Supreme Court allows partial repayment plan to exclude guarantors' subrogation rights due to equality requirements.

Yrityksen saneerauksesta annetun lain 22 §:n mukaisten väliaikaisten kieltojen voimassaollessa velalliskommandiittiyhtiön pankkitilille kertyneitä varoja ei otettu huomioon lain 53 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetussa vertailussa.

Kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet olivat antaneet takauksia ja asettaneet vakuuksia yhtiön veloista. Saneerausohjelmassa ei voitu määrätä yhtiömiehiä mahdollisen maksusuorituksen varalta takautumisoikeuden perusteella velkojan sijaan. (Ään.)

YSL 22 §

YSL 46 §

YSL 53 § 1 mom 5 kohta

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Asian käsittely Kuopion käräjäoikeudessa

Pieksämäen Puu- ja Jätekuljetus Ky haki yrityksen saneerauksesta annetun lain (yrityssaneerauslaki) mukaisen menettelyn aloittamista 12.9.1996 vireille tulleella hakemuksella. Käräjäoikeus määräsi 13.9.1996 annetulla päätöksellä yrityssaneerauslain 17, 19 ja 21 §:n mukaiset kiellot olemaan väliaikaisena voimassa. Käräjäoikeus aloitti yrityssaneerausmenettelyn 3.1.1997 kello 14.00 annetulla päätöksellä.

Saneerausmenettelyn aloittamishetkellä 3.1.1997 yhtiön Pieksämäen Seudun Osuuspankissa (pankki) olevalla shekkitilillä oli ollut varoja 371 705,41 markkaa. Saneerausohjelmaehdotusta käsiteltäessä pankki vetosi siihen, ettei se saanut yrityssaneerauksen johdosta joutua huonompaan asemaan kuin jos yhtiö olisi asetettu konkurssiin. Tämän vuoksi pankki vaati, että edellä mainitut varat katsotaan vakuusvelkaan rinnastettavaksi velaksi, johon pankilla olisi kuittausoikeus.

Saneerausohjelmaehdotuksessaan selvittäjä varatuomari X katsoi, että pankin kuittausoikeutta tuli tarkastella ajankohdan 14.9.1996 mukaisesti, koska yhtiötä oli tuolloin haettu konkurssiin ja ilman yrityssaneeraushakemusta se olisi asetettu konkurssiin. Shekkitilin saldo oli ollut 13.9.1996 väliaikaisen maksu- ja perintäkiellon määräämishetkellä 11 823,20 markkaa. Koska shekkitilille oli kertynyt vasta maksu- ja perintäkiellon määräämisen jälkeen merkittävästi varoja, pankki hyötyisi oikeudettomasti maksu- ja perintäkiellosta muiden yhtiön velkojien kustannuksella. Tämän vuoksi selvittäjä katsoi, että pankilla oli kuittausoikeus vain mainittuun 11 823,20 markan määrään.

Saneerausohjelmaehdotuksessa oli lueteltu yhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiön puolesta antamat takaukset ja asettamat vakuudet. Saneerausohjelmaehdotukseen sisältyi seuraava määräys: "Takaajat ja vakuuden antajat vastaavat sitoumuksistaan aikaisemmalla tavalla tämän ohjelman vaikuttamatta takausvastuisiin. Jos maksun johdosta takaaja tai vakuuden asettaja tulee velkojan sijaan, tulee yhtiölle ja valvojalle toimittaa asiasta velkojan antama siirtoilmoitus tai vastaava selitys."

Pankki vaati, että ohjelmassa oli todettava, mitä tapahtui vastuunalaisten yhtiömiesten vakuuksien ja takausten suhteen. Pankki katsoi, ettei yhtiömiehille tullut antaa takautumisoikeutta, koska heidän omaisuutensa oli muutoinkin yhtiön vastuiden vakuutena.

Käräjäoikeus hyväksyi 16.1.1998 antamassaan päätöksessä selvittäjän esittämän ratkaisun perusteluineen pankin kuittausoikeuden osalta. Käräjäoikeus katsoi, että pankin lausumassa oli muilta osin kyse perusteista, joilla pankki ilmoitti vastustavansa ohjelmaehdotuksen hyväksymistä eikä niistä ollut oikeudellista tarvetta antaa lausuntoa vaan ne tulisivat otettavaksi huomioon äänestysmenettelyssä.

Äänestyksessä ohjelman hyväksymistä puolsi yhden velkojaryhmän enemmistö. Saneerausohjelman puolesta äänestäneiden velkojien saatavat edustivat noin 30,5 prosenttia huomioon otettavien tunnettujen velkojien saatavista. Selvittäjä vaati ohjelman vahvistamista yrityssaneerauslain 54 §:n nojalla.

Käräjäoikeuden tuomio 30.4.1998

Käräjäoikeus katsoi, että saneerausohjelma täytti yrityssaneerauslain vaatimukset eikä sen vahvistamiselle ollut lain 53 - 55§:n mukaisia esteitä. Käräjäoikeus vahvisti saneerausohjelman yrityssaneerauslain 54 §:n nojalla.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Luhanko.

Itä-Suomen hovioikeuden päätös 12.11.1998

Pankki valitti hovioikeuteen. Pankki vaati, että kommandiittiyhtiöllä pankissa saneerauksen alkamishetkellä 3.1.1997 olleet varat katsotaan ohjelmassa kokonaisuudessaan vakuusvelkaan rinnastettavaksi velaksi, johon pankilla on kuittausoikeus. Lisäksi pankki vaati, ettei yhtiön vastuunalaisille yhtiömiehille myönnetä saneerausohjelmassa takautumisoikeutta.

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut pankin kuittausoikeuden osalta. Hovioikeus katsoi, että pankki ei ollut esittänyt asiassa sellaisia perusteita, jotka antaisivat aiheen muuttaa käräjäoikeuden ratkaisua takaajien ja vakuuden antajien aseman osalta siten, ettei yhtiön vastuunalaisille yhtiömiehille myönnettäisi takautumisoikeutta. Hovioikeus hylkäsi valituksen ja jätti käräjäoikeuden tuomion pysyväksi.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Karotie, Mäkinen ja Hietala. Esittelijä Jukka Soininen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Pankille myönnettiin valituslupa. Valituksessaan pankki uudisti vaatimuksensa, että kommandiittiyhtiöllä saneerauksen alkamishetkellä 3.1.1997 pankissa shekkitilillä olleet varat katsotaan ohjelmassa kokonaisuudessaan vakuusvelkaan rinnastettavaksi velaksi, johon pankilla oli kuittausoikeus, sekä että saneerausohjelmassa yhtiön vastuunalaisille yhtiömiehille ei myönnetä takautumisoikeutta.

Kommandiittiyhtiö ja yhtiömiehet vastasivat yhteisesti valitukseen ja vaativat sen hylkäämistä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Pankin kuittausoikeus

Pankki on vaatinut saneerausohjelman muuttamista katsoen olleensa oikeutettu kuittaamaan yhtiön shekkitilillä pankissa saneerausmenettelyn alkaessa 3.1.1997 olleet varat 371 705,41 markkaa. Pankin mukaan kuittaus oli hyväksyttävä, koska lopputulos muutoin muodostuisi sille epäedullisemmaksi kuin velallisyrityksen konkurssissa.

Konkurssisäännön 33 §:n mukaan kuittaus on konkurssissa tietyin rajoituksin mahdollinen. Yrityssaneerauslain 19 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan perintäkielto sitä vastoin estää velallisen velkojalta olevan saatavan käyttämisen kuittaukseen. Tämä konkurssi- ja saneerausmenettelyn ero on otettava huomioon yrityssaneerauslain 53 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetussa konkurssivertailussa.

Erimielisyys koskee sitä, minkä ajankohdan tilanteen pohjalta konkurssivertailu tehdään. Käräjäoikeus on 13.9.1996 antanut väliaikaisen maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokiellon. Tuona päivänä yhtiön shekkitilillä on ollut varoja 11 823,20 markkaa. Kiellon määräämisen jälkeen ja ilmeisesti sen johdosta tilille on kertynyt varoja siten, että saldo on saneerausmenettelyn alkaessa ollut alussa mainitut 371 705,41 markkaa.

Konkurssi- ja saneerausvaihtoehtojen vertailuajankohtana on yleensä pidettävä saneerausmenettelyn aloittamispäivää. Kuittauksen osalta ajankohta ei ole oikea silloin, kun yrityksen tileille on kertynyt väliaikaisten kieltojen voimassaollessa muille velkojille tilittämättä jääneitä varoja, kuten nyt esillä olevassa tapauksessa. Vertailu tuottaisi pankille oikeudetonta hyötyä muiden velkojien kustannuksella ja loukkaisi saneerausmenettelyn perustana olevaa velkojien tasavertaisuuden periaatetta. Vertailu on kyseiseltä osalta tehtävä väliaikaisen kiellon antamispäivän tilanteen pohjalta.

Yhtiömiesten takautumisoikeus

Kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet ovat asettaneet vakuuksia ja antaneet takauksia yhtiön velkojen maksamisesta. Kysymys on siitä, onko heille saneerausohjelmassa myönnettävä takautumisoikeuden perusteella velkojan asema siinä tapauksessa, että he maksavat yhtiön velkoja.

Kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista kuin omista veloistaan. Yrityssaneerauksessa yhtiömiesten lakiin perustuva vastuu muuttuu yrityssaneerauslain 4 §:n mukaisesti velkajärjestelyjen myötä samalla tavoin kuin yhtiön velkavastuu. Saneerausohjelmaan voidaan sisällyttää tarpeelliset määräykset yhtiömiesten omaisuuden käyttämisestä yhtiön velkojen maksuun. Kun yrityssaneeraus ei siten poista yhtiömiesten lakimääräistä henkilökohtaista vastuuta, vaikkakin saattaa sitä lieventää, ei yhtiömiehille voida saneerausohjelmassa myöntää muiden velkojien oikeuden kanssa kilpailevaa takautumisoikeutta tai velkojan sijaantulo-oikeutta siinä tapauksessa, että heidän varojaan käytetään yhtiön velkojen maksuun.

Tilanne, jossa yhtiömies on antanut pantin tai takauksen yhtiön velasta, poikkeaa lakisääteisen vastuun tapauksesta vain siinä suhteessa, etteivät velkajärjestelyt tule takaajan ja pantin antajan hyväksi. Yhtiömiehen takautumisoikeuden arviointiin eroavaisuus ei vaikuta.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöstä muutetaan. Pieksämäen Puu- ja Jätekuljetus Ky:n saneerausohjelmaa muutetaan siten, että vastuunalaiset yhtiömiehet eivät tule maksuohjelmassa velkojalle suorittamansa maksun johdosta velkojan sijaan. Muilta osin hovioikeuden päätös jää pysyväksi.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Raulos, Tulokas ja Kitunen (eri mieltä) sekä ylimääräinen oikeusneuvos Välimäki. Esittelijä Jussi Heiskanen (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Vanhempi oikeussihteeri Heiskanen: Mietintö oli lopputuloksen osalta Korkeimman oikeuden päätöksen mukainen. Päätöksen perusteluina Korkein oikeus lausunee seuraavaa:

Pankin kuittausoikeus

Käräjäoikeus on 13.9.1996 määrännyt väliaikaisesti voimaan yrityksen saneerauksesta annetun lain (yrityssaneerauslain) 17, 19 ja 21 §:ssä tarkoitetut kiellot. Tuolloin yhtiön pankissa olevalla shekkitilillä on ollut varoja 11 823,20 markkaa. Yhtiön saneerausmenettely on aloitettu 3.1.1997, jolloin shekkitilillä on ollut varoja 371 705,41 markkaa. Pankki on vaatinut saneerausohjelmassa vahvistettavaksi, että pankilla on oikeus käyttää tilillä menettelyn alkaessa 3.1.1997 olleet varat kuittaukseen saneerausvelkaa vastaan, koska sillä olisi ollut tällainen kuittausoikeus, jos yhtiö olisi asetettu konkurssiin saneerausmenettelyn aloittamishetkellä.

Yhtiömiesten takautumisoikeus

Kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet ovat asettaneet vakuuksia ja antaneet takauksia yhtiön velkojen maksamisesta. Kysymys on siitä, onko yhtiömiehet mahdollisen maksusuorituksensa varalta takautumisoikeuden perusteella määrättävä saneerausohjelmassa velkojan sijaan.

Koska kommandiittiyhtiön yhtiömiehet ovat vastuussa saneerausohjelmassa vahvistetusta velasta myös yhtiöoikeudellisella perusteella eikä heille voitaisi yhtiön konkurssissa vahvistaa suoritettavaksi korvausta yhtiön velan maksamisesta, kommandiittiyhtiön saneerausohjelma ei täytä yrityssaneerauslain 46 §:ssä tarkoitettuja yhdenvertaisuuden vaatimuksia. Sen vuoksi ohjelmassa ei voida määrätä yhtiömiehiä mahdollisen maksusuorituksen varalta takautumisoikeuden perusteella velkojan sijaan.

Oikeusneuvos Kitunen: Hyväksyn mietinnön.

---

[SV]

Medan temporära förbud enligt 22 § lagen om företagssanering var i kraft beaktades inte medel som influtit på gäldenärsbolagets, ett kommanditbolags, bankkonto i den jämförelse som avses i 53 § 1 mom. 5 punkten.

Omröstn.

Kommanditbolagets ansvariga bolagsmän hade gått i borgen och ställt säkerheter för bolagets skulder. I saneringsprogrammet kunde inte bestämmas att bolagsmännen med stöd av regressrätt skulle träda i stället för borgenärerna för det fall att betalning eventuellt skulle ske.

L om företagssanering 22 §

L om företagssanering 46 §

L om företagssanering 53 § 1 mom 5 punkten

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.