Supreme Court dismisses appeal; conditional driving ban expired after one year, preventing partial enforcement of original term.

Täytäntöönpantavaksi määrätyn ehdollisen ajokiellon viimeistä voimassaolopäivää ei olisi saanut määrätä aikaisemmaksi kuin mitä ajokiellolle alunperin määrätty kesto täytäntöönpanomääräyksen antamisajankohdasta lukien edellytti. Sitä osaa ehdollisesta ajokiellosta, joka ajokiellon virheellisesti määrätyn viimeisen voimassaolopäivän vuoksi tosiasiassa oli jäänyt panematta täytäntöön, ei voitu muutoksenhakuteitse määrätä pantavaksi täytäntöön enää sen jälkeen, kun ehdollisen ajokiellon koetusajan päättymisestä oli kulunut yli vuosi ja ajokiellon täytäntöönpanematta jäänyt osa oli sen vuoksi rauennut.

TLL 79 § 3 mom

TLL 79 § 4 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Vaatimukset Hyvinkään käräjäoikeudessa

Vaatiessaan A:n tuomitsemista rangaistukseen 14.9.1996 tehdyistä huumaantuneena ajamisesta ja liikenteen vaarantamisesta virallinen syyttäjä vaati lisäksi A:n määräämistä ajokieltoon ja käräjäoikeuden hänelle 18.1.1996 ehdollisena 28.2.1997 päättyvin koetusajoin määräämän kuuden kuukauden ajokiellon määräämistä pantavaksi täytäntöön.

Käräjäoikeuden tuomio 19.2.1997

Käräjäoikeus, joka tuomitsi A:n syytteessä mainituista rikoksista ehdolliseen vankeusrangaistukseen, määräsi hänet lisäksi ajokieltoon, jonka viimeinen voimassaolopäivä oli 30.6.1997. Ajokieltoon sisältyivät ajokielto syyksi luetuista rikoksista ja käräjäoikeuden 18.1.1996 ehdollisena 28.2.1997 päättyvin koetusajoin määräämä kuuden kuukauden ajokielto, joka määrättiin täytäntöönpantavaksi. Käräjäoikeus lausui, että se oli ajokiellon pituutta harkitessaan ottanut huomioon sen, että ajokortti oli A:lle tämän vammojen vuoksi tarpeellinen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 12.2.1998

Virallinen syyttäjä valitti hovioikeuteen ja vaati muun ohella, että A:lle määrättyä ajokieltoa, jonka tuli koskea ainoastaan huumaantuneena ajamista, pidennetään siten, että sen viimeinen voimassaolopäivä tuli olemaan aikaisintaan 19.8.1997, koska ehdollinen ajokielto oli määrättävä pantavaksi täytäntöön täysimääräisenä luettuna käräjäoikeuden tuomion julistamispäivästä.

Hovioikeus lausui, että poliisimies oli 14.9.1996 määrännyt A:n tieliikennelain 76 §:n nojalla väliaikaiseen ajokieltoon epäillyn huumaantuneena ajamisen vuoksi. Käräjäoikeuden määräämä ajokielto, joka sisälsi huumaantuneena ajamisesta tuomitun ajokiellon lisäksi käräjäoikeuden 18.1.1996 ehdollisena määräämän kuuden kuukauden pituisen ajokiellon täytäntöönpantuna, oli päättynyt 30.6.1997. A oli näin ollen ollut vailla ajo-oikeutta yhteensä runsaan yhdeksän kuukauden ajan. Tätä ajokiellon aikaa määrätessään käräjäoikeus oli ottanut huomioon A:n olosuhteet. Lisäksi ajokiellon pituuteen vaikutti se, että A oli ollut vailla ajo-oikeutta jo poliisimiehen määräämästä väliaikaisesta ajokiellosta alkaen. Näin ollen käräjäoikeus ei ollut määrännyt ajokiellon päättymisajankohtaa virheellisesti.

Näillä perusteilla hovioikeus poistaen käräjäoikeuden tuomitseman ajokiellon tieliikennelain 75 §:n 1 momentin ja 78 §:n nojalla siltä osin kuin se koski A:n syyksi luettua liikenteen vaarantamista pysytti käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 20.8.1998. Virallinen syyttäjä on valituksessaan hovioikeudessa esittämällään perusteella vaatinut, että A määrätään hänelle aikaisemmin määrätyn ajokiellon lisäksi vähintään 50 päivän pituiseen ajokieltoon Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.

A ei ole antanut häneltä pyydettyä vastausta.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 26.2.1999

Perustelut

Hovioikeus on määrännyt A:n ajokieltoon, jonka viimeinen voimassaolopäivä on ollut 30.6.1997. Ajokieltoon on sisältynyt hovioikeuden asiassa määräämä ajokielto 14.9.1996 tapahtuneesta huumaantuneena ajamisesta sekä käräjäoikeuden 18.1.1996 ehdollisena 28.2.1997 päättyvin koetusajoin määräämä kuuden kuukauden ajokielto, jonka hovioikeus on samalla määrännyt pantavaksi täytäntöön. Ehdollisen ajokiellon osalta hovioikeus ei siten ole muuttanut käräjäoikeuden 19.2.1997 julistaman tuomion lopputulosta.

Alempien oikeuksien tuomioilla on samaan aikaan tullut voimaan kaksi eri ajokieltoa. Näistä toinen on ollut tieliikennelain 78 §:n 1 ja 3 momentin nojalla määrätty ajokielto, jonka kestosta määrättäessä on tullut viimeksi mainitun momentin mukaan ottaa huomioon olosuhteet ja vähennyksenä aika, jonka kuljettaja on ajokieltoon johtaneen teon vuoksi ollut ilman ajo-oikeutta. Toinen ajokielto puolestaan johtuu siitä, että ehdollinen ajokielto on määrätty pantavaksi täytäntöön. Tämä määräys perustuu tieliikennelain 79 §:n 3 momentin pakottavaan säännökseen, jonka mukaan ehdollisena määrätty ajokielto on pantava täytäntöön muun ohella siinä tapauksessa, että ajokieltoon määrätty tuomitaan rangaistukseen koetusaikana tapahtuneesta huumaantuneena ajamisesta. Momentin mukaan määrättäessä ehdollinen ajokielto pantavaksi täytäntöön on ajokiellon viimeinen voimassaolopäivä ajokielloista pisimpään voimassa olevan ajokiellon viimeinen voimassaolopäivä.

Mainituissa säännöksissä tai muuallakaan laissa ei ole säädetty tuomioistuimelle mahdollisuutta harkita täytäntöönpantavan ehdollisen ajokiellon pituutta tai määrätä ajokielto pantavaksi täytäntöön vain osittain.

Kun käräjäoikeuden tuomio on annettu 19.2.1997, ajokiellon viimeistä voimassaolopäivää ei edellä esitetyn mukaisesti olisi tullut määrätä aikaisemmaksi kuin 19.8.1997.

Vaikka alemmat oikeudet ovat määränneet ehdollisen ajokiellon pantavaksi täytäntöön, on täytäntöönpano viimeiseksi voimassaolopäiväksi määrätystä ajankohdasta 30.6.1997 johtuen tosiasiassa koskenut vain osaa ehdollisesti määrätystä ajokiellosta.

Tieliikennelain 79 §:n 4 momentin mukaan, jollei ehdollisena määrättyä ajokieltoa ole yhden vuoden kuluessa koetusajan päättymisestä määrätty pantavaksi täytäntöön, se on rauennut. Koska A:lle määrätyn ehdollisen ajokiellon koetusaika on päättynyt 28.2.1997 ja sen päättymisestä siten on kulunut yli vuosi, on se osa ehdollista ajokieltoa, jota ei ole vielä määrätty pantavaksi täytäntöön, siten rauennut. Tätä osaa ajokiellosta ei näin ollen enää voida määrätä pantavaksi täytäntöön.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Smolander sekä lautamiehet Laaksonen, Paulanto ja Räty.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Harsia, Virkkunen ja Nikolainen. Esittelijä Marja Mäkilaurila.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Haarmann, Paasikoski, Suhonen, Möller ja Kitunen. Esittelijä Jukka-Pekka Salonen.

---

[SV]

Domstolen hade bestämt att ett villkorligt körförbud skulle verkställas. Sista giltighetsdagen för förbudet hade inte fått bestämmas inträffa tidigare än vad körförbudets ursprungliga varaktighet förutsatte räknat från den tidpunkt då det fattades beslut om att körförbudet skulle verkställas. Den del av det villkorliga körförbudet, som faktiskt inte hade verkställts till följd av att sista giltighetsdagen för körförbudet blivit oriktigt bestämd, kunde inte efter överklagande bestämmas att verkställas, då det från utgången av prövotiden för det villkorliga körförbudet hade förflutit mer än ett år och den del av körförbudet som inte blivit verkställd därför hade upphört.

Vägtrafiklagen_79_§_3_mom Vägtrafiklagen_79_§_4_mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.