Supreme Court dismisses appeal where debtor lost farming status after forced auction, so income protection rule does not apply.

Vrt.

KKO:1988:113

KKO:1993:155

Maataloustuet oli ulosmitattu tilan aikaisemmalta omistajalta A:lta sen jälkeen, kun tila oli lainvoimaisella pakkohuutokaupalla myyty ja A oli luopunut tilan viljelemisestä. Ulosmittauksessa ei sovellettu elinkeinotuloa koskevaa suojasäännöstä.

UL 4 luku 8 a §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Ulosottovalitus Turun käräjäoikeudessa

A lausui valituksessaan, että häneltä oli 3.10.1997 ulosmitattu neljä kuudesosaa hänelle maksettavista maataloustuista. A vaati ulosmittauksen muuttamista siten, että häneltä ulosmitataan ainoastaan yksi kuudesosa maataloustukien määrästä, koska ulosottolain 4 luvun 8 a §:n ja ratkaisun KKO 1993:155 mukaan maatalouden tuotantotuet olivat sellaista elinkeinotuloa, josta voitiin ulosmitata vain sanottu osa.

Ulosottomiehen lausunto

Loimaan kihlakunnanvouti X esitti lausunnossaan, että A:n omistama tila Vilppula RN:o 6:33 Alastaron kunnan Tammiaisen kylässä oli myyty 30.7.1997 toimitetussa pakkohuutokaupassa. Ostajille oli annettu kauppakirja 1.9.1997 pakkohuutokaupan saatua lainvoiman ja maaseutuelinkeinopiirin lunastusajan umpeuduttua.

A oli toukokuussa 1997 kylvänyt tilansa pellot viljakasveille ja jättänyt eri perusteiset viljelyn tukihakemukset 30.5.1997 mennessä Alastaron kunnan maaseutulautakunnalle. Pakkohuutokauppakuulutus oli julkaistu Virallisessa lehdessä 23.6.1997 ja pakkohuutokaupasta oli kirjallisesti ilmoitettu A:lle. Jo tukihakemusten jättämisajankohtana A:lla oli ollut tieto siitä, että tila tullaan myymään pakkohuutokaupalla kesän 1997 aikana.

Ulosottolain 5 luvun 39 §:n 1 momentin mukaan sato kuului huutoon, joten kasvavan viljan omistus siirtyi pakkohuutokauppaostajalle. Elinkeinonharjoittajalle maksettavien tukien osalta oli kuitenkin maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan käytännössä katsottu, että 15.5.1995 omistajana peltoa hallinnut henkilö oli ainoana oikeutettu tukeen (22.1.1997 annettu ratkaisu asioissa 379/1/96 ja 380/1/96). Vastaava ajankohta vuonna 1997 oli ollut 30.5., jolloin A oli omistajana kiistatta hallinnut edellä mainittua tilaa. Näin ollen vallitsevan tulkinnan mukaan huutokauppaostaja ei nyt ollut oikeutettu maksettuihin tukiin.

Ulosottolain 4 luvun 8 a §:n 1 momentissa määriteltiin elinkeinotulo ja säädettiin, että siitä oli jätettävä ulosmittaamatta viisi kuudesosaa. Ratkaisussaan 1988:113 korkein oikeus oli hyväksynyt Vaasan hovioikeuden 16.6.1988 antaman päätöksen perusteluineen, joissa oli katsottu ulosottolain 4 luvun 8 a §:n ulosmittaamatta jätettävää elinkeinotulon osaa koskevan säännöksen tarkoituksena olevan elinkeinotoiminnan turvaaminen. Koska A oli pakkohuutokaupan johdosta 1.9.1997 menettänyt elinkeinonharjoittajan asemansa kyseisen tilan osalta, ulosmittauksessa ei tullut soveltaa ulosottolain 4 luvun 8 a §:ää. Ulosmittauksen rajoittaminen neljään kuudesosaan tuista oli perustunut kohtuusajatteluun, jossa oli otettu huomioon A:n työpanos ja hänen maksamansa tuotantokustannukset, joilla hän oli kohottanut tilan myyntiarvoa.

Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - SSP Oy:n lausuma

Velkojana antamassaan lausumassa yhtiö (jäljempänä Arsenal) vastusti valitusta. Arsenal viittasi tosiseikkojen osalta kihlakunnanvoudin lausuntoon ja lisäsi, että ulosottoperuste oli saatu 26.6.1996 ja lähetetty täytäntöönpantavaksi 25.7.1996. Pakkohuutokauppa oli voitu pitää vasta kesällä 1997 sen vuoksi, että A oli 13.1.1997 hakenut yrityssaneerausta, joka hakemus oli hylätty 28.4.1997. A:lla oli näin ollen ollut toukokuussa 1997, jolloin hän oli kylvänyt tilansa pellot ja jättänyt tukihakemukset, tiedossaan se, että tila tultaisiin myymään pakkohuutokaupalla kesällä 1997.

Käräjäoikeuden päätös 14.11.1997

Käräjäoikeus lausui, että ratkaisussa KKO 1988:113 oli katsottu elinkeinotulon ulosmittausta koskevan suojasäännöksen tarkoituksena olevan elinkeinotoiminnan jatkumisen turvaaminen.

Ulosottomiehen antaman selvityksen mukaan A:n elinkeinotoiminnan harjoittamiseen tarkoitettu kiinteistö oli myyty pakkohuutokaupalla, jonka johdosta ostaja oli saanut tilaan kauppakirjan 1.9.1997. A ei siten enää harjoittanut maatalouselinkeinoa ainakaan myydyllä tilalla.

Kun kyseessä ei enää ollut elinkeinonharjoittaja, voitiin tuet ulosmitata siten kuin tavalliset saatavatkin. Ulosottomies oli käyttänyt asiassa kohtuusharkintaa velallisen hyväksi.

Käräjäoikeus hylkäsi ulosottovalituksen.

Turun hovioikeuden tuomio 27.3.1998

A valitti hovioikeuteen ja vaati ulosmittauksen muuttamista siten, että hänelle maksetuista maataloustuista jätettiin ulosmittaamatta viisi kuudesosaa, koska maatalouden tuotantotuet olivat sellaista elinkeinotuloa, josta voitiin ulosmitata vain yksi kuudesosa. Ulosmittauksessa sovelletut kohtuullistuttamisperusteet olivat olleet mielivaltaisia. Pelkästään kylvötöiden ja tarvikkeiden määrä oli ollut suurempi kuin kaksi kuudesosaa tukien määrästä ja elinkeinotulosta tuli saada katetuksi tuotantopanosten hankinnan lisäksi myös elantomenot. Vielä A kiisti sen, että hän olisi tiennyt tilan pakkohuutokaupasta jo tukihakemusten jättämishetkellä.

Arsenal vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä lakiin perustumattomana.

Hovioikeus lausui, että A:lta ulosmitatut viljakasvien CAP-tuki, Ei-nonfood kesantotuki, ympäristötuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki ja siirtymäkauden hehtaarituki olivat ulosottolain 4 luvun 8 a §:n 1 momentissa tarkoitettuja elinkeinotuloja, joista oli pääsääntöisesti jätettävä ulosmittaamatta viisi kuudesosaa. Ulosmittaamatta jätettävä elinkeinotulon osa saatiin sanotun pykälän 3 momentin mukaan määrätä viittä kuudesosaa pienemmäksi vain velallisen suostumuksella tai kun sitä voitiin pitää kohtuullisena ottaen huomioon velallisen varallisuusasema ja muut maksuvelvollisuudet. Ulosmittauksessa ei ollut esitetty seikkoja, joiden perusteella ulosmittaamatta jätettävä elinkeinotulojen osa voitaisiin määrätä viittä kuudesosaa pienemmäksi, eikä A ollut antanut siihen suostumustaan eikä sitä myöskään A:n esittämä huomioon ottaen ollut pidettävä kohtuullisena.

Hovioikeus muutti käräjäoikeuden päätöstä siten, että A:lle maksettujen tukien ulosmittaus kumottiin kolmen kuudesosan osalta ja niistä ulosmitattiin yksi kuudesosa.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Arsenalille myönnettiin valituslupa. Valituksessaan se vaati hovioikeuden tuomion kumoamista ja asian jättämistä käräjäoikeuden päätöksen varaan.

A antoi vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 13.1.1999

Perustelut

Ulosottolain 4 luvun 8 a §:n 1 momentin mukaan yksityisen elinkeinonharjoittajan saamasta elinkeinotulosta on jätettävä ulosmittaamatta viisi kuudesosaa. Lainkohta ei sanamuotonsa mukaan sovellu velalliseen, joka tulon saadessaan ei enää ole elinkeinonharjoittaja. Myös lainkohdan perusteluissa (HE 234/1985 s. 19) on mainittu säännöksen perimmäisenä tarkoituksena olevan elinkeinotoiminnan jatkumisen turvaaminen. Riidatonta on, että A:n aikaisemmin omistama tila on myyty lainvoimaisella pakkohuutokaupalla ja että hän on luopunut tilan viljelemisestä. Näin ollen hänelle tämän jälkeen maksettavien maataloustukien ulosmittauksessa ei voida soveltaa elinkeinotuloa koskevaa suojasäännöstä.

Näillä ja muutoin käräjäoikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla Korkein oikeus on päätynyt seuraavaan päätöslauselmaan.

Päätöslauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään käräjäoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Partanen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Veso, Ahnger ja Peter Sandholm. Esittelijä Jussi Isotalo.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen sekä oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Taipale, Wirilander ja Krogerus. Esittelijä Juhani Walamies.

---

[SV]

Jfr

KKO:1988:113

KKO:1993:155

Lantbruksstöd hade mätts ut hos A som var tidigare ägare till en gård. Utmätningen skedde efter att gården hade sålts på exekutiv auktion som hade vunnit laga kraft och efter att A hade upphört att bruka gården. Vid utmätningen tillämpades inte bestämmelsen om skydd för näringsinkomst.

UL 4 kap 8 a §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.