Legislator Case Law & Legislation
KKO:1999:37 AI generated

Supreme Court dismisses traffic offense charge where a road sign near an intersection was not deemed a legal traffic sign.

Case Number KKO:1999:37
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Supreme Court of Finland dismissed the prosecution against the defendant for endangering traffic, ruling that a road sign near an intersection did not constitute a legal traffic sign under the Traffic Act. While the defendant was acquitted of the charge, the court found the other party liable for failing to ensure safety when turning left, resulting in a fine. The decision clarifies that signs merely indicating an intersection's location are insufficient to override overtaking prohibitions.

Legislator headnote

AI generated

Tieliikennelaki 18 § 2 momentti 6 kohta; 18 § 3 momentti: A road sign located near an intersection is not considered a traffic sign within the meaning of section 18(3) of the Traffic Act if it does not explicitly indicate the crossing.

Keywords

AI generated
Traffic Act overtaking prohibition road sign definition intersection safety endangering traffic liikennevaara liikennemerkki

Cited Legislation

AI generated
Tieliikennelaki 18 § 2 momentti 6 kohta
Tieliikennelaki 18 § 3 momentti
Tieliikennelaki 12 § 1 momentti
Tieliikennelaki 12 § 1 momentti ja 98 §
Tieliikennelaki 98 §

Cited Case Law

AI generated
KKO:1985-II-110
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Ks.

KKO:1985-II-110

Risteyksen tuntumassa olevaa tienviittaa ei pidetty tieliikennelain 18 §:n 3 momentissa tarkoitettuna liikennemerkkinä.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Vaatimukset Iisalmen käräjäoikeudessa

Virallisen syyttäjän ja B:n asianomistajana syyttäessä A:ta siitä, että tämä oli 15.7.1997 Sonkajärvellä kuljettaessaan omistamaansa henkilöautoa Poromäentietä Jyrkän suuntaan ja lähestyessään Poromäentien ja Tetrikoskentien risteystä laiminlyönyt noudattaa olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi lähtemällä ohittamaan vasemmalta kahta traktoria, joista etummainen oli B:n kuljettama ja omistama, vaikka B oli asianmukaisesti muun ohella suuntamerkillä näyttämällä osoittanut aikomuksensa kääntyä risteyksessä vasemmalle, seurauksin, että auto oli risteyksessä törmännyt kääntymässä olleeseen traktoriin, jolloin ajoneuvot olivat vaurioituneet,

A on, kiistäen häneen kohdistetun syytteen, kohdaltaan asianomistajana vaatinut B:n tuomitsemista rangaistukseen liikenteen vaarantamisesta, koska tämä oli selostetussa tilanteessa aiheuttanut ajoneuvojen törmäyksen kääntymällä risteyksessä vasemmalle laiminlyöden antaa kääntymistä osoittavan suuntamerkin ja muutoinkin varmistua siitä, ettei kääntyminen aiheuttanut vaaraa muulle liikenteelle.

Käräjäoikeuden tuomio 8.10.1997

Käräjäoikeus lausui selvitetyksi, että A oli kysymyksessä olevassa tilaisuudessa ryhtynyt mainitussa risteyksessä ohittamaan B:n kuljettamaa traktoria kerrotuin seurauksin. Käräjäoikeus katsoi, että risteyksessä ollut tienviitta Tetrikoskelle oli tarkoitettu osoittamaan Poromäentien ja Tetrikoskentien risteystä. Näin ollen A ei olisi saanut lähteä ohittamaan B:n traktoria, kun ohitus oli tapahtunut osaksi risteysalueella. Sen sijaan käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että B olisi laiminlyönyt tilanteessa antaa suuntamerkin tai muutoinkaan menetellyt liikennesääntöjen vastaisesti. Tämän vuoksi käräjäoikeus hylkäsi B:tä vastaan ajetun syytteen ja tieliikennelain 18 ja 98 §:n nojalla tuomitsi A:n liikenteen vaarantamisesta sakkorangaistukseen.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 5.3.1998

A valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa myönnettiin. Valituksessaan A on vaatinut häneen kohdistetun syytteen ja korvausvaatimusten hylkäämistä sekä toistanut B:tä vastaan esittämänsä rangaistusvaatimuksen.

Virallinen syyttäjä ja B ovat antaneet pyydetyt vastaukset.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 12.3.1999

Perustelut

A on 15.7.1997 Sonkajärvellä kuljettaessaan omistamaansa henkilöautoa Poromäentietä ryhtynyt ennen sen ja Tetrikoskentien risteystä vasemmanpuoleista ajoradan osaa käyttäen ohittamaan edellään ajaneita kahta traktoria, joista etummainen oli B:n omistama ja kuljettama. Kun B on puolestaan ryhtynyt kääntymään vasemmalle Tetrikoskentielle, A:n auto on risteyksessä törmännyt B:n traktoriin.

Tieliikennelain 18 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan ohitus on kielletty risteyksessä ja välittömästi ennen sitä. Saman pykälän 3 momentin mukaan ohituskielto ei koske taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ilmenevää risteystä. Lain esitöistä ilmenee (LiVM n:o 4/1980 vp. s. 49 - 50) tämän johtuvan siitä, että ajoneuvon kuljettajan on voitava käytännön liikennetilanteissa havaita sääntöjen noudattamisen edellytykset. Esitöissä todetaan samalla, että taajamien ulkopuolella yleisten teiden risteykset on merkitty säännönmukaisesti varoitus- tai ennakko-opastinmerkein ja että ohituskielto koskisi taajaman ulkopuolella tällä tavoin merkittyjä risteyksiä.

A:n ja B:n ajosuuntaan katsottuna Poromäentiellä ei ole ollut sen ja Tetrikoskentien risteystä osoittavaa muuta liikennemerkkiä kuin risteyksen tuntumaan sijoitettu tienviitta. Niin kuin Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1985 II 110 on todettu, ei risteykseen asetettu tienviitta ole sellainen liikennemerkki, josta risteys ilmenisi tieliikennelain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen A ei ole lähtenyt ohittamaan B:n kuljettamaa traktoria vastoin tieliikennelain 18 §:n 2 momentin 6 kohdassa säädettyä ohituskieltoa.

Arvioitaessa asianosaisten osuutta liikenneonnettomuuden syntymiseen muilta osin, Korkein oikeus toteaa, että asiassa ei ole saatu eikä myöskään enää saatavissa selvitetyksi sitä, onko B antanut suuntamerkin aikomuksestaan kääntyä risteyksessä vasemmalle vai ei. Näin ollen harkittaessa A:ta vastaan ajettua syytettä, on katsottava jääneen näyttämättä, että B olisi antanut suuntamerkin, kun taas B:hen kohdistetun syytteen osalta hänen ei ole näytetty laiminlyöneen suuntamerkin antamista.

A:n suorittamaan ohitukseen ei muutoinkaan ole näytetty liittyneen sellaisia syytteessä mainittuja seikkoja, että hänen voitaisiin katsoa tieliikennelain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla laiminlyöneen noudattaa olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vahingon ja vaaran välttämiseksi taikka huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä siten, että hänen menettelynsä olisi ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa liikenneturvallisuudelle.

A ei siten ole syyllistynyt hänen viakseen väitettyyn liikenteen vaarantamiseen.

Sen sijaan B on kääntyessään risteyksessä vasemmalle laiminlyönyt varmistautua siitä, ettei hän kääntyessään aiheuttanut vaaraa tai tarpeetonta estettä muille samaan suuntaan kulkeville ja siten varomattomuudesta rikkonut tieliikennelain säännöksiä niin, että hänen menettelynsä on ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa liikenneturvallisuudelle. Tästä B:n väistämisvelvollisuuden laiminlyönnistä on seurannut, että ajoneuvot ovat törmänneet toisiinsa, jolloin A ja hänen autossa matkustajana ollut vaimonsa ovat loukkaantuneet lievästi ja ajoneuvot ovat vaurioituneet.

Näillä perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Lainkohdat

Tieliikennelaki 12 § 1 momentti ja 98 §

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan.

A:ta vastaan ajettu syyte liikenteen vaarantamisesta hylätään. A vapautetaan hänelle tuomitusta rangaistuksesta.

B tuomitaan liikenteen vaarantamisesta 8:aan 66 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 528 markkaa.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Laitinen sekä lautamiehet Juuti, Moilanen ja Nenola.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Snellman, Hakkarainen ja Soininen. Esittelijä Sisko Heimonen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Paasikoski, Möller, Pellinen, Hidén ja Kitunen. Esittelijä Jarmo Hirvonen.

---

[SV]

Se

KKO:1985-II-110

En vägvisare som var i omedelbar närhet av en korsning ansågs inte vara ett i 18 § 3 mom. vägtrafiklagen avsett vägmärke.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.