Supreme Court dismisses appeal regarding a judge's disqualification due to former bank oversight role.

Velkomusasian käräjäoikeudessa käsitellyt ja ratkaissut tuomari oli kantajana olleen liikepankin sen konttorin valvoja, jonka myöntämistä luotoista asiassa oli kysymys. Noin puoli vuotta ennen velkomusasian vireilletuloa hän oli ilmoittanut pankille, ettei ollut enää käytettävissä valvojan tehtävään, mutta hänen asemansa valvojana oli muodollisesti jatkunut toimikauden loppuun. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla tuomaria ei katsottu esteelliseksi.

IhmisoikeusSop 6 artikla 1 kappale

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Mynämäen käräjäoikeuden tuomio 5.9.1997

Merita Pankki Oy:n, sittemmin Merita Pankki Oyj, A:ta ja X Oy:tä vastaan ajaman kanteen johdosta käräjäoikeus lausumillaan perusteillavelvoitti A:n suorittamaan antamansa velkakirjan perusteella pankille pääomaa 250 525 markkaa korkoineen, viivästyskorkoineen ja kuluineen,velvoitti yhtiön suorittamaan antamiensa velkakirjojen ja tekemänsä luottolimiittisopimuksen perusteella pankille pääomaa yhteensä 165 884,20 markkaa korkoineen ja viivästyskorkoineen sekä määräsi mainitut pankin yhtiöltä olevat saatavat maksettaviksi niiden vakuudeksi pantatun A:n omistaman tontin arvosta.

A ja yhtiö olivat vastustaneet kannetta väittäen, että pankin kanssa oli sovittu lyhennysvapaasta ajanjaksosta, ja katsoen kanteen korkovaatimuksia lukuunottamatta ennenaikaiseksi.

Asian on ratkaissut laamanni B.

Turun hovioikeuden tuomio 24.11.1998

A ja yhtiö valittivat hovioikeuteen. Yhtiö esitti hovioikeudessa, että asiaa ei ollut käräjäoikeudessa käsitelty puolueettomasti, koska laamanni B oli Merita Pankki Oy:n Uudenkaupungin konttorin valvoja ja asiassa oli kysymys tuon konttorin myöntämien luottojen perinnästä.

Hovioikeus lausui esteellisyysväitteen johdosta, että laamanni B oli ollut merkittynä vuoden 1997 loppuun asti Merita Pankki Oy:n sen Uudenkaupungin konttorin valvojaksi, jonka myöntämästä luotosta ja luoton vakuudeksi annetusta kiinnityspantista asiassa oli kysymys. B oli kuitenkin itse jo 25.11.1996 eli ennen tämän asian vireilletuloa kirjallisesti ilmoittanut pankille eroavansa valvojan tehtävästä. Pelkästään se seikka, että B eroamisilmoituksestaan huolimatta oli pankissa jäänyt kirjatuksi sen valvojaksi vielä vuonna 1997, ei asiaa objektiivisesti tarkastellen antanut aihetta epäillä B:n puolueettomuutta. Mikään ei myöskään viitannut siihen, että hänellä olisi ollut subjektiivinen ennakkokäsitys asiasta. Väite B:n esteellisyydestä oli siten perusteeton.

Pääasian osalta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Päivi Hirsikangas, Riitta Jousi ja Raimo Kyllästinen. Esittelijä Kai Kokko (mietintö).

Viskaali Kokko päätyi mietinnössään väitteen osalta toisenlaisin perustein samaan lopputulokseen kuin hovioikeus. Pääasian osalta mietintö oli hovioikeuden ratkaisun mukainen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa myönnettiin laamanni B:n väitetyn esteellisyyden osalta. Muilta osin kysymys valitusluvan myöntämisestä siirrettiin ratkaistavaksi valituksen käsittelyn yhteydessä.

A ja yhtiö vaativat yhteisessä valituksessaan, että kanne hylätään tai että asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi, koska laamanni B oli ollut esteellinen käsittelemään asian.

Pankki antoi pyydetyn vastauksen. Korkeimman oikeuden kehotuksesta pankki täydensi vastaustaan.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 28.6.2001

Perustelut

Tosiseikat

Pankki on A:han ja yhtiöön kohdistamassaan kanteessa velkonut lainasaataviaan A:lta ja yhtiöltä sekä vaatinut yhtiöltä olevien saataviensa määräämistä maksettaviksi niiden vakuudeksi pantatusta A:n omistamasta kiinteistöstä. A ja yhtiö ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ennenaikaisena, koska pankin ja velallisten välillä oli sovittu, ettei velallisten vastuita pankille korkoja lukuun ottamatta suoriteta A:n puolisolle myönnetyn velkajärjestelyn maksuohjelman kestoaikana.

Asian on käräjäoikeudessa käsitellyt ja valmistelun yhteydessä pidetyn pääkäsittelyn jälkeen yksin ratkaissut laamanni B, joka on ollut pankin sen konttorin valvoja, jonka myöntämistä luotoista kanteessa on kysymys. B oli tosin hovioikeudelle antamastaan selvityksestä ilmenevin tavoin 25.11.1996 ilmoittanut pankille, että hän ei enää olisi käytettävissä konttorin valvojan tehtävään hänen tuolloin meneillään olleen toimikautensa päättyessä. Pankin Korkeimmalle oikeudelle esittämästä ilmenee, että B oli tuosta ilmoituksestaan huolimatta ollut konttorin valvojana vuoden 1997 loppuun saakka kestäneen toimikautensa ajan eli vielä käsitellessään ja ratkaistessaan kysymyksessä olevan asian.

Esteellisyyden arvioimisesta yleisesti

Liikepankin konttorin valvojaa ei voida pitää oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n nojalla esteellisenä toimimaan tuomarina riita-asiassa, jossa pankki on asianosaisena.

Tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa tulevat sovellettaviksi myös Euroopan neuvoston piirissä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen asiaa koskevat määräykset. Niiden perusteella kehittynyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen soveltamiskäytäntö tuomarin puolueettomuudelle asetettavista vaatimuksista on siten myös otettava huomioon.

Yleissopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön mukaan puolueettomuusvaatimuksella tarkoitetaan yhtäältä sitä, että tuomarilla ei saa tosiasiallisesti olla ennakkokäsitystä asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen osapuolen etua (subjektiviinen puolueettomuus), ja toisaalta sitä, että kaikki oikeutetut epäilyt tuomarin puolueettomuudesta ovat poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus). Arvioitaessa puolueettomuutta viimeksi mainitulta kannalta on muun ohella otettava huomioon, antaako tuomarin aikaisempi toiminta tai hänen jokin erityinen suhteensa asianosaiseen objektiivisesti katsoen aiheen pelätä tuomarin puolueellista suhtautumista asiaan.

B:n subjektiivinen puolueettomuus

B on hovioikeudelle antamassaan selvityksessä kertonut, että kanteessa tarkoitetut luotot olivat tulleet hänen tietoonsa jutun vireilletulon myötä. Kun hänen tiedossaan olivat olleet eräät aikaisempaan konkurssiin liittyneet korvausasiat, joissa A:n aviopuolison johtaman yhtiön tilintarkastajat oli velvoitettu henkilökohtaisesti maksamaan konkurssipesälle A:n puolison menettelystä aiheutuneita pesän saatavia, hänen "lievää ihmetystään" oli selvityksen mukaan herättänyt jatkoluototus samalle velallistaholle.

A ja yhtiö ovat valituksessaan katsoneet B:n mainitun lausuman osoittavan, että B:llä oli ollut tietynlainen ennakkoasenne nyt kysymyksessä olevaan asiaan.

Ottaen huomioon yhtäältä lausuman sisällön ja toisaalta sen, mistä asiassa on ollut riitaa, Korkein oikeus katsoo, ettei lausuma ole riittävä osoitus siitä, että B:llä olisi ollut henkilökohtainen ennakkoasenne ratkaistavana olleeseen asiaan tai pyrkimys siinä edistää pankin etua. Muutakaan selvitystä tällaisesta ei ole esitetty. Väite B:n subjektiivisesta puolueellisuudesta on siten perusteeton.

B:n objektiivinen puolueettomuus

Liikepankin valvojalla ei ole lakiin perustuvaa asemaa, tehtäviä tai vastuuta pankin hallinnossa. Valvojia varten on kuitenkin laadittu pankin hallintoneuvoston vahvistama ohjesääntö. Siitä ilmenee muun muassa, että valvojan tehtävänä on edistää ja valvoa konttorin toimintaa sekä toimia konttorin johtajan tukihenkilönä.

Valvojan toimeen ei kuitenkaan liity täsmällisiä tehtäviä, velvoitteita tai odotuksia. Myös toimesta suoritettava palkkio on siinä määrin vaatimaton, ettei palkkion sinänsä voida olettaa aikaansaavan valvojalle paineita erityisiin palveluksiin pankin tai kyseisen konttorin hyväksi. Valvojan tosiasiallinen rooli ja mahdollinen side pankkiin ja kyseisen konttorin johtoon riippuu näin ollen paljolti valvojan omasta yksilöllisestä suhtautumisesta ja saattaa käytännössä jäädä hyvinkin vähäiseksi tai jopa olemattomaksi.

Näillä perusteilla voidaan päätyä siihen, ettei laamanni B ole ollut esteellinen käsittelemään ja ratkaisemaan kysymyksessä olevaa asiaa.

Päätöslauselma

Esteellisyysväitteen osalta valitus hylätään.

Muilta osin valituslupaa ei myönnetä. Hovioikeuden tuomio jää siis pysyväksi.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Olavi Heinonen sekä oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Gustav Bygglin, Liisa Mansikkamäki ja Pauliine Koskelo. Esittelijä Tuomo Antila.

---

[SV]

Ett fordringsmål i vilket käranden var en affärsbank hade i tingsrätten behandlats och avgjorts av en domare som var bankens kontrollant för det filialkontor vars långivning tvisten gällde. Cirka ett halvår innan målet hade blivit anhängigt hade domaren meddelat banken att han inte längre stod till förfogande som kontrollant, men hans uppdrag hade formellt fortsatt till mandatperiodens slut. Av grunder som framgår av Högsta domstolens avgörande ansågs domaren inte ha varit jävig i målet.

Europeiska konventionen om mänskliga rättigheter art 6_st_1

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.