Supreme Court allows lawyer fee when appeal is not clearly groundless despite lower court dismissal.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court reversed the Court of Appeal's decision to deny state-funded fees to the appointed lawyer. While the lower courts dismissed the appeal as clearly groundless, the Supreme Court held that such a determination requires the groundlessness to be entirely obvious, which was not met here. Consequently, the court ordered payment of fees for the appeal and the main hearing, though the final outcome regarding the tenant's eviction remained unchanged.
Legislator headnote
AI generatedL 15 § 1 mom; L 15 § 2 mom: An appeal is only considered clearly groundless for fee denial if its groundlessness is entirely obvious, not merely because the higher court dismisses it.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys siitä, oliko muutoksen hakeminen käräjäoikeuden tuomioon ollut niin selvästi perusteeton, ettei määrätylle avustajalle ollut maksettava valtion varoista palkkiota.
MOL 15 § 2 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Vantaan käräjäoikeuden (asunto-oikeus) tuomio 31.5.1999
Käräjäoikeus myönsi A:lle huoneenvuokrasopimuksen purkamista ja häätöä koskevassa asiassa maksuttoman oikeudenkäynnin ilman korvausvelvollisuutta valtiolle ja määräsi hänen avustajakseen oikeustieteen kandidaatti X:n.
Käräjäoikeus katsoi A:n vuokrasuhteen purkautuneen, koska A:n oli näytetty viettäneen tai sallineen muiden asunnolle tulleiden viettää asunnon pihamaalla ja ympäristössä häiritsevää elämää. A velvoitettiin heti häädön uhalla muuttamaan huoneistosta ja jättämään se kantajan hallintaan. Valtion varoista määrättiin maksettavaksi X:lle palkkioksi A:n avustamisesta 6 100 markkaa arvonlisäveroineen, mitkä määrät jäivät valtion vahingoksi.
Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Markku Räty sekä jäsenet Leila Koivuniemi ja Matti Alén.
Helsingin hovioikeuden tuomio 27.10.1999
Hovioikeus, jossa A haki muutosta, piti asiassa pääkäsittelyn, hylkäsi valituksen eikä muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. X oli vaatinut valtion varoista palkkioksi A:n avustamisesta hovioikeudessa yhteensä 6 300 markkaa arvonlisäveroineen. Hovioikeus päätti, ettei X:lle suoriteta palkkiota valtion varoista, koska muutoksenhakemus oli selvästi perusteeton.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Risto Uoti, Anja Antila ja Risto Jalanko sekä asiantuntijajäsenet Markku Pohjola ja Pekka Kaarni. Esittelijä viskaali Pirjo Aaltonen.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
X:lle myönnettiin valituslupa. X vaati, että hänelle määrätään maksettavaksi valtion varoista palkkioksi A:n avustamisesta hovioikeudessa siellä vaadittu määrä sekä lisäksi palkkioksi valituslupahakemuksen ja valituksen tekemisestä Korkeimmalle oikeudelle 2 000 markkaa arvonlisäveroineen.
Virallinen syyttäjä antoi pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 17.10.2001
Perustelut
Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain mukaan määrätyllä oikeudenkäyntiavustajalla on lain 15 §:n 1 momentin nojalla oikeus saada valtion varoista kohtuullinen palkkio työstään ja ajanhukasta sekä korvaus tarpeellisista kuluistaan. Pykälän 2 momentin nojalla muutoksenhakutuomioistuin voi päättää, että avustajan palkkiota ei korvata valtion varoista, jos muutoksenhakemus on selvästi perusteeton. Asiassa on kysymys siitä, onko X:n hovioikeudelle tekemä muutoksenhakemus viimeksi mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteeton.
A:n asiassa on ollut kysymys siitä, onko A:n vuokranantajalla ollut oikeus purkaa hänen ja A:n välinen vuokrasopimus asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 61 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla sillä perusteella, että A oli viettänyt tai sallinut vietettävän vuokraamassaan huoneistossa häiritsevää elämää. X:n A:n puolesta hovioikeudelle laatimassa muutoksenhakemuksessa on vaadittu kanteen hylkäämistä, koska A ei ollut viettänyt tai sallinut vietettävän vuokrahuoneistossa lainkohdassa tarkoitettua häiritsevää elämää eikä vuokrasopimuksen purkamiselle siten ollut edellytyksiä. Lisäksi muutoksenhakemuksessa on riitautettu purkamisoikeuden perusteeksi esitetyn näytön luotettavuus. Vaatimukset sellaisenaan ovat oikeusjärjestyksen mukaan mahdollisia eivätkä siltä kannalta katsottuna perusteettomia. Niiden menestyminen taas on riippunut jutun näytöstä ja sen arvioimisesta.
Päämiehen oikeusturva huomioon ottaen muutoksenhakemus voidaan katsoa maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteettomaksi vain silloin, kun perusteettomuus on aivan ilmeistä. Yksistään se, että ylempi tuomioistuin jutun tutkittuaan pitää valituksen hylkäämistä varsin selvänä, ei vielä osoita, että valitus olisi ollut edellä tarkoitetuin tavoin selvästi perusteeton.
Tässä tapauksessa kantajana ollut vuokranantajakaan ei ilmeisesti ole pitänyt purkamisoikeuden puolesta käräjäoikeudessa esitettyä näyttöä täysin riidattomana, koska hän on hovioikeuden pääkäsittelyssä kuulustuttanut yhtä sellaista todistajaa, jota ei ollut kuultu käräjäoikeudessa. Lisäksi sen arvioiminen, onko kanteen perusteeksi esitetty häiriö laadultaan sellaista, joka oikeuttaa vuokrasuhteen purkamiseen, on harkinnanvaraista, mistä johtuen muutoksenhakemiselle näissä asioissa voidaan usein löytää perusteita. Myös se, että kanne liittyy jokaisen perusturvaan kuuluvaan asumisen suojaan, on oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen omiaan kiristämään niitä vaatimuksia, jotka on asetettava muutoksenhakemuksen katsomiselle selvästi perusteettomaksi.
Korkein oikeus katsoo, että A:n muutoksenhakemus ei ole maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin ollut selvästi perusteeton.
Korkeimman oikeuden julkaistusta ratkaisusta 1986 II 120 ilmenevän oikeusohjeen mukaan X:n vaatimus saada valtion varoista korvaus omaa palkkiotaan koskevan valituksen laatimisesta Korkeimpaan oikeuteen on lakiin perustumaton.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan. X:lle maksetaan valtion varoista palkkioksi A:n avustamisesta hovioikeudessa, valituksen laatimisen osalta kohtuullisena pidettävän kahden tunnin työmäärän perusteella 1 000 markkaa ja pääkäsittelyn osalta 2 300 markkaa eli yhteensä 3 300 markkaa sekä arvonlisäveron määrä 726 markkaa. Pääasian lopputulos huomioon ottaen nämä määrät jäävät valtion vahingoksi.
X:n vaatimus saada valtion varoista palkkiota muutoksenhausta Korkeimmassa oikeudessa hylätään.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Riitta Suhonen, Gustaf Möller, Mikael Krogerus ja Pertti Välimäki. Esittelijä Markku Markkula.
---
[SV]
Fråga om ändringssökande i tingsrättens dom varit så klart ogrundat att arvode av statens medel inte skulle betalas åt ett förordnat biträde.
L om fri rättegång 15 § 2 mom
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.