Supreme Court allows tax fraud charge dismissal where defendant's actual gain was price difference, not the additional tax amount.

A oli käyttänyt dieselpolttoaineella toimivaksi tarkoitetussa henkilöautossa lievemmän valmisteverotuksen vuoksi halvempaa kevyttä polttoöljyä. Näin toimiessaan A oli menettelyllään aiheuttanut kevyen polttoöljyn tällaisesta käytöstä perittäväksi säädetyn lisäveron määräämättä jäämisen. Koska lisäveron nimenomaisena tarkoituksena oli estää kevyen polttoöljyn käyttö dieselpolttoaineen sijasta, A:n teollaan tavoittelemana hyötynä ei kuitenkaan pidetty lisäveron määrää, vaan ainoastaan käytetyn kevyen polttoöljyn ja dieselpolttoaineen hinnaneroa vastaavaa määrää. Näin ollen A:n katsottiin teollaan syyllistyneen lievään veropetokseen.

RL 29 luku 3 §

L moottoriajoneuvoverosta 14 §

L moottoriajoneuvoverosta 16 §

L moottoriajoneuvoverosta 20 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Syyte Kauhajoen käräjäoikeudessa

Virallinen syyttäjä vaati A:lle rangaistusta muun ohella Kauhajoella 4.9.-11.11.1998 tehdystä veropetoksesta seuraavan syytteen mukaisesti:

"A on kuljettaessaan yleisillä teillä dieselöljyä käyttämään tarkoitettua henkilöautoa käyttänyt polttoaineena lievemmin verotettua polttoöljyä suorittamatta moottoriajoneuvoverolain mukaista lisäveroa. Lisäveron määrä 1 190 kg painavasta henkilöautosta on 35 700 markkaa."

A:n vastaus

A myönsi menetelleensä syytteessä kerrotuin tavoin mutta katsoi, että kyseessä oli vain lievä veropetos. A katsoi, että teon moitittavuutta arvioitaessa ei voitu pääasiallisesti kiinnittää huomiota mahdolliseen ankaraan hallinnolliseen seuraamukseen, joka häneen kohdistui. A vetosi siihen, että hänen tavoittelemansa hyöty oli ollut hyvin vähäinen.

Kauhajoen käräjäoikeuden tuomio 4.3.1999

Käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen siihen mistä hänelle oli rangaistusta vaadittu, kuitenkin siten, että syytteessä kuvattua tekoa oli pidettävä lievänä veropetoksena. Käräjäoikeuden mukaan tekoa oli tavoitellun hyödyn määrä ja muut tekoon liittyvät seikat huomioon ottaen pidettävä kokonaisuutena arvostellen lievänä. Mahdollista ankaraa hallinnollista seuraamusta ei ollut pidettävä sellaisena seikkana, joka muuttaisi kokonaisarvostelua.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Anne Laine sekä lautamiehet Antero Korpi-Kyyny, Sirkka Yli-Kullas ja Irmo Kuusinen.

Vaasan hovioikeuden tuomio 29.9.1999

Virallinen syyttäjä valitti hovioikeuteen ja vaati, että A tuomitaan rangaistukseen veropetoksesta.

Hovioikeus lausui, että moottoriajoneuvoverolain 14 §:n 1 momentin mukaan dieselöljyä käyttämään tarkoitetusta moottoriajoneuvosta, jota osaksi tai kokonaan käytetään sen polttoainetta lievemmin verotetulla tai verottomalla polttoaineella, on suoritettava varsinaisen ajoneuvoveron lisäksi lisäveroa, jonka suuruus on moottoriajoneuvoverolain 16 §:n 1 momentin mukaan varsinainen ajoneuvovero kaksikymmenkertaisena. Ajoneuvon käyttämisestä lievemmin verotetulla tai verottomalla polttoaineella on moottoriajoneuvoverolain

20 §:n mukaan ilmoitettava ajoneuvohallintokeskukselle etukäteen. Lisävero A:n käyttämästä 1 190 kilon painoisesta henkilöautosta on syytteessä kerrottu 35 700 markkaa.

Hovioikeus totesi, että A oli käyttänyt polttoöljyä yksityiskäytössä olevassa henkilöautossa, jolloin dieselöljyn ja polttoöljyn välisestä hinnanerosta tuleva taloudellinen hyöty oli vähäinen. A:n menettelyä oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä. A oli käyttäessään dieselkäyttöisessä henkilöautossaan polttoöljyä ja laiminlyödessään hänelle siitä kuuluvan ilmoitusvelvollisuuden syyllistynyt ainoastaan lievään veropetokseen.

Hovioikeus hylkäsi valituksen eikä muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Markku Oksala, Martti Mansner ja Juhani Palmu. Esittelijä Harri Kurkinen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Viralliselle syyttäjälle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan syyttäjä vaati A:n tuomitsemista rangaistukseen veropetoksesta. A vastasi valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 31.8.2001

Perustelut

Rikoslain 29 luvun 3 §:n mukaan lievästä veropetoksesta on

kysymys, jos veropetos, huomioon ottaen tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen.

Syyttäjän mukaan A on laiminlyönyt ilmoittaa ajoneuvohallintokeskukselle ryhtyvänsä käyttämään dieselöljyä käyttämään tarkoitettua ajoneuvoaan lievemmin verotetulla polttoaineella ja siten pyrkinyt välttämään moottoriajoneuvoverosta annetun lain 14 §:ssä säädetyn lisäveron suoritusvelvollisuuden. A:n tavoittelemana taloudellisena hyötynä on syyttäjän mukaan pidettävä kerrottua lisäveroa, jonka määrä on 35700 markkaa. Sen vuoksi syyttäjä on katsonut, ettei tekoa ole pidettävä vähäisenä.

A:n kertomuksen perusteella asiassa on selvitetty, että A on runsaan kahden kuukauden aikana ottanut dieselöljyä käyttämään tarkoitettuun autoonsa polttoaineeksi kolmella eri kerralla yhteensä noin 60 litraa kevyttä polttoöljyä. A on katsonut menettelyllään saaneensa noin 120 markan taloudellisen hyödyn, mikä muodostui kerrottujen polttoaineiden hintojen erosta.

Niin kuin moottoriajoneuvoverosta annettua lakia (722/1966), sen muuttamisesta annettua lakia (1161/1998) ja polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta annettua lakia (234/1998) koskevissa hallituksen esityksissä (HE 150/1964, HE 265/1998 ja HE 246/1997) on todettu, moottoriajoneuvoveron lisäveron tarkoituksena on estää kevyen polttoöljyn ajoneuvokäyttö. Tämän vuoksi lisävero on säädetty niin korkeaksi, ettei lievemmin verotetun polttoöljyn käyttö ole taloudellisesti kannattavaa eikä järkevää. Vaikka kevyen polttoöljyn ajoneuvokäyttö maksamalla lisävero on sallittu, lisäveron suuruus on määrätty siinä nimenomaisessa tarkoituksessa, ettei kevyttä polttoöljyä tosiasiassa käytettäisi polttoaineena moottoriajoneuvoissa.

Ottamalla hallinnassaan olleessa ajoneuvossa käyttöön kevyttä polttoöljyä tekemättä siitä ilmoitusta ajoneuvohallintokeskukselle A on menettelyllään aiheuttanut sen, että lisävero on jäänyt määräämättä. A:n ei kuitenkaan voida katsoa toimineen mainitulla tavalla välttyäkseen lisäveron maksamisesta, vaan välttyäkseen maksamasta dieselpolttoaineesta perittävää, kevyttä polttoöljyä korkeampaa hintaa. Lisäveron tarkoitus huomioon ottaen A:n teollaan tavoittelemana taloudellisena hyötynä ei siten näissä olosuhteissa voida pitää lisäveron määrää, vaan ainoastaan hänen käyttämänsä kevyen polttoöljyn ja ajoneuvoon tarkoitetun dieselpolttoaineen hinnaneroa vastaavaa kustannussäästöä. A:n tekoa on siten kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Gustaf Möller, Mikael Krogerus, Pertti Välimäki ja Pauliine Koskelo. Esittelijä Timo Vuojolahti.

---

[SV]

A, vars personbil var avsedd att drivas med dieselolja, hade som bränsle i bilen använt lätt brännolja, som till följd av lindrigare accisbeskattning var billigare. Genom sitt förfarande hade A orsakat att den tilläggsskatt som är stadgad att utgå för sådan användning av lätt brännolja inte blivit påförd. Då avsikten med tilläggsskatten uttryckligen var att hindra användningen av lätt brännolja i stället för dieselolja, ansågs emellertid att den nytta som A eftersträvat inte var tilläggsskattens belopp utan endast det belopp som motsvarade skillnaden i priset mellan lätt brännolja och dieselolja. Således ansågs A ha gjort sig skyldig till lindrigt skattebedrägeri.

SL 29 kap 3 §

L om skatt på motorfordon 14 §

L om skatt på motorfordon 16 §

L om skatt på motorfordon 20 §