Supreme Court dismisses claim for mold exposure compensation as symptoms do not constitute a compensable occupational disease.

A oli työskennellyt vuodesta 1975 lähtien sairaalassa, joka oli homevaurioinen. A:lla oli vuodesta 1995 alkaen esiintynyt toistuvia keuhkoputkentulehduksia, poskiontelon tulehduksia, yskää, hengenahdistusta ja äänen käheytymistä. Diagnoosiksi oli asetettu psykogeeninen hengitysoireilu. A:n katsottiin todennäköisesti altistuneen työssään homeelle. Hänellä todettu oireilu ei ollut kuitenkaan ammattitautilaissa tai -asetuksessa tarkoitettu sairaus eikä sitä voitu korvata ammattitautina.

AmmattitautiL 1 §

AmmattitautiA 2 §

AmmattitautiA 3 §

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY

Taustatiedot

A oli vuodesta 1975 lukien työskennellyt sairaala-apulaisena Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalassa. Sairaalassa oli esiintynyt runsaasti mikrobikasvustoa sekä homesienien itiöitä ja rihmastoa. A:lla oli tammikuusta 1995 alkaen ollut toistuvia keuhkoputken- ja poskiontelotulehduksia sekä sittemmin yskää, hengenahdistusta ja äänen käheytymistä.

Työterveyslaitoksen tutkimuksissa diagnoosiksi oli asetettu psykogeeninen hengitysoire. Äänen käheytymisoireita oli ollut muuallakin kuin työpaikalla. Vasta-ainetutkimuksissa oli todettu vasta-aineita useille homesuvuille ja nenän limakalvoaltistuksissa reaktiot kahdelle vesivauriohomeelle.

A vaati korvausta ammattitaudista.

Vakuutusosakeyhtiö Yritys-Sammon päätös 27.8.1996

Vakuutusosakeyhtiö Yritys-Sampo totesi A:n altistuneen työssään siivouskemikaaleille ja kosteusvauriohomeille. Vakuutuslaitos eväsi vaaditun korvauksen, koska suoritetuissa tutkimuksissa A:lla ei ollut todettu ammattitautia.

Tapaturmalautakunnan päätös 26.2.1997

A haki muutosta tapaturmalautakunnalta. Tapaturmalautakunta lausui, että esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla ei ollut todettu miltään osin todennäköisesti pääasiallisesti työstä aiheutunutta ammattitautia. A:n työn ei myöskään ollut näytetty olennaisesti pahentaneen hänen hengitystieoireitaan. A:lla oli katsottu olevan psykogeeninen hengitystieoireilu. Tämän vuoksi tapaturmalautakunta hylkäsi valituksen.

Vakuutusoikeuden päätös 10.2.1998

Vakuutusoikeus, jolta A haki muutosta, ei muuttanut tapaturmalautakunnan päätöksen lopputulosta. Vakuutusoikeus katsoi tehdyt selvitykset huomioon ottaen, että jatkotutkimukset työterveyslaitoksella eivät olleet tarpeellisia.

Asian ovat ratkaisseet vakuutusoikeuden jäsenet Ihalainen, Saarela, Nieminen, Sarparanta ja T.Koskinen. Esittelijä Pasi Koskinen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa myönnettiin. Valituksessaan A uudisti vaatimuksensa hänelle homepölylle altistumisesta aiheutuneen sairauden korvaamisesta ammattitautina.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antoi siltä pyydetyn lausunnon. Vakuutusosakeyhtiö Yritys-Sampo antoi hakemuksen johdosta vastauksen ja samalla lausunnon johdosta lausuman. A antoi lausunnon johdosta lausuman.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Työolosuhteet

A on työskennellyt vuodesta 1975 lähtien sairaala-apulaisena Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palveluksessa Kinkomaan sairaalassa osastolla 18.

Työsuojeluvaltuutetun lausunnossa 14.3.1997 on kerrottu, että jo 30.11.1993 tehdyn työpaikkaselvityksen mukaan osastolla 18 oli todettu kosteusvaurioita ja selkeästi makroskooppisesti näkyviä homekasvustoja. Kuopion aluetyöterveyslaitos on tekemiensä mikrobianalyysitulosten perusteella ilmoittanut 28.11.1995 ja 24.2.1997, että osassa tutkittaviksi toimitetuista materiaalinäytteistä oli havaittu runsaasti mikrobikasvustoa ja niissä oli lisäksi esiintynyt kosteus- ja homevaurioon liittyviä mikrobeja. VTT Rakennustekniikan 26.6.1996 päivätyn tutkimusselostuksen mukaan rakennuksessa on havaittu runsaasti homesienien itiöitä ja rihmastoa. Mikrobikanta on ilmeisesti tullut 1954 valmistuneeseen rakennukseen eri vaiheissa, osa homesienistä on todennäköisesti ollut jo rakennusvaiheesta lähtien ja osa tullut kosteusvaurioiden yhteydessä tai mahdollisten ilmavuotojen ja ilmavirtausten mukana. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hometyöryhmä on muistiossaan 9.9.1996 todennut työpaikan olevan kauttaaltaan homevaurioinen.

Lääketieteellinen selvitys

A:lla on sairauskertomusmerkintöjen mukaan ollut alkuvuodesta 1995 lähtien toistuvasti äkillisiä keuhkoputketulehduksia ja nenän sivuonteloiden tulehduksia sekä kesäkuusta 1995 lähtien äänen käheytymistä. Äänen käheytymistä on ollut aluksi vain työpaikalla, mutta vähitellen sitä on alkanut ilmaantua myös muualla.

A on 9.8.1995 alkaen ollut tutkimuksissa Kinkomaan sairaalan astmapoliklinikalla. Hänellä on todettu IgG-vasta-aineita tavallisimmille kosteusvauriohomeille, joista osa on ollut samoja, joita on eristetty pesuhuoneen ilma- ja sivelynäytteistä työpaikalla. Prick-ihokokeet ovat olleet negatiivisia myös homeille, eikä IgE-välitteistä allergisoitumista homesienille ole voitu osoittaa. Nenän limakalvoaltistuksessa vesivauriohomeille marraskuussa 1996 ja huhtikuussa 1998 on todettu reaktio kahdelle kosteusvauriohomeelle.

Työterveyslaitoksen tutkimuksissa 22.4. - 3.5.1996 A:lla ei ole todettu herkistymistä kosteusvauriohomeille tai siivouskemikaaleille. Altistettaessa A on saanut hyperventilaatio-tyyppistä hengenahdistusoiretta, johon ei ole liittynyt vinkumista tai keuhkotoimintakokeiden huononemista. Astmaan viittaavaa oireilua ei ole todettu. Diagnoosiksi on merkitty psykogeeninen hengitysoire.

Keuhkosairauksien erikoislääkäri Kaija Paljakka on 28.4.1998 antamassaan lausunnossa katsonut, että hyperventilaatio-tyyppinen psykogeeninen oire on sekundaarinen asia. Äänen käheysongelma ei ole psykogeeninen. Paljakan mukaan homepölyllä on ratkaiseva syy-yhteys äänen käheysoireiluun.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on 2.8.1999 antamassaan lausunnossa katsonut, että A:n ylähengitysteitten oireilun on lääketieteellisen kokemuksen perusteella katsottava johtuneen siitä, että hän on todennäköisesti altistunut kosteusvauriohomeille työpaikalla. Hänellä ei kuitenkaan ole todettu sellaista sairautta, jota voitaisiin pitää todennäköisesti pääasiallisesti hänen työstään johtuvana ja siten ammattitautina korvattavana.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on liittänyt lausuntoonsa kahden pysyvän asiantuntijansa lausunnot. Keuhkosairausopin dosentin Henrik Riskan 12.5.1999 päivätyn lausunnon mukaan A:n oireet ovat olleet lieviä ja ilmenevät äänen käheytenä. Tutkimuksissa ei ole voitu todeta mitään objektiivisesti patologista eikä oikeastaan voida puhua edes sairaudesta. Näin ollen ei myöskään ole kyse ammattitaudista. Keuhkosairausopin ja kliinisen allergologian professorin Erkki O. Terhon 30.3.1999 päivätyn lausunnon mukaan löydösten perusteella A:lle on kehittynyt työpaikalla esiintyneen homealtistuksen seurauksena kurkunpään hyperreaktiviteetti, jonka seurauksena muut biologiset ja fysikaaliset altisteet ovat aiheuttaneet äänen käheytymistä. Ylähengitysteiden oireilu on johtunut pääasiallisesti A:n altistumisesta homeille työssään.

Oikeudellinen arviointi

Ammattitautilain 1 §:n 1 momentin mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Lain 2 §:n ja ammattitautiasetuksen 2 §:n mukaan sairauden katsotaan olevan ammattitauti, kun fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä esiintyy henkilön työssä siinä määrin, että sen altistava vaikutus riittää aikaansaamaan tämän sairauden, jollei osoittaudu, että sairaus on selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta. Asetuksen 3 §:n mukaan biologisia tekijöitä ovat muun muassa bakteerien ja homeiden vapauttamat itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet sekä tyypillisiä sairauksien muotoja homepölykeuhkosairaus, homeiden aiheuttama astma ja nuha sekä ilmankostuttajakuume.

Edellä esitetyn selvityksen perusteella Korkein oikeus katsoo, että A on altistunut työssään homeille. Kysymys on siitä, onko hänellä todettu sellainen sairaus, joka todennäköisesti pääasiallisesti johtuisi altistumisesta homeille työssä.

Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO:1998:22, johon A on valituksessaan vedonnut, ottanut kantaa homeen aiheuttaman sairauden korvattavuuteen ammattitautina. Mainitussa tapauksessa työntekijä oli työskennellyt vuosina 1980- 1993 opettajana koululla, jossa oli todettu vesivahinkojen ja rakenteiden kastumisen sekä puutteellisen ilmastoinnin seurauksena runsasta homekasvustoa ja korkeita homesieni-itiöpitoisuuksia. Lääkärinlausuntojen mukaan työntekijällä oli esiintynyt muun muassa iho-ongelmia, päänsärkyä, ympärivuotista nuhaisuutta sekä syksystä 1992 lähtien hengenahdistusta. Hänen sairautensa oli määritelty ammatilliseksi allergiseksi nuhaksi ja sidekalvontulehdukseksi. Mainittujen sairauksien katsottiin aiheutuneen työntekijän pitkäaikaisesta ja voimakkaasta altistumisesta koulukiinteistössä esiintyneelle homekasvustolle ja ne oli korvattava ammattitauteina.

Ennakkotapauksessa ja A:n tapauksessa on merkityksellisiä eroja. Ennakkotapauksessa oli selvitetty, että yhteenosuvuus kiinteistössä esiintyneiden mikrobilajien ja työntekijän verestä todettujen IgG-luokan vasta-aineiden välillä oli erittäin hyvä ja että työntekijällä oli havaittu ominaisia IgE-vasta-aineita niille homeille, joita kiinteistössä oli kasvanut. A:n kohdalla ei näitä IgE-luokan vasta-aineita ole todettu. Ennakkotapauksessa oli Terveydenhuollon oikeusturvakeskus katsonut todennäköiseksi, että työntekijä oli homealtistuksen seurauksena sairastunut homeiden aiheuttamaan allergiseen nuhaan ja sidekalvontulehdukseen. A:n kohdalla ei ole Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mukaan homeista johtuvaa sairautta.

Korkein oikeus, yhtyen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen näkemykseen, päätyy toteamaan, ettei A:ssa ole todettu sellaista sairautta, jota voitaisiin pitää todennäköisesti pääasiallisesti hänen työstään johtuvana. Lähinnä äänen käheytymisenä ilmenevää oireilua tai diagnoosiksi merkittyä psykogeenista hengitysoireilua ei voida pitää sellaisena sairautena, jota ammattitautilaissa ja -asetuksessa tarkoitetaan ja joka voitaisiin korvata ammattitautina. Kysymys ei näin ollen ole myöskään ammattitautilain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta sairauden olennaisesta pahenemisesta työssä. A:lla ei siten siitä huolimatta, että hän on työssään todennäköisesti altistunut homeille, ole oikeutta vaatimaansa korvaukseen ammattitautilain nojalla.

Näillä perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Vakuutusoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Haarmann, Taipale, Hidén, Kitunen ja Koskelo. Esittelijä Aija Peltola.

---

[SV]

A hade sedan år 1975 arbetat på ett sjukhus som var skadat av mögel. Sedan år 1995 hade A lidit av upprepade bronkiter och bihåleinflammationer samt av hosta, andnöd och heshet. En diagnos av psykogena andningsbesvär hade ställts. Det ansågs sannolikt att A i sitt arbete blivit utsatt för mögel. Hennes symptom utgjorde emellertid inte en sådan sjukdom som avses i yrkessjukdomslagen eller -förordningen. Ersättning på grund av yrkessjukdom kunde därför inte utgå.

YrkessjukdomsL 1 §

YrkessjukdomsF 2 §

YrkessjukdomsF 3 §