Supreme Court dismisses claim where policyholders lost standing after transferring insurance claims to buyer.

Vakuutuksenottajat olivat omakotitalonsa myydessään siirtäneet heillä tuolloin olleet omakotitaloa varten otettuun vahinkovakuutukseen perustuneet korvaussaatavat kokonaisuudessaan ostajalle. Vakuutuksenottajilla ei ollut vakuutuskorvausten siirron jälkeen asiavaltuutta vaatia vahvistettavaksi, että vakuutusyhdistys oli vakuutussopimuksen perusteella velvollinen suorittamaan vakuutuskorvauksena kanteessa yksilöidyt määrät ja että nämä määrät oli suoritettava omakotitalon ostajalle.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Kauhavan käräjäoikeudessa

A ja B lausuivat Lähivakuutusyhdistys Pohjanmaalle 5.1.1999 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla, että vakuutusyhdistys oli myöntänyt heidän omistamalleen omakotitalolle vakuutuksen muun muassa vesi- ja myrskyvahinkojen varalta. Vakuutusta oli kutsuttu LähiKoti-kodin täysarvovakuutukseksi. Kysymyksessä olevan omakotitalon kattopinnoite oli vahingoittunut raekuurossa 25.7.1997. Lisäksi omakotitalon keittiössä oli tapahtunut vesivahinko 27.7.1997. A ja B olivat huhtikuussa 1998 sopineet mainittujen vahinkojen korjaamisesta Sopurakenne Oy:n kanssa. Samalla Sopurakenne Oy:n kanssa oli sovittu, että vakuutuskorvaukset suoritettaisiin suoraan Sopurakenne Oy:lle.

A ja B olivat kysymyksessä olevaa kiinteistöä uhanneen pakkohuutokaupan vuoksi joutuneet myymään kiinteistön ennen kuin korjaustöitä oli ehditty suorittaa. Kiinteistölle ei ollut näissä olosuhteissa löytynyt muuta ostajaa kuin Sopurakenne Oy. Kiinteistö olikin 7.5.1998 myyty Sopurakenne Oy:lle ehdoin, että se huolehtii vahinkojen korjaamisesta ja toimittaa korjaustoimenpiteistä johtuvat laskut suoraan vakuutusyhdistykselle, joka oli sitoutunut kustantamaan vahinkojen korvaamisen omavastuuosuuksia lukuun ottamatta. Kauppakirjassa oli lisäksi sovittu vakuutuskorvauksen siirrosta Sopurakenne Oy:lle. Kysymyksessä oleva sopimusehto oli kuitenkin ollut luonteeltaan vain vakuustoimenpide. Vakuutusyhdistys oli sittemmin korvannut osan vahinkojen korjauskuluista. Korvaamatta oli jäänyt 7 771,08 markkaa katon korjauskuluja ja 2 389,20 markkaa keittiön vesivahingon korjaamisesta aiheutuneita kuluja.

Näillä perusteilla A ja B vaativat käräjäoikeutta vahvistamaan, että vakuutusyhdistys oli velvollinen suorittamaan vakuutuskorvauksena vielä 7 771,08 ja 2 389,20 markkaa korkoineen ja että mainitut summat oli 7.5.1998 tapahtuneen saatavan siirron vuoksi suoritettava Sopurakenne Oy:lle.

Vastaus

Vakuutusyhdistys vastusti kannetta muun ohessa sillä perusteella, ettei A:lla ja B:llä ollut vakuutuskorvaussaatavien siirron johdosta asiavaltuutta kanteen ajamiseen. Kanne oli tämän vuoksi jätettävä tutkimatta.

Käräjäoikeuden tuomio 8.4.1999

Pääasian osalta käräjäoikeus lausumillaan perusteilla hyväksyi kanteen ja vahvisti, että vakuutusyhdistys oli velvollinen suorittamaan vakuutuskorvauksena vielä 7 771,08 markkaa korkoineen ja 2 389,20 markkaa korkoineen ja että mainitut summat oli 7.5.1998 tapahtuneen saatavan siirron vuoksi suoritettava Sopurakenne Oy:lle.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Kirsti Rudanko.

Vaasan hovioikeuden päätös18.5.2000

Hovioikeus lausui, että A ja B olivat kanteessaan tunnustaneet, että he olivat siirtäneet oikeuden kysymyksessä olevaan vakuutuskorvaukseen kokonaisuudessaan Sopurakenne Oy:lle. Heillä ei näin ollen ollut oikeutta omissa nimissään ajaa kannetta vakuutuskorvauksen perusteesta tai määrästä. Käräjäoikeuden ei siten olisi tullut ottaa kannetta tutkittavakseen.

Näillä perusteilla hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja jätti kanteen tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden presidentti Ingvar Krook sekä jäsenet Olli Varila ja Raija Liljenfeldt. Esittelijä Marjatta Berg.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle ja B:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A ja B vaativat, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asia jätetään käräjäoikeuden tuomion varaan tai palautetaan hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Vakuutusyhdistys antoi siltä pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 13.6.2001

Perustelut

A ja B ovat 7.5.1998 myyneet vakuutuksen kohteena olleen omakotitalon Sopurakenne Oy:lle. Kauppakirjaan otetun ehdon mukaan A ja B ovat samalla siirtäneet oikeutensa kanteen tarkoittamiin vakuutuskorvauksiin kokonaisuudessaan Sopurakenne Oy:lle. A on 12.5.1998 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut siirrosta vakuutusyhdistykselle. Korkein oikeus katsoo, etteivät A ja B ole esittäneet sellaisia perusteita, joiden johdosta kauppakirjaan merkittyä vakuutuskorvausten siirtoa ei olisi pidettävä todellisena.

A ja B ovat vakuutuskorvausten siirron vuoksi menettäneet velkojan oikeutensa korvauksiin nähden. Heillä ei myöskään ole oikeutta vaatia vahvistettavaksi, että vakuutusyhdistys oli velvollinen suorittamaan vakuutuskorvauksena kanteessa yksilöidyt määrät ja että ne oli suoritettava Sopurakenne Oy:lle. Sillä, että A ja B ovat korvauksien siirron jälkeen käyneet korvauksia koskevaa kirjeenvaihtoa vakuutusyhdistyksen kanssa, ei ole näiden kysymysten osalta merkitystä. Asiavaltuuden puuttumisen vuoksi, niin kuin hovioikeuskin on katsonut, A:n ja B:n kannetta ei voida tutkia.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöstä ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Olavi Heinonen sekä oikeusneuvokset Eeva Vuori, Pauliine Koskelo, Pasi Aarnio ja Mikko Könkkölä. Esittelijä Marja Räbinä.

---

[SV]

Försäkringstagare som hade fordringar på ersättning av skadeförsäkringen för sitt egnahemshus hade i samband med försäljningen av huset överlåtit ersättningsfordringarna i deras helhet på köparen. Efter överlåtelsen av försäkringsersättningarna hade försäkringstagarna inte längre saklegitimation att yrka på fastställelse av att försäkringsföreningen var skyldig att utge ersättning för belopp som angivits i talan och att dessa belopp skulle betalas åt köparen av huset.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.