Supreme Court requires leave to appeal for seizure of property decisions made as first instance.

Asianomistaja teki hovioikeuteen vakuustakavarikkoa koskevan hakemuksen. Hakemus perustui hovioikeudessa valituksen johdosta tutkittavana olleeseen rikokseen. Takavarikkoa koskevaan ratkaisuun haettiin muutosta Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa pyytämällä.

OK 30 luku 2 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Turun hovioikeuden päätös 24.4.2001

Hovioikeudessa oli muutoksenhaun johdosta vireillä Hämeenlinnan käräjäoikeudessa 30.12.1999 ratkaistu rikosasia. Rakentajat Piippo & Pakarinen Oy vaati hovioikeuteen 8.3.2001 toimittamassaan hakemuksessa, että selvitystilassa olevan Foydator Ab:n omaisuutta asetetaan vakuustakavarikkoon, koska oli syytä epäillä, että Foydator Ab voidaan rikoksen johdosta tuomita korvaamaan Rakentajat Piippo & Pakarinen Oy:lle aiheuttamansa vahinko. Hovioikeus hylkäsi takavarikkohakemuksen ja Foydator Ab:n Rakentajat Piippo & Pakarinen Oy:n asiamieheen kohdistaman kulukorvausvaatimuksen sekä velvoitti Rakentajat Piippo & Pakarinen Oy:n korvaamaan osan Foydator Ab:n vaatimista oikeudenkäyntikuluista. Hovioikeuden antaman valitusosoituksen mukaan ratkaisuun sai hakea muutosta Korkeimmalta oikeudelta valittamalla.

Hovioikeus ratkaisi pääasian samana päivänä antamallaan erillisellä tuomiolla.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tapio Kilpi, Mikko Suvanto ja Ahti Ikola.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Foydator Ab valitti Korkeimpaan oikeuteen ja vaati, että takavarikkovaatimus jätetään tutkimatta. Edelleen Foydator Ab toisti hovioikeudessa esittämänsä oikeudenkäyntikuluja koskevat korvausvaatimuksensa ja vaati korvausta kuluistaan Korkeimmassa oikeudessa.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Pakkokeinolain 3 luvun 7 §:n mukaan vakuustakavarikkoa koskevasta päätöksestä saa valittaa erikseen. Tällä tarkoitetaan vain oikeutta pääasiasta erilliseen muutoksenhakuun. Säännöksessä ei sitä vastoin määrätä itse muutoksenhakumenettelystä, kuten siitä, haetaanko hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena tekemään vakuustakavarikkoratkaisuun muutosta pyytämällä Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa vai valittamalla valituslupaa pyytämättä. Tämä kysymys ratkaistaan oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n nojalla.

Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan sen, joka tahtoo hakea muutosta hovioikeuden tuomioon tai päätökseen sinne valittamalla tai kanteluteitse saatetussa asiassa, on pyydettävä siihen lupa Korkeimmalta oikeudelta (valituslupa). Saman pykälän 2 momentin mukaan hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena ratkaisemassa asiassa muutosta haetaan valituslupaa pyytämättä. Kuten edellä mainittujen säännösten esitöissä (HE 106/1978 vp. s. 13) todetaan, valituslupa on tarpeen silloinkin, kun valituksen kohteena oleva ratkaisu tosin koskee vasta hovioikeudessa tehtyä vaatimusta, mutta vaatimus liittyy pääasiaan, joka on valittamalla tai kanteluteitse saatettu hovioikeuden ratkaistavaksi.

Valituslupaa pyytämättä voidaan siis hakea muutosta sellaisissa asioissa, jotka hovioikeus on tavanomaisesta oikeusastejärjestyksestä poiketen ratkaissut ensimmäisenä oikeusasteena. Näitä asioita ovat muun muassa maan- ja valtiopetosrikoksia sekä eräitä virka- ja sotilasrikoksia koskevat asiat. Hovioikeuden muutoksenhakuasteena käsittelemissä valitus- ja kanteluasioissa saatetaan esittää vasta hovioikeudessa erilaisia pääasiaan liittyviä tai pääasian käsittelystä johtuvia vaatimuksia. Tällaisten vaatimusten johdosta tehtäviä ratkaisuja ei ole syytä rinnastaa hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena vireille pantaviin pääasioihin. Tätä ei myöskään edellytä perus- ja ihmisoikeuksiin sisältyvä vaatimus oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä.

Vakuustakavarikkoa koskeva hakemus on perustunut hovioikeudessa valituksen johdosta tutkittavana olleeseen rikokseen. Hakija ja vastapuoli ovat olleet asianosaisia myös pääasiassa ja hakemus olisi voitu tehdä ja käsitellä pääasian yhteydessä. Hakemus, jonka johdosta nyt on annettu erillinen päätös, on liittynyt pääasiaan. Takavarikkovaatimuksesta samoin kuin sen käsittelyn yhteydessä tehdyistä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevista vaatimuksista annettuihin ratkaisuihin haetaan sen vuoksi muutosta oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti pyytämällä valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.

Hovioikeuden antama valitusosoitus on näin ollen virheellinen.

Päätöslauselma

Hovioikeuden tuomioon liitettyä muutoksenhakuosoitusta oikaistaan siten, että päätökseen voidaan hakea muutosta Korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos Korkein oikeus myöntää valitusluvan. Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n mukaan valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia Korkeimman oikeuden ratkaistavaksi taikka jos siihen on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava, tahi jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Selvitystilassa olevalle Foydator Ab:lle varataan mahdollisuus täydentää muutoksenhakemustaan niillä syillä, joiden nojalla valituslupa tulisi sille oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:ssä säädetyillä perusteilla myöntää. Täydennyskirjelmä on toimitettava Korkeimman oikeuden kirjaamoon viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä tämän päätöksen antamispäivästä. Jos kehotusta ei noudateta määräajassa, asia voidaan kuitenkin ratkaista.

Kysymys valitusluvan myöntämisestä siirretään tällaista asiaa Korkeimmasta oikeudesta annetun lain 7 a §:n 2 momentin mukaan käsittelevän jaoston ratkaistavaksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Suhonen, Eeva Vuori, Markku Arponen, Pasi Aarnio ja Juha Häyhä. Esittelijä Pasi Kumpula.

---

[SV]

En målsägande hade hos hovrätten ansökt om kvarstad. Ansökan grundade sig på ett brott som efter besvär var föremål för prövning i hovrätten. Avgörandet om kvarstad överklagades i Högsta domstolen genom en ansökan om besvärstillstånd.

RB 30 luku 2 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.