Supreme Court allows dismissal compensation when business transfer occurs despite technical changes and new premises.

Ään.

Taksiyhtiön harjoittaman ajotilausten välitystoiminnan siirtäminen uudelle yhtiölle, joka ryhtyi sitä uudella tekniikalla jatkamaan, katsottiin liikkeen luovutukseksi.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanteet Rauman käräjäoikeudessa

Ajotilausten välittäjänä toiminut A lausui Rauman Ula-Taksi Oy:tä ja Satakunnan Aluetaksi Oy:tä vastaan ajamissaan kanteissa, että Rauman Ula-Taksi Oy oli irtisanonut hänen toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksensa 9.5.1994 työsopimuslain 37 a §:n perusteella ilmoittaen syyksi harjoittamansa taksinvälitystoiminnan lopettamisen. Samasta syystä yhtiö oli irtisanonut myös muut kaksi palveluksessaan ollutta taksinvälittäjää. A:n työsopimus oli päättynyt 9.10.1994. Taksinvälitystoimintaa oli Rauman Ula-Taksi Oy:n lopetettua sen 30.9.1994 alkanut 1.10.1994 harjoittaa Satakunnan Aluetaksi Oy, jonka Rauman Ula-Taksi Oy oli yhdessä Porin Ula-Taksi Oy:n kanssa perustanut vuonna 1993. Rauman Ula-Taksi Oy:n irtisanomat välittäjät oli A:ta lukuunottamatta otettu Satakunnan Aluetaksi Oy:n palvelukseen.

Rauman Ula-Taksi Oy:n ja Satakunnan Aluetaksi Oy:n välillä oli tapahtunut taksinvälitystoimintaa koskenut liikkeen luovutus. Rauman Ula-Taksi Oy:llä ei olisi siten ollut oikeutta irtisanoa A:ta. Satakunnan Aluetaksi Oy:n olisi tullut tarjota hänelle työtä.

Tämän vuoksi A vaati työsopimuslain 51 §:n nojalla Rauman Ula-Taksi Oy:ltä korvausta 71 200 markkaa korkoineen. Siltä varalta, ettei oikea korvausvelvollinen ollut Rauman Ula-Taksi Oy, A kohdisti vaatimuksensa Satakunnan Aluetaksi Oy:hyn.

Vastaukset

Rauman Ula-Taksi Oy ja Satakunnan Aluetaksi Oy kiistivät kanteet, koska yhtiöiden välillä ei ollut siirtynyt toiminnallista kokonaisuutta eikä taksinvälitys ollut jatkunut samanlaisena. Satakunnan Aluetaksi Oy harjoitti taksinvälitystä omissa tiloissaan laajalla toimialueella ja uudella tekniikalla. A:n irtisanominen oli johtunut siitä, että Rauman Ula-Taksi Oy:n oli ollut selostamistaan taloudellis-tuotannollisista syistä pakko lopettaa harjoittamansa taksinvälitys ja liittyä vähemmistöosakkaaksi Satakunnan Aluetaksi Oy:hyn. Satakunnan Aluetaksi Oy:llä ei ollut ollut velvollisuutta tarjota A:lle työtä eikä se voinut vastata Rauman Ula-Taksi Oy:n menettelystä.

Käräjäoikeuden tuomio 18.4.1997

Käräjäoikeuden mukaan Rauman Ula-Taksi Oy:n oli ollut tuotannollis-taloudellisista syistä lopetettava taksinvälitystoimintansa ja liityttävä Satakunnan Aluetaksi Oy:hyn. Yhtiöiden välillä ei ollut siirtynyt omaisuutta. Toiminta oli tosin jatkunut keskeytyksettä, mutta uusilla laitteilla ja aikaisempaa laajemmalla toimialueella. Yhtiöiden välillä ei siten ollut tapahtunut liikkeen luovutusta, vaan Rauman Ula-Taksi Oy oli irtisanonut A:n ajotilausten välitystoimintansa lopettamisen vuoksi. Tämän vuoksi käräjäoikeus hylkäsi kanteet.

Turun hovioikeuden tuomio 29.1.1998

Hovioikeus, jonne A valitti, ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valitusluvan saanut A toisti valituksessaan kummatkin kanteensa. Rauman Ula-Taksi Oy ja Satakunnan Aluetaksi Oy vastasivat valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 4.6.1999

Perustelut

A on työskennellyt ajotilausten välittäjänä vuodesta 1981 lukien Rauman UlaTaksi Oy:n palveluksessa. Vuodesta 1990 hän on toiminut työpaikallaan luottamusmiehenä. Ajotilausten välitys yhtiössä, samoin kuin Porin Ula-Taksi Oy:ssä, on lopetettu ja toimintaa on uudistetussa muodossa ja uudella tekniikalla ryhtynyt 1.10.1994 lukien jatkamaan Satakunnan Aluetaksi Oy Porissa. Rauman Ula-Taksi Oy ja Porin Ula-Taksi Oy ovat vähemmistöosakkaina uudessa yhtiössä muiden osakkeiden ollessa yksityisten taksiautoilijoiden omistuksessa.

Rauman Ula-Taksi Oy on irtisanonut 9.5.1994 A:n työsopimuksen päättymään 9.10.1994. Perusteena on ollut työn vähentyminen taloudellisista syistä sekä kyydinvälitystoiminnan organisaatiomuutosten johdosta. Samalla kertaa irtisanottiin yhtiön kahden muun työntekijän työsopimukset. Toisin kuin kantajalle, heille annettiin mahdollisuus jatkaa työskentelyä Satakunnan Aluetaksi Oy:ssä.

Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko asiassa tapahtunut työsopimuslain 7 §:ssä tarkoitettu liikkeen luovutus. Säännöksessä ei ole määritelty liikkeen luovutuksen tunnusmerkkejä. Lakia tulkittaessa on otettava huomioon Euroopan yhteisöjen oikeus, erityisesti Euroopan yhteisöjen neuvoston 14.2.1977 antama liikkeenluovutusdirektiivi 77/187/ETY sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

Direktiivi koskee 1 artiklan 1 kohdan mukaan yrityksen, liikkeen taikka liiketoiminnan osan luovuttamista toiselle työnantajalle sopimukseen perustuvan luovutuksen taikka sulautumisen kautta. EY-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan direktiiviä sovelletaan tietyn pysyväksi suunnitellun taloudellisen kokonaisuuden luovuttamiseen, mikäli kokonaisuus luovutuksessa säilyttää identiteettinsä (asia C-24/85, Spijkers, tuomio 18.3.1986, Kok. 1986, s. 1119, 11 ja 12 kohta, ja asia C-13/95, Süzen, tuomio 11.3.1997, Kok. 1997, s. I-1259 10, 13 ja 14 kohta). Kokonaisuudella tarkoitetaan sellaista henkilöistä ja muista tekijöistä muodostuvaa organisoitua kokonaisuutta, jonka avulla voidaan harjoittaa oman tavoitteen omaavaa taloudellista toimintaa. Tällaisena kokonaisuutena on asiassa C-392/92, Schmidt, 14.4.1994 annetussa tuomiossa (Kok. 1994, s. I-1311) pidetty yhtiön toimitilojen siivousta.

Rauman Ula-Taksi Oy:llä ei ole ollut laillista oikeutta mainitsemillaan perusteilla irtisanoa A:n työsopimusta. Yhtiö on velvollinen korvaamaan irtisanomisesta hänelle aiheutuneen vahingon työsopimuslain 51 §:n perusteella.

Liikkeen luovutuksessa työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät välittömästi liikkeen uudelle omistajalle. Jos se, jolle liike on luovutettu, ei halua jatkaa työsuhdetta, hän voi kuukauden kuluessa luovutuksesta irtisanoa työsopimuksen, mikäli siihen on luovutuksesta johtuva perusteltu syy. A:n korvausvaatimuksen kannalta olennainen merkitys on sen arvioimisella, olisiko hänelle ollut tarjolla vakituinen työpaikka Satakunnan Aluetaksi Oy:ssä vai olisiko hänet perustellusta syystä irtisanottu liikkeen luovutuksen yhteydessä.

Yhtiön hallitus on kokouksessaan 22.11.1994 todennut, että puhelinpäivystäjän tehtäviin tarvitaan lisää työvoimaa. Yhtiö on tarjonnut A:lle tilapäistä työtä 9.12.1994 lukien. Tehtävään otetun henkilön työsuhde on myöhemmin voitu vakinaistaa. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon A:n luottamusmiehenä työsopimuslain 53 §:n 2 momentin perusteella nauttiman suojan ei ole todennäköistä, että Satakunnan Aluetaksi Oy olisi voinut hänet irtisanoa luovutuksesta johtuvasta perustellusta syystä.

A ei ole ottanut vastaan Satakunnan Aluetaksi Oy:n tarjoamaa tilapäistä työtä. Kun työn jatkumisesta ei tuossa vaiheessa ole ollut tietoa ja kun hän samanaikaisesti on kotipaikkakunnallaan Raumalla päässyt koulutukseen, johon on liittynyt työharjoittelu, työtarjouksesta kieltäytyminen ei vaikuta hänen oikeuteensa korvaukseen. Kantajan työttömyydestä johtunut ansionmenetys, jossa on otettu vähennyksinä huomioon 9/10 hänen saamistaan työttömyyskorvauksista sekä ansiotulot tilapäistöistä, on korvausvaatimuksen kattamalta 24 kuukauden ajalta 71 200 markkaa eli 2 966 markkaa kuukaudessa.

Rauman Ula-Taksi Oy:tä vastaan ajetun kanteen hyväksyminen merkitsee sitä, että toissijainen kanne Satakunnan Aluetaksi Oy:tä vastaan menettää perusteensa. Koska A näin ollen häviää kanteen viimeksimainittua yhtiötä vastaan ajettuna, hän on velvollinen korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan Rauman Ula-Taksi Oy:tä vastaan ajetun kanteen osalta. Kanne hyväksytään ja yhtiö velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi laittomasta irtisanomisesta 71 200 markkaa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisine viivästyskorkoineen 7.2.1996 lukien.

Muilta osin hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Tulokas: Olen korvauksen perusteen osalta Korkeimman oikeuden enemmistön kannalla. Määrän osalta lausun seuraavaa. Työsopimuslain 51 §:stä ei ilmene, miten pitkään työnantaja on velvollinen korvaamaan työttömyydestä aiheutuvan ansionmenetyksen. Selvää kuitenkin on, että ajan myötä työttömyyden ja laittoman irtisanomisen välinen syysuhde heikkenee ja lopulta käy ilmeiseksi, että työttömyyden jatkuminen johtuu muista kuin työnantajan vastattavista seikoista, esimerkiksi poikkeuksellisesta työllisyystilanteesta. Lähemmän selvityksen puuttuessa korvattava ajanjakso joudutaan arvioimaan. Korvattavana ajanjaksona on tässä tapauksessa pidettävä yhtä vuotta. Velvoitan Rauman Ula-Taksi Oy:n suorittamaan A:lle korvaukseksi laittomasta irtisanomisesta 35 600 markkaa enemmistön mainitsemine korkoineen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Konttinen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Kartio, Åkerberg ja Uusitupa. Esittelijä Ari Prykäri.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Tulenheimo-Takki, Wirilander, Tulokas (eri mieltä) ja Krogerus. Esittelijä Jyrki Rinnemaa.

---

[SV]

Omröstn.

Ett taxibolag, som idkade förmedling av körslor, överförde verksamheten på ett nytt bolag, vilket fortsatte verksamheten med utnyttjande av ny teknik. Överlåtelse av rörelse ansågs föreligga.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.