Supreme Court dismisses appeal when indictment fails to charge co-perpetrator with joint crime causing death.

Kun B:tä vastaan ajettujen syytteiden teonkuvauksissa ei ollut mainittu, että B oli yhteisymmärryksessä A:n kanssa pahoinpidellyt X:ää aiheuttaen tälle ruumiinvammoja, joista oli aiheutunut X:n kuolema, ei B:tä saanut tuomita A:n tekijäkumppanina törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. B tuomittiin ainoastaan siitä pahoinpitelystä, johon hänen katsottiin yksin syyllistyneen.

ROL 11 luku 3 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Rangaistusvaatimukset Jämsän käräjäoikeudessa

X:ää oli eräässä asunnossa 27. - 28.4.1999 pahoinpidelty nyrkeillä lyömällä ja potkimalla niin, että hän oli pahoinpitelyn johdosta kuollut. Tämän vuoksi virallinen syyttäjä vaati, että tapahtumahetkellä asunnossa olleet A ja B tuomitaan rangaistukseen, A törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä B törkeästä pahoinpitelystä. Syyttäjä katsoi B:n pahoinpidelleen X:ää ennen A:n tekoja. X:n oikeudenomistajat puolestaan vaativat rangaistusta B:lle törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä A:lle heitteillepanosta.

Käräjäoikeuden tuomio 24.8.1999

Käräjäoikeus tuomitsi rangaistukseen A:n törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä B:n pahoinpitelystä. Käräjäoikeus hylkäsi X:n oikeudenomistajien B:hen kohdistaman syytteen törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Asian ovat ratkaisseet laamanni Hannu Rajalahti ja käräjätuomari Osmo Riepponen sekä lautamiehet Pertti Lehtonen, Juhani Nurminen ja Timo Suonia.

Vaasan hovioikeuden tuomio 5.4.2000

X:n oikeudenomistajat sekä A ja B valittivat hovioikeuteen. X:n oikeudenomistajat uudistivat käräjäoikeudessa esittämänsä vaatimuksen, että B oli tuomittava rangaistukseen X:ään kohdistuneesta törkeästä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta. A vaati ensisijaisesti syytteiden hylkäämistä. B vaati syytteen hylkäämistä tai teon katsomista korkeintaan lieväksi pahoinpitelyksi.

Hovioikeus, joka toimitti asiassa pääkäsittelyn, totesi yhteenvetonaan, että X:ää oli pahoinpidelty osittain lyömällä käsin ja osittain jalalla potkimalla tai polkemalla. Kuolettava vamma oli aiheutettu kylkeen kohdistuneella voimakkaalla väkivallalla. Varmuutta ei ollut siitä, oliko A vai B tämän tehnyt.

Johtopäätös näytöstä oli se, että molemmat syytetyt olivat olleet asunnossa kuolemaan johtaneen pahoinpitelyn aikana ja että he olivat yhdessä osallistuneet X:n pahoinpitelyyn ja suhtautuneet välinpitämättömästi siihen, että X voi kuolla pahoinpitelyn seurauksena. A:n ja B:n osallisuutta X:n kuolemaan johtaneisiin tapahtumiin oli kokonaisvaltaisesti arvioituna pidettävä samanveroisena. Sekä A että B olivat yhteisymmärryksessä pahoinpidelleet X:ää ja aiheuttaneet tälle ruumiinvammoja, joista oli aiheutunut kuolema. A ja B olivat tekijäkumppaneina syyllistyneet törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen.

Näillä perusteilla hovioikeus tuomitsi myös B:n rangaistukseen X:ään kohdistuneesta törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Robert Liljenfeldt, Johan Eklund ja Jyrki Laitinen. Esittelijä Topi Kilpeläinen

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa myönnettiin. Valituksessaan B vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin hänen syykseen on luettu X:ään kohdistettu törkeä pahoinpitely ja kuolemantuottamus sekä että hänen katsotaan syyllistyneen ainoastaan X:ään kohdistuneeseen lievään pahoinpitelyyn. B pyysi suullisen käsittelyn toimittamista Korkeimmassa oikeudessa.

Virallinen syyttäjä ja X:n oikeudenomistajat vastasivat valitukseen ja vaativat sen hylkäämistä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 27.4.2001

Käsittelyratkaisu

Koska hovioikeuden tuomio syyksilukemisen osalta B:n valituksen mukaisesti kumotaan, hänen nimeämiensä todistajien kuulemisella ei ole merkitystä asiassa. Suullisen käsittelyn pitämiseen ei ole muutoinkaan jäljempänä mainitusta syystä aihetta. Tämän vuoksi B:n pyyntö suullisen käsittelyn toimittamisesta Korkeimmassa oikeudessa hylätään.

Perustelut

Kysymys syytesidonnaisuudesta

B on vedonnut siihen, että hovioikeus oli lukenut hänen syykseen törkeän pahoinpitelyn ja törkeän kuolemantuottamuksen tekijäkumppanuuden perusteella, vaikka asiassa esitetyissä syytteissä ja valituksessa hovioikeuteen ei ollut väitetty, että A ja B olisivat yksissä tuumin tai yhdessä kuolemaan johtaneella tavalla pahoinpidelleet X:ää. Virallinen syyttäjä on vastauksessaan todennut, että hovioikeus oli voinut X:n oikeudenomistajien esittämän syytteen perusteella tuomita B:n, koska nämä olivat syytteessään väittäneet B:n tehneen X:lle kaiken sen väkivallan, joka X:ään oli kohdistunut, ja siten aiheuttaneen X:n kuoleman. X:n oikeudenomistajat ovat vastauksessaan lausuneet, että he olivat valituksessaan hovioikeudessa tuoneet esiin sen lopputuloksen, että A ja B olivat yhdessä aiheuttaneet X:n kuoleman, joten hovioikeus oli voinut katsoa kummankin olevan tekoon syypää.

Korkein oikeus toteaa, että virallinen syyttäjä on käräjäoikeudessa vaatinut B:n tuomitsemista rangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä, koska B oli 27.4.1999 tahallaan tehnyt ruumiillista väkivaltaa X:lle nyrkeillä lyömällä ja potkimalla. A:lle syyttäjä on vaatinut rangaistusta törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta sillä perusteella, että A oli B:n X:ään kohdistaman pahoinpitelyn jälkeen 27. - 28.4.1999 tahallaan tehnyt ruumiillista väkivaltaa X:lle lyömällä ja potkimalla ja aiheuttanut menettelyllään törkeällä huolimattomuudellaan X:n kuoleman. Lisäksi syyttäjä on vaatinut A:n tuomitsemista rangaistukseen X:n heitteillepanosta B:n pahoinpideltyä kerrotuin tavoin X:ää, tai pelastustoimen laiminlyönnistä.

X:n oikeudenomistajat ovat puolestaan katsoneet B:n syyllistyneen X:n kuolemaan johtaneeseen pahoinpitelyyn ja vaatineet, että B tuomitaan rangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Lisäksi X:n oikeudenomistajat ovat vaatineet B:lle rangaistusta myös pelastustoimen laiminlyönnistä sekä A:lle heitteillepanosta tai pelastustoimen laiminlyönnistä.

Käräjäoikeuden luettua B:n syyksi pahoinpitelyn ja A:n syyksi X:n kuolemaan johtaneen pahoinpitelyn sekä tuomittua A:n törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta ovat muutosta hovioikeudessa hakeneet X:n oikeudenomistajat, jotka ovat edelleen vaatineet B:n tuomitsemista rangaistukseen X:n kuolemaan johtaneesta pahoinpitelystä, sekä A ja B.

Hovioikeus on katsonut, että sekä A että B olivat yhteisymmärryksessä pahoinpidelleet X:ää ja aiheuttaneet tälle ruumiinvammoja, joista oli aiheutunut kuolema. A ja B olivat tekijäkumppaneina syyllistyneet törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen.

Sen enempää käräjäoikeudessa kuin hovioikeudessakaan esitetyt syytteet eivät ole nimenomaisesti perustuneet sellaiseen teonkuvaukseen, jonka mukaan A ja B olisivat rikoslain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla yhdessä eli yhteistuumin syyllistyneet X:ään kohdistuneeseen törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen.

Jos asiaa hovioikeudessa käsiteltäessä olisi ilmennyt olevan epäselvää, minkälaisen teonkuvauksen perusteella syytetylle vaaditaan rangaistusta, hovioikeuden olisi tullut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 luvun 5 §:n 2 momentin nojalla kysymyksin poistaa syytettä koskevat epäselvyydet ja puutteellisuudet. Lisäksi hovioikeuden olisi tällöin tullut huolehtia siitä, että syytetty olisi voinut asianmukaisesti puolustautua kaikkia niitä seikkoja vastaan, joihin syytteessä on vedottu.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 3 §:n nojalla vastaaja voidaan tuomita vain siitä teosta, josta hänelle on rangaistusta vaadittu. Teolla tarkoitetaan syytteen teonkuvauksen mukaista tekoa. Näin ollen syyksilukeminen ei saa perustua muihin seikkoihin kuin niihin, joihin syytteessä on vedottu rangaistusvaatimuksen tueksi. Tällä niin sanotulla syytesidonnaisuudella turvataan vastaajan oikeusturvaa varmistamalla, että hänellä on asianmukainen mahdollisuus puolustautua häneen kohdistettua syytettä vastaan. Teonkuvaus, joka perustuu siihen, että vastaaja on yksin tehnyt syytteessä tarkoitetun teon, eroaa vastaajan puolustuksen kannalta merkityksellisellä tavalla sellaisesta teonkuvauksesta, jonka mukaan teko on tehty yhteistuumin toisen kanssa.

Kun hovioikeus on katsonut B:n syyllistyneen X:ään kohdistuneeseen törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen yhteisymmärryksessä A:n kanssa, syyksilukeminen on siten vastoin oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 3 §:n säännöstä perustunut sellaiseen teonkuvaukseen, jota syytteessä ei ole esitetty.

Kysymys syyksilukemisesta

Asiassa on edelleen kysymys siitä, mitä B:n syyksi voidaan lukea. B on valituksessaan vaatinut, että hänet tuomitaan käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman pahoinpitelyn asemesta lievästä pahoinpitelystä, koska hän oli vain kerran läppäissyt X:ää.

Tämän vuoksi Korkein oikeus katsoo, hyväksyen käräjäoikeuden perustelut, että B:n viaksi jää käräjäoikeuden hänen syykseen lukema pahoinpitely.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin B on tuomittu rangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Näistä teoista B:tä vastaan ajettu syyte hylätään ja B vapautetaan hänelle hovioikeudessa tuomitusta rangaistuksesta. Jämsän käräjäoikeuden tuomio pysytetään siltä osin kuin käräjäoikeus on lukenut B:n syyksi pahoinpitelyn, sekä siitä ja hänen syykseen luetusta muusta rikoksesta määrätyn yhteisen vankeusrangaistuksen osalta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lasse Nikkarinen, Kari Kitunen, Liisa Mansikkamäki, Pertti Välimäki ja Pauliine Koskelo. Esittelijä Markku Vuorela.

---

[SV]

Då gärningsbeskrivningen i åtalen mot B inte innehöll något omnämnande av att B i samförstånd med A misshandlat X och tillfogat denne kroppsskador som lett till att X avlidit, kunde B inte tillräknas att såsom A:s medgärningsman ha gjort sig skyldig till grov misshandel och grovt dödsvållande. A dömdes endast för den misshandel som han ensam ansågs ha gjort sig skyldig till.

L om rättegång i brottmål 11_kap_3_§

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.