Legislator Case Law & Legislation
KKO:2000:52 AI generated

Supreme Court dismisses conviction for municipal order violation where the ordinance fails to specify criminal penalty.

Case Number KKO:2000:52
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Supreme Court of Finland quashed lower court convictions for violating a municipal bylaw regarding unleashed cats. The defendant argued that the bylaw lacked the statutory requirement to explicitly define the violation as punishable under the Municipal Code. The court held that the principle of legality requires criminal liability to be clearly defined in the ordinance itself, not just authorized by the higher-level code.

Legislator headnote

AI generated

Perustuslain 8 §; Kuntalain 7 §: Criminal liability for violating a municipal order cannot be imposed unless the order itself explicitly stipulates that the violation is punishable.

Keywords

AI generated
principle of legality municipal bylaw criminal liability unleashed pets statutory authorization

Cited Legislation

AI generated
Perustuslain 8 §
Perustuslain 8 §:n, kuten myös aikaisemmin voimassa olleen hallitusmuodon 6a §:n mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.
Kuntalain 7 §
Kuntalain 7 §:n nojalla ei voitu tuomita rangaistukseen kunnallisen järjestyssäännön rikkomisesta, kun rikkomisen rangaistavuus ei ilmennyt järjestyssäännöstä.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kuntalain 7 §:n nojalla ei voitu tuomita rangaistukseen kunnallisen järjestyssäännön rikkomisesta, kun rikkomisen rangaistavuus ei ilmennyt järjestyssäännöstä.

PL 8 §

KuntaL 7 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Jämsän käräjäoikeuden päätös 9.3.1998

Käräjäoikeus katsoi virallisen syyttäjän syytteestä selvitetyksi, että A oli 20.4. - 27.10.1997 Jämsässä sallinut perheessään lemmikkieläiminä olleiden kahden kissan liikkua kytkemättömänä taajaan rakennetulla alueella ja näin laiminlyönyt huolehtia siitä, että kissat eivät lianneet pihamaita ja seinustoja. Kissat olivat ulkona ollessaan käyneet ulostamassa viereisellä tontilla olevan asunto-osakeyhtiön autokatoksessa, mistä oli aiheutunut yhtiölle haittaa.

Sen vuoksi käräjäoikeus tuomitsi A:n kuntalain 7 §:n ja Jämsän kaupungin järjestyssäännön 25§:n nojalla järjestyssääntörikkomuksesta sakkorangaistukseen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Riepponen.

Vaasa hovioikeuden tuomio 22.2.1999

A valitti hovioikeuteen ja vaati syytteen hylkäämistä.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Auerma, Raija Liljenfeldt ja Risku. Esittelijä Kimmo Suorsa.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan. A lausui muun muassa, ettei kissan ulkona pitämistä ollut säädetty rangaistavaksi kuntalain 7 §:ssä eikä Jämsän kaupungin järjestyssäännössä hallitusmuodon 6 a §:ssä edellytetyllä säädöstasolla. Kuntalain 7 §:ssä ei ollut riittävän täsmällistä valtuutusta kissan irrallaan pitämisen kriminalisointiin lakia alempitasoisessa säädöksessä.

Virallinen syyttäjä antoi häneltä pyydetyn vastauksen. Syyttäjä lausui Jämsän kaupungin järjestyssäännön kissan kytkettynä pitämiseen velvoittavan määräyksen olevan tyypillinen yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi annettu kunnan säädösvallan piiriin kuuluva järjestyssääntömääräys, joka ei ollut ristiriidassa lain kanssa.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Virallinen syyttäjä on kuntalain 7 §:n ja Jämsän kaupungin järjestyssäännön 25 §:n nojalla vaatinut A:n tuomitsemista rangaistukseen järjestyssääntörikkomuksesta sillä perusteella, että A oli 20.4.- 27.10.1997 Jämsässä sallinut kahden kissan liikkua kytkemättömänä taajaan rakennetulla alueella seurauksella, että siitä oli aiheutunut naapuritaloyhtiölle haittaa, koska kissat olivat käyneet ulostamassa yhtiön autokatoksessa ja seinustoilla.

Kysymys on ensinnä siitä, voidaanko syytteessä kuvatusta teosta tuomita rangaistus kuntalain 7 §:n rangaistussäännöksen ja Jämsän kaupungin järjestyssäännön nojalla.

Perustuslain 8 §:n, kuten myös aikaisemmin voimassa olleen hallitusmuodon 6a §:n mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.

Kuntalain 7 §:n mukaan valtuusto voi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi hyväksyä järjestyssääntöjä, joiden rikkomisesta (järjestyssääntörikkomus) voidaan tuomita sakkoon sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.

Jämsän kaupunginvaltuuston 28.8.1995 hyväksymän järjestyssäännön 25 §:n 1 momentin mukaan taajaan rakennetulla alueella kissa on pidettävä kytkettynä. Järjestyssäännön 24 §:n 3 momentin ja 25 §:n 2 momentin mukaan kissan omistajan, haltijan tai sen, jonka huostassa kissa on, on huolehdittava siitä, ettei kissa likaa jalkakäytäviä, nurmikoita, istutusalueita eikä pihamaita, talojen seiniä tai pysäköityjä ajoneuvoja. Järjestyssäännössä ei ole säännöstä, jolla mainittujen järjestyssäännön määräysten vastainen menettely olisi määrätty rangaistavaksi.

Perustuslain 8 §:n säännös, joka ilmaisee rikosoikeudessa noudatettavan laillisuusperiaatteen, edellyttää, että rangaistustuomio perustuu eduskuntalakiin. Kuntalain 7 §:ssä on tosin annettu valtuutus rangaistavan menettelyn sisältävän järjestyssäännön hyväksymiseen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi. Koska Jämsän kaupungin järjestyssäännössä ei kuitenkaan ole laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla ilmaistu sen säännösten rikkomisen rangaistavuutta, A:ta ei voida tuomita rangaistukseen syytteessä tarkoitetusta teosta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan. Syyte hylätään ja A vapautetaan hänelle tuomitusta rangaistusseuraamuksesta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Per Lindholm, Erkki-Juhani Taipale, Eeva Vuori, Kari Kitunen ja Liisa Mansikkamäki. Esittelijä Satu Saarensola.

---

[SV]

Det var inte möjligt att med stöd av 7 § kommunallagen döma till straff för brott mot en kommunal ordningsstadga, eftersom det inte framgick av ordningsstadgan att förseelsen i fråga var straffbar.

GrL 8 §

KommunalL 7 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.