Supreme Court held a court member was not biased despite working for the plaintiff city as a substitute teacher.

Käräjäoikeus tuomitsi kaupungin kotitalousneuvonnan toiminnanohjaajan törkeästä kavalluksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta rangaistukseen ja velvoitti hänet suorittamaan kaupungille vahingonkorvausta. Käräjäoikeuden lautamiehenä toimi asiaa käsiteltäessä kaupungin palveluksessa erityisluokanopettajan viransijaisena toimiva henkilö. Korkeimman oikeuden tuomiossa mainituin perustein katsottiin, ettei lautamies ollut esteellinen.

OK 13 luku 1 §

IhmisoikeusSop 6 artikla 1 kappale

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Forssan käräjäoikeuden tuomio 9.9.1997

Eri mieltä ollut laamanni Hirvonen tuomitsi A:n 1 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistukseen määräten sen ehdolliseksi 31.12.1999 päättyvin koetusajoin.

Turun hovioikeuden tuomio 20.1.1999

A valitti hovioikeuteen. Valituksessaan hän vaati ensisijaisesti, että syytteet hylätään ja hänet vapautetaan korvausvelvollisuudesta ja että takavarikko kumotaan. Toissijaisesti A vaati, että rangaistusta alennetaan ja se määrätään ehdolliseksi ja että vahingonkorvausta Forssan kaupungin myötävaikutuksen perusteella alennetaan. Lisäksi A vaati suullisen käsittelyn toimittamista hovioikeudessa muun muassa sillä perusteella, että käräjäoikeus oli ollut esteellinen ratkaisemaan asian, koska yksi lautamiehistä oli Forssan kaupungin palveluksessa opettajana.

Virallinen syyttäjä ja Forssan kaupunki vastasivat valitukseen vaatien sen hylkäämistä. Kaupunki toimitti vastauksen antamiselle säädetyn määräajan jälkeen hovioikeuteen vastauksen täydennyskirjelmän liitteineen A:n valituksessaan esittämän lautamiehen esteellisyyttä koskevan väitteen johdosta.

Hovioikeus, joka otti kaupungin lisäkirjelmän liitteineen huomioon, koska siihen oli erityinen syy esitetyn esteellisyysväitteen johdosta, lausui perusteluinaan lautamiehen esteellisyyden osalta seuraavaa: Forssan kaupunki on selvittänyt, että lautamies Töhönen oli toiminut Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän eli Forssan ammatti-instituutin palveluksessa koulukuraattorina 1.8.1990 alkaen, mistä virasta hän oli ollut virkavapaalla 12.8.1996 - 30.6.1998, ja Forssan kaupungin erityisluokanopettajana 12.8.1996 -31.7.1998 kaupungin koulutuslautakunnan alaisena.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n nojalla esteellinen toimimaan asiassa lautamiehenä on se, jolla on asiassa osa. Lainkohdan sanamuodon mukaan lautamiehen palvelussuhde asianosaiseen ei tee lautamiestä esteelliseksi asiassa. Tällainen asema voi kuitenkin herättää perusteltuja epäilyjä lautamiehen puolueettomuutta kohtaan.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n ohella tulee kiinnittää huomiota ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn sopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) säännöksiin. Sopimuksen 6 artiklan mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö antaa aiheen lähteä 6 artiklan 1 kappaletta tulkittaessa siitä, että tuomarilla ei saa olla halua edistää oikeudenkäynnin toisen osapuolen etua (subjektiivinen puolueettomuus) ja toisaalta siitä, että oikeutetut epäilyt tuomarin tai tuomioistuimen puolueettomuudesta ovat poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus). Arvosteltaessa puolueettomuutta viimeksi mainitulta kannalta on muun ohella otettava huomioon, antaako tuomarin aikaisempi toiminta, hänen jokin erityinen suhteensa asianosaiseen tai tuomioistuimen kokoonpano objektiivisesti katsoen asianosaiselle aihetta pelätä luottamuksen puolueettomuuteen vaarantuvan. Tapauksessa 25.11.1993 A 279 Holm ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että asiakysymyksen lopullisesti ratkaisseen 9-jäsenisen lautamiehistön 5 jäsentä olivat olleet esteellisiä ratkaisemaan asian, kun he olivat olleet jutussa vastaajana olleen puolueen aktiivisia jäseniä.

Suomen oikeuskäytännön mukaan (KKO 1997:194) kaupungin ollessa asianosaisena maaoikeuden lautamies ei ollut esteellinen yksin sen perusteella, että hän oli kaupunginvaltuuston jäsen ja sen lisäksi ollut jäsenenä ja puheenjohtajana kaupungin eri lauta- ja johtokunnissa. Huomioon ottaen noiden luottamustehtävien laatu ja sisältö ratkaistavana olevan asian kannalta maaoikeuden kokoonpanon ei kuitenkaan katsottu täyttäneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa tuomioistuimen puolueettomuudelle asetettuja edellytyksiä.

Töhösen kerrotut virkasuhteet ovat kuuluneet kaupungin koulutuslautakunnan alaisuuteen, kun taas A:n virkasuhde on kuulunut ensin kotitalous- ja kuluttajalautakunnan ja sittemmin vapaan sivistystyön lautakunnan alaisuuteen.

Hovioikeus katsoi, että pelkästään Töhösen kerrotut virkasuhteet eivät tehneet hänestä asiaan osallista eikä hän näiden virkojensa vuoksi ollut esteellinen toimimaan käräjäoikeuden lautamiehenä asiaa käsiteltäessä. A:n epäilyt tässäkään suhteessa eivät olleet objektiivisesti oikeutettuja. Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa.

Pääasian osalta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Eri mieltä oleva jäsen hovioikeudenneuvos Laapas oli muutoin kuin rangaistuksen osalta samaa mieltä kuin enemmistö. Rangaistuksen osalta hän katsoi, että ehdollista rangaistusta oli pidettävä riittävänä seuraamuksena A:n syyksi luetuista rikoksista. Laapas tuomitsi A:lle rangaistukseksi 9 kuukautta vankeutta. Rangaistus oli ehdollinen koetusajoin, joka alkoi hovioikeuden ratkaisun antopäivästä ja päättyy 31.12.2000.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A vaati ensisijaisesti, että syyte ja korvausvaatimukset hylätään. Toissijaisesti A vaati, että asia palautetaan Forssan käräjäoikeuteen laillisessa kokoonpanossa käsiteltäväksi. A vaati vielä, että rangaistusta ainakin alennetaan ja se määrätään ehdolliseksi ja että vahingonkorvausten määrää alennetaan.

Virallinen syyttäjä ja Forssan kaupunki vastasivat valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 22.2.2000

Käsittelyratkaisu

Lautamies Jouko Töhösen esteellisyys

A on valituksessaan lausunut, että käräjäoikeuden kokoonpano oli saattanut olla sellainen, ettei menettely ollut ollut ihmisoikeussopimuksen edellyttämin tavoin puolueeton. Lautamiehet oli valittu niin, ettei yksikään heistä ollut Forssasta, vaan ympäristökunnista kotoisin. Tällä tavoin oli yritetty luoda edellytykset mahdollisimman puolueettomalle oikeudenkäynnille. A:n mielestä oli kuitenkin perusteltua olettaa, että oikeudenkäynnin puolueettomuus oli saattanut vaarantua, kun yksi lautamiehistä sai palkkaa asianomistajana olevalta Forssan kaupungilta.

Käräjäoikeudessa lautamiehenä toiminut Töhönen on ollut Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän eli Forssan ammatti-instituutin palveluksessa koulukuraattorina 1.8.1990 alkaen, mistä virasta hän on ollut virkavapaana 12.8.1996 alkaen 30.6.1998 saakka hoitaen viransijaisena Forssan kaupungin koulutuslautakunnan alaista erityisluokanopettajan virkaa.

Käräjäoikeuslain 10 §:n mukaan lautamiehen esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään. Tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä, joka on edelleen voimassa siinä muodossa, joka sillä oli vuoden 1734 laissa. Pykälän sääntelemissä esteellisyysperusteissa ei mainita tuomarin palvelussuhdetta asianosaiseen.

Tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon myös Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) määräykset ja sen perusteella kehittynyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen soveltamiskäytäntö. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön valossa tuomarilla ei saa olla ennakkokäsitystä tai etukäteiskantaa asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen osapuolen etua (subjektiivinen puolueettomuus). Lisäksi on voitava lähteä siitä, että oikeutetut epäilyt tuomarin tai tuomioistuimen puolueettomuudesta ovat poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus). Arvosteltaessa puolueettomuutta viimeksi mainitulta kannalta on muun ohella otettava huomioon, antaako tuomarin aikaisempi toiminta, hänen jokin erityinen suhteensa asianosaiseen tai tuomioistuimen kokoonpano objektiivisesti katsoen asianosaiselle aiheen pelätä puolueettomuuden vaarantuvan.

Näin ollen Korkein oikeus katsoo, ettei Töhösen edellä selostettua suhdetta rikosasiassa asianomistajana olleeseen Forssan kaupunkiin ole pidettävä sellaisena, että se asettaisi hänen riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa käräjäoikeuden lautamiehenä perustellusti kysymyksenalaiseksi. Töhöstä ei näin ollen ole pidettävä esteellisenä.

Pääasiaratkaisu

Korkein oikeus muutti lausumillaan perusteilla hovioikeuden tuomiota vain siten, että A:lle tuomittu vankeusrangaistus määrättiin ehdolliseksi.

Asian ovat ratkaisseet laamanni Hirvonen (eri mieltä) sekä lautamiehet Alho, Töhönen ja Mattila.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Hukkanen, Leinonen ja Laapas (eri mieltä). Esittelijä Markku Nieminen.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen sekä oikeusneuvokset Lindholm, Kitunen, Arponen ja Mansikkamäki. Esittelijä JukkaPekka Salonen.

---

[SV]

Verksamhetsledaren för en stads hushållsrådgivning dömdes av tingsrätten till straff för grov förskingring och brott mot tjänsteplikt och ålades att betala skadestånd till staden. När målet behandlades i tingsrätten var en av nämndemännen en person som arbetade som vikarie för en specialklasslärare i stadens tjänst. På de grunder som framgår av Högsta domstolens dom ansågs det att nämndemannen inte var jävig.

RB 13 kap 1 §

Europeiska konventionen om mänskliga rättigheter art 6_st_1

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.