Spouse has no right to appeal court decision rejecting spouse's property sale order by estate divider.

Puolisolla ei ollut oikeutta hakea muutosta ratkaisuun, jolla puolisoiden omaisuuden ositusta varten määrätyn pesänjakajan hakemus toiselle puolisolle kuuluvan omaisuuden määräämisestä myytäväksi oli hylätty. Vrt. KKO:1979-II-108

(Vahv. jaosto)

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Hakemus Tuusulan käräjäoikeudessa

A, joka oli määrätty pesänjakajana toimittamaan avioeroon tuomittujen B:n ja C:n omaisuuden ositus, on käräjäoikeudelle antamassaan hakemuksessa pyytänyt, että käräjäoikeus määräisi muun muassa B:n omistaman kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen osuuden myytäväksi pesänjakajan toimesta, koskei ositusta voitu suorittaa omaisuutta myymättä.

Käräjäoikeuden päätös 6.6.2001

B:n vastustettua hakemusta vastuunalaisen yhtiömiehen osuuden myynnin osalta käräjäoikeus on hylännyt hakemuksen tältä osalta.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Pirjo Kyllönen.

Helsingin hovioikeuden päätös 26.9.2001

C valitti hovioikeuteen ja vaati, että vastuunalaisen yhtiömiehen osuus määrättäisiin myytäväksi. B vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä.

Hovioikeus lausui, että perintökaaren 23 luvun 8 §:n 2 momentin nojalla, jollei jakoa saada muuten toimitetuksi, oikeus voi pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä. Puhevalta hakemuksen tekemiseen ja hakemuksen hylkäämiseen perustuvan valituksen osalta kuului siten yksinomaan pesänjakajalle. Näin ollen C:llä ei pesän osakkaana ollut valtaa vaatia B:n omaisuuden myymistä pesänjakajan toimesta jaon suorittamiseksi. Sen vuoksi valitusta ei tutkittu.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Kristiina Martimo, Pirkko Kauppinen ja Marjatta Möller. Esittelijä Katja Mäki.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

C:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan hän vaati käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätösten kumoamista sekä pesänjakajan määräämistä myymään B:n vastuunalaisen yhtiömiehen osuuden.

A ja B vastasivat valitukseen ja vaativat sen hylkäämistä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Pesänjakaja A on käräjäoikeudessa vaatinut, että B:n muun omaisuuden ohessa myös hänen omistamansa kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen osuus määrättäisiin jakajan toimesta myytäväksi, koska B:n ja C:n välistä ositusta ei voitaisi muuten toimittaa. Käräjäoikeus määräsi muun omaisuuden myytäväksi, mutta hylkäsi pesänjakajan hakemuksen yhtiöosuutta koskevalta osalta. Pesänjakaja on tyytynyt käräjäoikeuden ratkaisuun. C on käräjäoikeudessa ja hakiessaan muutosta katsonut, että myös vastuunalaisen yhtiömiehen osuus oli myytävä, koska muun omaisuuden myynnistä ei kertyisi varoja tasingon maksamiseen eikä B ollut suostunut muuhun ratkaisuun.

Kysymys on Korkeimmassa oikeudessa ensisijaisesti siitä, onko C:llä oikeus hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, jolla pesänjakajan hakemus on hylätty.

Perintökaaren 23 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan, jota avioliittolain 98 §:n nojalla sovelletaan myös ositusta toimitettaessa, oikeus voi pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä. Ainoastaan pesänjakajalla on oikeus hakea määräystä omaisuuden myymiseksi, ei sen sijaan puolisoilla. Laissa ei ole säännöksiä siitä, mikä on puolisoiden asema pesänjakajan vireille panemassa myyntimääräystä koskevassa asiassa. Asianmukaisena pidettävän tavan mukaan puolisoille varataan tilaisuus tulla kuulluksi pesänjakajan hakemuksen johdosta.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että ositustoimitukseen kuuluvien menettely- ja asiakysymyksien ratkaiseminen kuuluu pesänjakajan toimivaltaan eikä puolisolla pääsäännön mukaan ole oikeudellista tarvetta saada tutkituksi erillistä kannetta toimitukseen kuuluvasta kysymyksestä. Riidanalaiset toimituskysymykset ratkaisee siis ensin pesänjakaja toimituksessa ja sitten tuomioistuin mahdollisessa moiteoikeudenkäynnissä. Yleensä tällainen toimivallan jako sekä jouduttaa toimituksen loppuunsuorittamista että säästää kustannuksia.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Leif Sevón sekä oikeusneuvokset Anja Tulenheimo-Takki, Kari Raulos (eri mieltä), Lauri Lehtimaja, Eeva Vuori, Mikael Krogerus, Markku Arponen, Gustav Bygglin, Pertti Välimäki, Pauliine Koskelo ja Pasi Aarnio. Esittelijä Kristiina Laakso.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Raulos: Osituksessakin sovellettavan perintökaaren 23 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan, jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, oikeus voi pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus tai tarvittaessa pesän koko omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä. Säännöksestä ilmenee siis, että vain pesänjakajalla on oikeus hakea oikeudelta määräystä omaisuuden myynnistä. Puolisolla ei sanottua oikeutta ole. Sääntely viittaa siihen, ettei puolisoilla myöskään ole oikeutta hakea muutosta päätökseen, jolla pesänjakajan hakemus on hylätty. Puolison muutoksenhakuoikeutta ei voida perustaa vain siihen, että häntä on pesänjakajan hakemuksen johdosta kuultu.

Kysymyksessä on tilanne, jossa käräjäoikeus on hylännyt B:n omaisuuden myyntiä koskevan pesänjakajan hakemuksen. Pesänjakajan on tämän jälkeen ratkaistava jaon toimittamisen edellyttämät kysymykset ja suoritettava lain mukainen jako. Käräjäoikeuden päätös, jolla pesänjakajan hakemus on hylätty, ei koske välittömästi C:n oikeutta. Sen vuoksi hänellä ei ole oikeutta hakea muutosta käräjäoikeuden päätökseen.

Näillä perusteilla päädyn samaan lopputulokseen kuin Korkeimman oikeuden enemmistö.

---

[SV]

Skiftesman, som förordnats att verkställa avvittring mellan makarna A och B, hade ansökt om tillstånd att sälja en viss egendom som tillhörde A. Ansökan förkastades. B hade inte rätt att söka ändring i avgörandet. Jfr KKO:1979-II-108

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.