyt tai siirtynyt sellainen metsästyslain 79 §:ssä tarkoitettu oikeus, jota A:n teko olisi loukannut ja joka tekisi B:n omissa nimissään mutta yhteenliittymän lukuun esittämän vaatimuksen oikeutetuksi.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan. B:n A:han kohdistama korvausvaatimus hylätään. A vapautetaan velvollisuudesta suorittaa B:lle C:n hirvenmetsästyksen yhteislupa-alueen edustajana käräjäoikeuden hänen maksettavakseen tuomitsema määrä korkoineen.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Gustaf Möller, Gustav Bygglin, Liisa Mansikkamäki ja Pauliine Koskelo. Esittelijä Sami Myöhänen.
---
[SV]
Sammanlagt 152 jaktlicenser för hjortdjur hade beviljats för ett samlicensområde som bildats för älgjakt, varefter licenserna fördelats mellan deltagarna i den gemensamma licensen i enlighet med grunder som fastställts i stadgarna för samlicensjakten. A hade utan vederbörlig jaktlicens fällt en älg inom deltagarklubben X:s område vid en tidpunkt då klubben redan utnyttjat alla de licenser som tilldelats den. Alla licenserna för samlicensområdet hade däremot ännu inte utnyttjats. B, i vars namn jaktlicenserna sökts och beviljats, krävde med stöd av 79 § jaktlagen ersättning för värdet av den olovligt fällda älgen. Den omständigheten att B endast för förfarandet vid ansökan om samlicens givits rätt att jaga på samlicensområdet medförde ingen rätt för honom att erhålla en sådan ersättning som avses i nämnda lagrum.
JaktL 79 §
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.