Supreme Court dismissed appeal; prisoner detained for other crime had no right to counsel under specific statute.

Rikoksesta epäillyllä, joka oli vangittuna muun kuin käsiteltävänä olevan asian johdosta, ei ollut oikeutta saada puolustajaa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla.

ROL 2 luku 1 § 2 mom 2 kohta

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Pyyntö puolustajan määräämisestä Turun käräjäoikeudessa

A pyysi tuottamuksellista kätkemisrikosta koskevan asian pääkäsittelyssä 15.9.1998, että oikeustieteen kandidaatti Jaakko Tuutti määrätään hänelle puolustajaksi. A oli tuolloin vangittuna muun asian vuoksi.

Käräjäoikeuden päätös 15.9.1998

Käräjäoikeus lausui, ettei A ollut ollut vapauttaan menettäneenä käsiteltävänä olevan asian vuoksi. Syyttäjä oli luopunut syytteestä ennen kuin sitä oli tuomioistuimessa esitetty ja A siihen vastannut. A ei ollut vaatinut asian ratkaisemista, vaan halunnut, että asia jäi sillensä. Kyseessä oli ollut alunperinkin vähäinen teko, jonka selvittäminen ei ollut vaatinut sellaista todistusaineiston hankkimista, mikä ei olisi ollut mahdollista ilman puolustajaa vapautensa menettäneenäkin.

Käräjäoikeus hylkäsi A:n pyynnön.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Ervo sekä lautamiehet Heikkilä, Johansson ja Karlsson.

Turun hovioikeuden päätös 27.1.1999

A oli 4.2.1998 haastettu vastaamaan asiassa käräjäoikeuden pääkäsittelyyn 17.2.1998. A oli ilman laillista estettä jäänyt saapumatta pääkäsittelyyn, eikä hän ollut ollut paikalla myöskään uudessa pääkäsittelyssä 26.5.1998. A oli muusta rikoksesta epäiltynä ollut vapautensa menettäneenä 28.7.1998 alkaen ja vangittuna 15.9.1998, jolloin pääkäsittely tuottamuksellista kätkemisrikosta koskevassa asiassa oli toimitettu.

Kysymyksessä oli ollut vähäinen ja yksinkertainen rikosasia. Se ei ollut edellyttänyt A:n taholta erityisen todistusaineiston hankkimista, eikä A:n oikeusturva muutoinkaan ollut edellyttänyt lainopillisen avustajan käyttämistä. Tuutin hovioikeudelle antamasta laskustakin ilmeni, että asiassa ei oltu hankittu mitään todistusaineistoa ja että puolustuksen järjestäminen ei ollut edellyttänyt mitään toimenpiteitä sinä aikana kun A oli ollut vapautensa menettäneenä.

Edellä sanotut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, ettei A:lle ollut määrättävä puolustajaa yksinomaan sen seikan vuoksi, että hän oli käräjäoikeuden pääkäsittelyn aikana ollut muun epäillyn rikoksen johdosta vangittuna.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tulenheimo, Leinonen ja Uusitupa. Esittelijä Tero Ojala (mietintö).

Esittelijän mietintö

Viskaali Ojala: Hovioikeus lausunee seuraavaa:

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetään, että epäillyn pyynnöstä hänelle on määrättävä puolustaja, jos hän on pidätettynä tai vangittuna. A on otettu kiinni 28.7.1998 ja hän on ollut asiaa käsiteltäessä vapautensa menettäneenä muun syyn vuoksi. Hallituksen esityksen mukaan (HE132/1997 vp s.53) pidätetyllä tai vangitulla olisi aina oikeus puolustajaan, koska vapautensa menettäneellä henkilöllä on muuten heikot mahdollisuudet järjestää puolustustaan. Lain perusteluista ilmenee, että vapauden menetys sinänsä aiheuttaa vangitulle puolustajan tarpeen puolustuksen valmistelua varten. Puolustajan määrääminen ei siten ole riippuvainen syytteenalaisen teon vakavuudesta tai siitä, onko epäilty vangittuna jonkin muun teon vuoksi.

Puolustajan määrääminen edellyttää, että henkilö on epäilty tai syytteessä. Syyttäjä on tässä tapauksessa luopunut syytteestä eikä syytetty ole vaatinut asian ratkaisemista. Syytteestä luopuminen on kuitenkin tapahtunut vasta asian pääkäsittelyssä, joten syytetyn on tullut varautua vastaamaan syytteeseen. A:n on katsottava olleen lain edellyttämällä tavalla syytettynä asiassa.

Näillä perusteilla käräjäoikeuden ratkaisua muutettaneen siten, että A:n puolustajaksi määrätään Tuutti.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A toisti pyyntönsä oikeustieteen kandidaatti Tuutin määräämisestä hänen puolustajakseen. Virallinen syyttäjä antoi pyydetyn vastauksen ja vaati, että valitus hylätään.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan rikoksesta epäillyn pyynnöstä hänelle on määrättävä puolustaja, jos hän on pidätettynä tai vangittuna. Tämän lainkohdan mukaan tuomioistuin on velvollinen pidätetyn tai vangitun pyynnöstä määräämään puolustajan asian laadusta ja puolustajan tosiasiallisesta tarpeesta riippumatta. Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, koskeeko säännös myös sellaista epäiltyä, joka on pidätetty tai vangittu muun kuin käsiteltävänä olevan asian vuoksi.

Puolustajan määräämistä koskevat säännökset perustuvat ajatukseen, että rikoksesta epäillyllä tulee olla puolustaja aina, kun hän ei ilman puolustajaa kykene asianmukaisesti valvomaan oikeuksiaan asiassa. Nyt kysymyksessä olevan lainkohdan lähtökohtana on ajatus, että vapautensa menettäneellä henkilöllä on aina tarve saada puolustaja, koska hänellä on heikot mahdollisuudet järjestää puolustustaan ja esimerkiksi todistusaineiston hankkiminen voi tuottaa hänelle ylivoimaisia vaikeuksia. Lain esitöissä ei erotella käsiteltävänä olevan tai muun asian vuoksi pidätettyä tai vangittua (HE 132/1997 s. 31 ja 53).

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Vuori, Kitunen, Bygglin ja Mansikkamäki. Esittelijä Jussi Karttunen.

---

[SV]

En person, som misstänktes för brott men som var häktad i anledning av en annan sak än den som behandlades, hade inte rätt att få en försvarare med stöd av 2 kap. 1 § 2 mom. 2 punkten lagen om rättegång i brottmål.

L om rättegång i brottmål 2_kap_1_§_2_mom_2_punkten