Supreme Court rejects exemption from punishment for minor heroin possession due to drug's high danger and public order impact.

A oli pitänyt laittomasti hallussaan 0,06 grammaa heroiinia ja kahta Oxepam-tablettia. Vaikka huumausaineiden määrä oli ollut vähäinen, Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevistä syistä A:ta ei voitu jättää teosta rikoslain 50 luvun 7 §:n nojalla rangaistukseen tuomitsematta.

RL 50 luku 7 § (1304/1993)

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Tuusulan käräjäoikeuden tuomio 4.4.2000

Käräjäoikeus katsoi virallisen syyttäjän syytteestä selvitetyksi, että A oli Keravalla 15.6.1999 laittomasti pitänyt hallussaan yhteensä 0,06 grammaa heroiinia ja kahta huumausaineeksi luettavaa Oxepam-tablettia. Menettelyllään A oli syyllistynyt huumausainerikokseen.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n 30 päiväsakon rangaistukseen ja määräsi A:n hallusta takavarikoidut huumausaineet valtiolle menetetyiksi.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Timo Pirttijärvi sekä lautamiehet.

Helsingin hovioikeuden tuomio 8.2.2001

A valitti hovioikeuteen vaatien, että hänet jätetään teostaan rangaistukseen tuomitsematta.

Hovioikeus katsoi, että A:lle tuomittu rangaistus oli oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä rikoksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen. Käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Raija Karppinen, Riitta Virolainen ja Marja-Leena Virkkala, joka myös esitteli asian.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että hänet jätetään rikoslain 50 luvun 7 §:n nojalla rangaistukseen tuomitsematta.

Virallinen syyttäjä vastasi valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Mistä asiassa on kysymys

A on tuomittu rikoslain 50 luvun 1 §:n (1304/1993) nojalla huumausainerikoksesta sen johdosta että hän on 15.6.1999 pitänyt laittomasti hallussaan 0,06 grammaa heroiinia ja kahta Oxepam-tablettia. A on valituksessaan vaatinut rangaistuksen tuomitsematta jättämistä. Hän on vedonnut siihen, että kiellettyjen aineiden määrä oli ollut vähäinen eikä tekoon muutoinkaan liittynyt mitään sellaista, mikä olisi heikentänyt yleistä lainkuuliaisuutta. Lisäksi A on vedonnut päihdeongelmaansa ja heikkoon sosiaaliseen asemaansa, joita rangaistukseen tuomitseminen pahentaisi.

Asiassa sovellettavat rangaistussäännökset

Rikosnimike ja rangaistusasteikko

Rangaistukseen tuomitsematta jättäminen

Tekohetkellä voimassa olleen rikoslain 50 luvun 7 §:n (1304/1993) mukaan huumausaineen käyttöön liittyvästä hallussapidosta voitiin jättää rangaistus tuomitsematta, jollei teko olosuhteet huomioon ottaen ollut omiaan heikentämään yleistä lainkuuliaisuutta. Lainkohdassa mainitusta toisesta perusteesta, sitoutumisesta hyväksyttyyn huumehoitoon, tai jäljempänä mainitussa uudessa säännöksessä tarkoitetusta hakeutumisesta sellaiseen, ei nyt ole kysymys.

Myös tätä säännöstä on muutettu edellä mainitulla 1.9.2001 voimaan tulleella lailla (654/2001). Sen mukaan rangaistus huumausaineen käyttöön liittyvästä rikoksesta voidaan jättää tuomitsematta, jos rikosta on huumausaineen määrä ja laatu, käyttötilanne sekä olosuhteet muutoinkin huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä.

Yleisen lainkuuliaisuuden heikentymistä koskevan edellytyksen sijasta arvioitavana on uuden säännöksen mukaan rikoksen vähäisyys. Säännöksessä luetellaan seikkoja, joilla on merkitystä tätä arviointia tehtäessä. Lain esitöistä ilmenee, ettei pykälän täsmentämisellä ole ollut tarkoitus lieventää tai tiukentaa tuolloista syyttämättäjättämiskäytännön linjaa. Kuten esitöistä edelleen ilmenee, on rikoksen vähäisyys suhteutettava jokaisessa yksittäistapauksessa kyseiseen rikoslajiin (LaVM 13/2001 ja siinä viitattu HE 79/1989).

Korkeimman oikeuden arvion mukaan myöskään tältä osin tekohetkellä voimassa olleen säännöksen soveltaminen ei johda olennaisesti ankarampaan lopputulokseen kuin uusi säännös. Siten uuden rikoslain 50 luvun 7 §:n soveltamiseen ei ole rangaistuksen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 3 §:n 2 momentin toisesta virkkeestä ilmenevää perustetta. Kysymystä uuden säännöksen soveltamisesta ei ole aihetta arvioida myöskään Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 15 artiklan 1 kappaleen viimeisen virkkeen nojalla toisin.

Rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 momentin mukaan tuomioistuin saa jättää rangaistuksen tuomitsematta muun muassa, milloin rikosta on sen haitallisuus ja siitä ilmenevä tekijän syyllisyys huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä tai rangaistusta on pidettävä kohtuuttomana tai tarkoituksettomana tekijän henkilökohtaiset olot huomioon ottaen.

Seuraamuksen arviointi

Asiassa ei ole edes väitetty, että A:lta tavatut aineet olisivat olleet tarkoitetut muuhun kuin hänen omaan käyttöönsä, eikä myöskään, että huumausaineet olisivat olleet hänen seurassaan olleille henkilöille entuudestaan tuntemattomia.

A:n laittomasti hallussaan pitämä Oxepam-lääkevalmiste luetaan huumausaineisiin. Oxepamia, joka on ahdistuneisuuden ja masennuksen hoitoon käytetty lääke, ei sellaisenaan voida pitää rikoslain 50 luvun 5 §:ssä tarkoitettuna erittäin vaarallisena huumausaineena. A:n hallussaan pitämä määrä, 2 tablettia, on ollut vähäinen.

A:lta takavarikoidun 0,06 gramman heroiinierän pitoisuutta ei ole tutkittu. Yleisesti tiedetään, että heroiinin käyttöannostus vaihtelee muun muassa sen pitoisuudesta riippuen. Tarkemman selvityksen puuttuessa ja koska takavarikoitu aine on ollut pakattuna kahteen muovipussiin Korkein oikeus arvioi, että kysymys on ollut vain muutamasta käyttöannoksesta. Myös heroiinin määrä on siten ollut vähäinen.

Heroiini kuuluu kuitenkin vaarallisimpiin ja vahingollisimpiin huumausaineisiin. Sen lyhytaikainenkin käyttö voi aiheuttaa vakavan terveydellisen vaurion. Voimakkaiden vieroitusoireiden vuoksi heroiinin käytöstä irtautuminen ja hoitoon hakeutuminen on vaikeata. Heroiinin yliannostus voi johtaa kuolemaan.

Vaikka A:n hallussapitämän huumausaineen määrä on ollut vähäinen ja tarkoitettu omaan käyttöön, edellä todetuista heroiinin ominaisuuksiin liittyvistä syistä tekoa ei Korkeimman oikeuden arvion mukaan voida pitää vähäisenä eikä voida katsoa, ettei teko ollut omiaan heikentämään yleistä lainkuuliaisuutta. A:ta ei näin ollen voida jättää rikoslain 50 luvun 7 §:n nojalla rangaistukseen tuomitsematta.

A on ollut tekohetkellä 22-vuotias. Hänet on tuomittu teostaan 30 päiväsakon määräiseen sakkorangaistukseen. Rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus kuten myös siitä ilmenevä A:n syyllisyys sekä hänen sosiaalinen asemansa on otettu huomioon rangaistusta rikoslain 6 luvun säännösten mukaan mitattaessa ja päiväsakon rahamäärää vahvistettaessa. Tätä rangaistusta ei ole pidettävä A:n henkilökohtaiset olot huomioon ottaen kohtuuttomana tai tarkoituksettomana.

Näillä perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Suhonen, Mikko Tulokas, Eeva Vuori, Liisa Mansikkamäki ja Juha Häyhä. Esittelijä Jarmo Hirvonen.

---

[SV]

A hade olagligen innehaft 0,06 gram heroin och två Oxepam-tabletter. Av de orsaker som framgår av Högsta domstolens dom kunde A inte lämnas obestraffad för gärningen med stöd av 50 kap. 7 § strafflagen, fastän mängden narkotika var liten.

SL 50 kap 7 § (1304/1993)

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.