Supreme Court dismisses claim for positive contractual interest loss due to breach of tender principles.

Ään.

Asunto-osakeyhtiö oli urakkatarjouspyynnössään sitoutunut noudattamaan rakennusalan urakkakilpailun periaatteita (RT 16-10182). Se oli noita periaatteita rikkoen urakkatarjousten avaamisen jälkeen ryhtynyt neuvottelemaan tarjouksen tekijöiden kanssa urakkahinnoista ja hyväksynyt sen jälkeen muun kuin alun perin edullisimman tarjouksen tehneen rakennusliikkeen uuden halvemman tarjouksen. Rakennuttaja velvoitettiin korvaamaan alunperin edullisimman tarjouksen tehneelle rakennusliikkeelle urakan menettämisestä aiheutunut vahinko, jota arvioitaessa pidettiin lähtökohtana niin sanottua positiivista sopimusetua.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Vantaan käräjäoikeudessa

Vastaus

Asunto-osakeyhtiö kiisti kanteen, koskei se ollut rikkonut urakkakilpailun periaatteita eikä mitään sopimusta rakennusliikkeen kanssa ollut syntynyt.

Käräjäoikeuden tuomio 10.9.1996

Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että Asunto Oy Keltamotie 43 oli urakkatarjouspyynnössään ilmoittanut noudattavansa rakennusalan urakkakilpailun periaatteita. Urakkakilpailuun osallistuneilla urakoitsijoilla oli ollut oikeus luottaa siihen, että näitä periaatteita noudatettiin. Niiden noudattamisesta oli syntynyt sopimus kantajayhtiön ja taloyhtiön välille.

Rakennusalan urakkakilpailun periaatteiden tarkoituksena oli turvata urakkakilpailuun osallistuvien tasapuolinen kohtelu eikä rakennuttajan ja urakoitsijan tullut urakkakilpailussa neuvotella keskenään urakkatarjoushinnan muuttamisesta (kohta 7.1). Tarjousten avaamisen jälkeen oli aina olemassa se vaara, että tarjousten sisältö tuli kilpailijoiden tietoon, mitä usein oli mahdotonta näyttää toteen. Kun taloyhtiö oli muille urakoitsijoille ilmoittamatta hyväksynyt sen, että Rakennustoimisto Haveko Oy oli tarjousten avaamisen jälkeen alentanut huomattavasti urakkahintaansa, tämä menettely rikkoi edellä mainittua rakennusalan urakkakilpailun periaatetta.

Asiassa oli selvitetty, että taloyhtiö oli 23.3.1995 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen, jossa viimeistään eri urakoitsijoiden urakkahinnat ja nimet olivat tulleet ilmi, pyytänyt kahdelta jäljelle jääneeltä tarjoajalta eli kantajayhtiöltä ja Rakennustoimisto Haveko Oy:ltä uudet kokonaistarjoukset. Taloyhtiön mukaan kysymyksessä oli ollut alkuperäisten tarjousten hylkääminen ja uusien tarjousten pyytäminen. Kantajayhtiön mukaan menettely oli loukannut ehtojen kohtaa 3.1.4, jossa viitattiin vapaan kilpailun turvaamiseen. Urakkakilpailun periaatteiden 7.3 kohdan viimeisen kappaleen mukaan, jos tarjousten vertailussa edullisimmaksi havaittu hinta oli liian korkea, rakennustyön teettäminen perustelluista syistä lykkääntyi tai siihen muutoin oli erityisiä syitä, voitiin kaikki tarjoukset hylätä. Käräjäoikeus katsoi, että taloyhtiö oli pyytäessään uudet urakkatarjoukset menetellyt rakennusalan urakkakilpailun periaatteiden ja erityisesti niiden 3.1.4 ja 7.3 kohtien vastaisesti.

Korvauksen määrästä oli esitetty vaihtelevia arvioita. Yhtiölle aiheutuneen vahingon määrää oli vaikea näyttää täsmällisesti toteen. Sen vuoksi ja ottaen erityisesti huomioon todistaja X:n asiasta lausuma, käräjäoikeus arvioi kantajayhtiön vahingon määräksi 100 000 markkaa. Käräjäoikeus velvoitti Asunto Oy Keltamotie 43:n suorittamaan Rakennusliike A Avoimelle yhtiölle 100 000 markkaa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.11.1995 lukien.

Helsingin hovioikeuden tuomio 14.8.1997

Asunto Oy Keltamotie 43 valitti hovioikeuteen ja vaati, että kanne hylätään tai että asunto-osakeyhtiön maksettavaa vahingonkorvausta ainakin alennetaan.

Hovioikeus totesi, että Asunto Oy Keltamotie 43 oli käräjäoikeuden tuomiossa kerrotuin tavoin rikkonut rakennusalan urakkakilpailun periaatteita, joiden noudattamisesta oli asunto-osakeyhtiön ja urakkakilpailuun osallistuneiden ja siis myös rakennusliikkeen välille syntynyt sopimus. Sopimusrikkomuksensa perusteella asunto-osakeyhtiö oli velvollinen korvaamaan rakennusliikkeelle aiheutuneen vahingon. Korvausvelvollisena asunto-osakeyhtiö oli velvollinen asettamaan rakennusliikkeen siihen asemaan, jossa se olisi ollut, jos urakkakilpailua ei olisi lainkaan käyty. Koska varsinaista urakkasopimusta ei ollut tehty, rakennusliike ei ollut oikeutettu korvaukseen urakan saamatta jäämisestä aiheutuneesta taloudellisesta menetyksestä. Asunto-osakeyhtiö oli sen sijaan velvollinen korvaamaan rakennusliikkeelle urakkatarjouksen tekemisestä aiheutuneet välittömät kulut. Korvauksen määräksi hovioikeus hyväksyi rakennusliikkeen vaatimat 15 000 markkaa korkoineen.

Eri mieltä ollut jäsen Ilveskoski katsoi, että rakennusliikkeen vastattua asunto-osakeyhtiön tarjoukseen osallistua urakkakilpailuun asianosaisten kesken oli syntynyt sitova sopimus tarjouksesta ilmenevin urakkakilpailussa noudatettavia periaatteita koskevin ehdoin. Rakennusliike (oikeastaan asunto-osakeyhtiö) oli siten sitoutunut valitsemaan urakoitsijaksi sen, joka oli antanut taloudelliset, tekniset ja toiminnalliset seikat huomioon ottaen sille edullisimman hyväksymiskelpoisen tarjouksen.

Asunto-osakeyhtiö, joka oli 6.3.1995 avattujen tarjousten jälkeen ilmoittanut rakennusliikkeelle toteuttavansa rakennushankkeen, ei ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut jokin hyväksyttävä syy valita jokin muu kuin rakennusliikkeen antama tarjous, joka oli rakennusalan urakkakilpailun periaatteiden 7.4 kohdan mukaisesti arvioituna sille hyväksymiskelpoisista tarjouksista edullisin. Rakennusliike oli käräjäoikeuden tuomiossa kerrotulla tavalla rikkonut asianosaisten kesken tehtyä sopimusta rakennusurakkakilpailun periaatteiden noudattamisesta. Tämän vuoksi rakennusliikkeellä oli oikeus päästä siihen asemaan, jossa se olisi ollut, ellei sopimusta olisi loukattu. Rakennusliikkeellä oli siten oikeus saada solmimatta jääneestä urakkasopimuksesta se voitto, joka olisi seurannut, mikäli sopimus olisi pidetty.

Näillä ja käräjäoikeuden tuomiossa ilmenevillä perusteilla Ilveskoski katsoi, että käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei ollut syytä muuttaa.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Rakennusliike A Avoimelle yhtiölle on myönnetty valituslupa. Rakennusliike on valituksessaan vaatinut hovioikeuden tuomion kumoamista ja asian jättämistä käräjäoikeuden tuomion varaan.

Asunto Oy Keltamotie 43 on antanut siltä pyydetyn vastauksen ja siinä vaatinut valituksen sekä myös koko kanteen hylkäämistä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 23.4.1999

Perustelut

Asunto Oy Keltamotie 43 on urakkatarjouspyynnössään ilmoittanut, että urakkakilpailussa noudatetaan periaatteita, jotka on esitetty julkaisussa Rakennusalan urakkakilpailun periaatteet (RT 16-10182). Näiden periaatteiden 7.1 kohdan toisen kappaleen mukaan rakennuttajan ja urakoitsijan ei tule urakkakilpailussa neuvotella keskenään urakkatarjoushinnan muuttamisesta, 7.5 kohdan ensimmäisen kappaleen mukaan rakennuttajan ja urakoitsijan ei tule käydä neuvotteluja, joiden tarkoituksena on alkuperäisen urakkatarjoushinnan alentaminen, ja 7.4 kohdan ensimmäisen kappaleen mukaan rakennuttaja valitsee hyväksymiskelpoisista tarjouksista sen, joka taloudelliset, tekniset ja toiminnalliset seikat huomioon ottaen on hänelle edullisin.

Nuo urakkakilpailun periaatteet ovat tarjouspyynnön ja sen pohjalta annettujen tarjousten perusteella tulleet rakennuttajaa ja urakkatarjouksen antajia sitoviksi sopimuksenteon ehdoiksi. Rakennusliike A Avoin yhtiö on tarjouksen tehdessään voinut luottaa siihen, että sen tarjousta käsitellään mainittujen urakkakilpailun periaatteiden mukaisesti ja että rakennuttajan kannalta edullisimman tarjouksen tehnyt saa urakan ilman uusia hintaneuvotteluita.

Käräjäoikeuden tuomiossa selostetuin tavoin asiassa on näytetty, että Rakennusliike A Avoimen yhtiön urakkatarjoushinta on tarjousten avaamisen jälkeen ollut rakennuttajalle edullisin. Asunto-osakeyhtiö on tarjousten avaamisen jälkeen käynyt tarjousten tekijöiden kanssa urakan ja tarjousten sisältöä koskevia urakkaneuvotteluja, joiden kuluessa kilpailevan urakkatarjouksen tehnyt Rakennustoimisto Haveko Oy on ilman urakkasuorituksesta johtuvaa syytä alentanut tarjoushintaansa. Urakkaneuvottelujen jälkeen asunto-osakeyhtiö on pyytänyt vielä uudet tarjoukset Rakennusliike A Avoimelta yhtiöltä ja Rakennustoimisto Haveko Oy:ltä. Viimeksi mainitun rakennusliikkeen uusi tarjous on ollut hinnaltaan rakennuttajalle edullisempi kuin Rakennusliike A Avoimen yhtiön tarjous. Asunto-osakeyhtiö on tämän jälkeen valinnut urakan suorittajaksi Rakennustoimisto Haveko Oy:n.

Asunto-osakeyhtiö on, jatkamalla tarjousten avaamisen jälkeen neuvotteluita urakkatarjouksen tehneiden kanssa yllä kuvatuin tavoin, menetellyt vastoin edellä kerrottuja urakkakilpailun periaatteita syyllistyen siten sopimuksentekorikkomukseen. Rakennusliike A Avoin yhtiö, jonka ei ole katsottava tarkoittaneen hyväksyä alkuperäisen tarjouspyynnön vastaista menettelyä antaessaan tarkennetun tarjouksensa, on kärsinyt rakennuttajan menettelyn johdosta vahinkoa, kun yhtiö ei ole saanut urakkaa suorittaakseen.

Lähtökohtana loukatulle osapuolelle sopimuksen täyttämättä jättämisestä aiheutuneen vahingon määrää laskettaessa on pidettävä sitä voittoa, jonka täytetty sopimus olisi tuottanut. Vahingon suuruutta harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon, että vahingonkärsijän on kohtuuden mukaan pyrittävä torjumaan ja rajoittamaan vahinkoaan, urakkakilpailussa esimerkiksi hankkimalla saamatta jääneen urakan tilalle muita urakoita. Käräjäoikeus on asiassa esitetyn selvityksen perusteella arvioinut Rakennusliike A Avoimelle yhtiölle aiheutuneen vahingon määräksi 100 000 markkaa. Ei ole esitetty syytä poiketa tuosta arviosta, minkä vuoksi asunto-osakeyhtiön on suoritettava rakennusliikkeelle sanotun suuruinen korvaus urakan saamatta jäämisestä aiheutuneesta taloudellisesta menetyksestä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen varaan.

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Virkaa toimittava vanhempi oikeussihteeri Paula Salonen, jonka mietintö perustelujen kolmen ensimmäisen kappaleen osalta oli Korkeimman oikeuden tuomion mukainen, lausui sen jälkeen seuraavasti:

Asunto-osakeyhtiö on, hyväksymällä Rakennustoimisto Haveko Oy:n uuden, sen alkuperäistä tarjousta halvemman tarjouksen, rikkonut edellä kerrottuja urakkakilpailun periaatteita. Rakennusliike A Avoimen yhtiön ei ole katsottava tarkoittaneen hyväksyä alkuperäisen tarjouspyynnön vastaista menettelyä antaessaan asunto-osakeyhtiön pyynnöstä oman tarkennetun tarjouksensa. Asunto-osakeyhtiön virheellisestä menettelystä on johtunut, että Rakennusliike A Avoin yhtiö ei ole saanut kysymyksessä olevaa urakkaa suorittaakseen, vaikka sen tarjoama hinta alkuperäisten tarjousten perusteella oli ollut asunto-osakeyhtiölle edullisin. Tarjouskilpailuun osallistuminen on siten asunto-osakeyhtiön virheellisen menettelyn johdosta käynyt Rakennusliike A Avoimelle yhtiölle hyödyttömäksi ja urakkatarjouksen tekemisestä on aiheutunut sille hukkaan menneitä kustannuksia. Asunto-osakeyhtiön on sen vuoksi korvattava rakennusliikkeelle aiheutuneet urakkatarjouksen laskenta- ja neuvottelukulut.

Rakennusliikkeen taloudellisesta menetyksestä vaatima korvaus koskee sitä voittoa, jonka rakennusliike oli laskenut saavansa urakan täyttämisestä. Rakennusliike ei ole väittänytkään, että asianosaisten välille olisi syntynyt urakkasopimus. Sillä ei myöskään ennen urakkakilpailun tulosten selviämistä ole ollut perustetta luottaa urakan suorittamisesta tavoittelemansa katteen saamiseen. Kun asianosaiset eivät siten olleet edenneet urakkasopimuksen tekemisessä sitovan sopimuksen asteelle, asunto-osakeyhtiöllä ei ole ollut rakennusliikettä kohtaan urakkasopimuksen täyttämiseen liittyviä sopimusvelvoitteita. Asunto-osakeyhtiö ei näin ollen ole velvollinen korvaamaan rakennusliikkeelle urakan saamatta jäämisestä aiheutunutta taloudellista menetystä.

Näillä perusteilla hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettane.

Oikeusneuvos Krogerus: Hyväksyn mietinnön.

Oikeusneuvos Vuori: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Krogerus.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Vihriälä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tornivuori, Lötjönen ja Ilveskoski (eri mieltä). Esittelijä Kari Heikkonen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Wirilander, Tulokas, Vuori (eri mieltä) ja Krogerus (eri mieltä). Esittelijä Paula Salonen (mietintö).

---

[SV]

Omröstn.

Ett bostadsaktiebolag hade när det begärde offerter förbundit sig att följa principerna för entreprenadkonkurrens inom byggnadsbranschen (RT 16-10182). Efter att entreprenadanbuden hade öppnats hade bolaget i strid med dessa principer börjat prisförhandla med dem som lämnat entreprenadanbud och därefter godkänt ett nytt anbud som var billigare än det ursprungligen billigaste anbudet. Byggherren ålades att till den byggnadsfirma som ursprungligen hade gett det förmånligaste anbudet betala ersättning för den skada som uppkommit till följd av att entreprenaden hade gått förlorad, vilken som utgångspunkt skulle bedömas bestå av det s.k. positiva avtalsintresset.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.