Foreign judgment enforcement denied due to improper service of summons to absent defendant under Lugano Convention.

Kysymys siitä, oliko haastehakemus annettu asianmukaisesti tiedoksi poisjääneelle vastaajalle asiassa, jossa annetun ulkomaisen tuomion julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa haettiin.

Luganon_sopimus_27_artikla_2_kohta Luganon_sopimus_34_artikla_2_kappale

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Loviisan käräjäoikeuden päätös 22.5.1996

Alankomaalainen Amstelstraat Management Co. (jäljempänä Amstelstraat) haki ranskalaisen Fécampin maa- ja merikauppatuomioistuimen 3.11.1993 Oy Valkom Stevedoring Co Ab:ta (jäljempänä Valkom) vastaan antaman päätöksen täytäntöönpanoa. Käräjäoikeus, soveltaen tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla Luganossa 16.9.1988 tehdyn yleissopimuksen (Luganon sopimus) 25, 31, 32 ja 54 artiklaa, määräsi ulosottomiehen heti panemaan täytäntöön sanotun päätöksen hakemuksen mukaisesti. Ennen täytäntöönpanoa oli käräjäoikeuden päätös ja siihen liitetyt asiakirjat annettava käräjäoikeuden määräämällä tavalla tiedoksi Valkomille.

Helsingin hovioikeuden päätös 4.3.1997

Valkom valitti hovioikeuteen ja vaati käräjäoikeuden päätöksen kumoamista sillä perusteella, että yhtiö oli saanut Ranskassa yhtiötä vastaan käydystä oikeudenkäynnistä tiedon vasta kun ranskalaisen tuomioistuimen päätös oli annettu sille tiedoksi. Valkomia ei ollut laillisesti haastettu tuomioistuimeen, joten sen päätös ei ollut täytäntöönpanokelpoinen Suomessa.

Hovioikeus totesi asiakirjoista ilmenevän, että Fécampin maa- ja merikauppatuomioistuimen haastemies oli kysymyksessä olevassa asiassa, jossa muun muassa Valkom oli ollut vastaajana, antanut haasteen 15.12.1992. Paikalletulopäiväksi tuomioistuimeen oli määrätty 17.3.1993. Haastemies oli 15.12.1992 lähettänyt kirjatulla kirjeellä vastaanottotodistuspyynnöin Valkomille Suomen osoitteeseen kirjeen, jossa todettiin, että haastemies oli tiedoksiantanut haasteen Le Havren yleiselle syyttäjälle, koska yhtiön kotipaikka oli Ranskan ulkopuolella, sekä lisäksi lähettänyt jäljennöksen haasteasiakirjasta. Valkomin allekirjoittamaa vastaanottotodistusta ei asiassa ollut esitetty.

Asiassa oli 3.11.1993 annettu Valkomia velvoittava päätös, jonka täytäntöönpanemisesta oli kysymys. Päätöksestä ilmeni, että asiaa oli käsitelty julkisessa istunnossa myös 21.7.1993 ja ettei yhtiö ollut ollut edustettuna istunnoissa 17.3. tai 21.7.1993. Päätös oli annettu tiedoksi yhtiölle suomenkielisine käännöksineen 16.5.1994. Yhtiö ei ollut valittanut päätöksestä.

Suomi oli hyväksynyt Luganon sopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen määräykset. Sopimus ja siihen liittyvät kolme pöytäkirjaa oli saatettu Suomessa voimaan lailla ja asetuksella 1.7.1993. Sopimuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaan toisessa sopimusvaltiossa annettua tuomiota ei tunnusteta, jos tuomio on annettu poisjäänyttä vastaajaa vastaan, eikä haastehakemusta tai vastaavaa asiakirjaa ole annettu asianmukaisesti tiedoksi niin hyvissä ajoin, että hän on voinut valmistautua vastaamaan asiassa.

Suomi oli myös hyväksynyt Haagissa 15.11.1965 tehdyn oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa ulkomailla siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevan yleissopimuksen. Sopimuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaan poisjäänyttä vastaajaa koskevaa asiaa ei saanut ratkaista ennen kuin oli selvitetty, että asiakirja oli tiedoksiannettu sillä tavalla kuin vastaanottajavaltion laissa oli säädetty tai että asiakirja oli toimitettu vastaajalle muulla sopimuksen mukaisella tavalla ja lisäksi, että kummassakin tapauksessa tiedoksianto tai asiakirjan toimittaminen oli suoritettu riittävän ajoissa, jotta vastaaja oli voinut ryhtyä vastamaan. Sopimuksen 10 artiklan mukaan sopimus ei estänyt oikeudenkäyntiasiakirjojen lähettämistä postitse suoraan ulkomaille, ellei vastaanottajavaltio sitä vastustanut.

Edellä olevan perusteella hovioikeus katsoi, että Valkom oli saanut asiasta tiedon saadessaan haasteasiakirjan jäljennöksen postitse ja myös siinä yhteydessä, kun se oli kieltäytynyt vastaanottamasta haastemiehen tarjoamia asiakirjoja. Ottaen huomioon oikeusministeriön kirjeen hovioikeus totesi, että Valkom ei ollut esittänyt laillista syytä menettelylleen kieltäytyä vastaanottamasta haasteasiakirjoja. Tämän lisäksi haasteasiakirja oli annettu tiedoksi Ranskan lain vaatimalla tavalla kuten haastemiehen kirjeessä oli selvitetty. Fécampin maa- ja merikauppatuomioistuin oli paikalletulopäivänä 17.3.1993 lykännyt asian käsittelyä julkiseen istuntoon 21.7.1993. Yhtiö ei ollut myöskään ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin saadessaan oikeuden päätöksen tiedoksi 16.5.1994, vaikka sillä olisi ollut mahdollisuus valittaa päätöksestä.

Edellä olevaan nähden hovioikeus katsoi, että Valkom oli saanut tiedon haastehakemuksesta niin hyvissä ajoin, että yhtiö oli voinut valmistautua vastaamaan asiassa 21.7.1993. Estettä kysymyksessä olevan ulkomaisen tuomion täytäntöönpanoon Suomessa ei siten ollut.

Käräjäoikeuden päätöstä ei muutettu.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valkomille myönnettiin valituslupa. Valituksessaan yhtiö vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja hakemus ulkomaisen tuomion määräämisestä täytäntöönpantavaksi hylätään.

Amstelstraat vastasi valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 17.6.1998

Perustelut

Loviisan käräjäoikeus on Amstelstraatin hakemuksesta 22.5.1996 antamassaan päätöksessä määrännyt Luganon sopimuksen 25, 31, 32 ja 54 artiklan nojalla ulosottomiehen heti panemaan täytäntöön Fécampin maa- ja merikauppatuomioistuimen 3.11.1993 antaman päätöksen Valkomia vastaan hakemuksen mukaisesti. Käräjäoikeus on edelleen määrännyt, että ennen täytäntööpanoa sen päätös ja siihen liitetyt asiakirjat oli päätöksessä lausutulla tavalla annettava tiedoksi Valkomille. Hovioikeus on lausumillaan perusteilla pysyttänyt käräjäoikeuden päätöksen.

Luganon sopimuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaan toisessa sopimusvaltiossa annettua tuomiota ei tunnusteta, jos tuomio on annettu poisjäänyttä vastaajaa vastaan, eikä haastehakemusta tai vastaavaa asiakirjaa ole annettu asianmukaisesti tiedoksi niin hyvissä ajoin, että hän on voinut valmistautua vastaamaan asiassa. Mainituilla perusteilla voidaan Luganon sopimuksen 34 artiklan 2 kappaleen mukaan hylätä toisessa sopimusvaltiossa annetun tuomion täytäntöönpanoa koskeva hakemus. Tuomioistuimen on siten tarkastettava ensinnäkin se, onko haastehakemuksen tai muun vastaavan asiakirjan tiedoksianto suoritettu asianmukaisesti eli tuomiovaltion lain mukaan, ja toiseksi, onko aika puolustuksen järjestämiseksi ollut riittävä.

Haaste saapua vastaamaan ranskalaiseen tuomioistuimeen on Ranskan riita-asiain oikeudenkäynnistä annetun lain (Nouveau Code de procédure civile) säännösten nojalla annettu vastaajalle, Valkomille tiedoksi sijaistiedoksiannolla (remise au parquet) Ranskassa, koska vastaajana oli yhtiö, jonka kotipaikka oli ulkomailla. Tiedoksiantaminen on tapahtunut jättämällä haasteasiakirjat todisteellisesti lain osoittamalle alueellisesti toimivaltaiselle syyttäjäviranomaiselle (le Procureur de la République près le Tribunal de Grande Instance du Havre). Hakija, Amstelstraat on yleissopimuksen 46 artiklan 2 kohdan vaatimalla tavalla esittänyt selvityksen näin tapahtuneesta tiedoksiannosta. Asiassa ilmenneistä seikoista ei ole pääteltävissä, etteivätkö nämä tiedoksiantotoimenpiteet olisi olleet Ranskan lain mukaan päteviä.

Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo haastehakemuksen tiedoksiannon tapahtuneen asianmukaisesti.

Arvioitaessa sitä kysymystä, onko Valkomilla ollut riittävästi aikaa valmistautua vastaamaan asiassa, on tarkasteltava niitä toimenpiteitä, joilla on pyritty saattamaan yhtiön tietoon sitä vastaan nostettu kanne. Valkomille on ennen asian ensimmäistä käsittelyä Fécampin maa- ja merikauppatuomioistuimessa yritetty antaa tiedoksi haasteen tiedoksiantamisesta Suomessa säädetyssä järjestyksessä tieto siitä, että haaste yhtiötä vastaan oli annettu sille tiedoksi Ranskassa, mutta yhtiö on kieltäytynyt vastaanottamasta sille tarjottuja tiedoksiantoa ja haastetta koskevia asiakirjoja. Valkom on kuitenkin tällöin tullut tietoiseksi siitä, että sitä vastaan oli Ranskassa vireillepantu oikeudenkäynti, joka saattaisi vaatia siltä toimenpiteitä oikeuksiensa valvomiseksi. Kun asiaa sittemmin on käsitelty vasta 21.7.1993 eli yli neljä kuukautta siitä, kun yhtiö oli tullut tietoiseksi siihen kohdistuvista oikeudellisista toimenpiteistä, yhtiöllä on ollut riittävästi aikaa valmistautua vastaamaan asiassa.

Käräjäoikeus on päätöslauselmassaan, jonka hovioikeus on jättänyt pysyväksi, määrännyt ulosottomiehen heti panemaan täytäntöön hakemuksen kohteena olevan Fécampin maa- ja merikauppatuomioistuimen päätöksen. Luganon sopimuksen 39 artiklan mukaan velallisen omaisuuteen ei kuitenkaan saa kohdistaa muita täytäntöönpanotoimia kuin turvaamistoimenpiteitä ennen kuin sopimuksen 36 artiklassa tarkoitettu muutoksenhakuaika on kulunut umpeen ja ennen kuin muutoksenhakemuksen johdosta on annettu päätös. Näin ollen ja kun määräyksen antaminen täytäntöönpanotoimista ei kuulu siihen menettelyyn, jossa vieraassa valtiossa annettu tuomio Luganon sopimuksen mukaan julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa, käräjäoikeuden ei olisi tullut antaa edellä mainittua määräystä, vaan todeta, ettei velallisen omaisuuteen saa kohdistaa muita täytäntöönpanotoimia kuin turvaamistoimenpiteitä ennen kuin muutoksenhakuaika käräjäoikeuden päätökseen on kulunut umpeen ja ennen kuin muutoksenhakemuksen johdosta on annettu päätös.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöstä muutetaan siten, että Fécampin maa- ja merikauppatuomioistuimen 3.11.1993 antama päätös (dnot 9200969 S/REP:9200222 14/10/92 ja 9201256 S/REP:1/9200268 09/12/92) ulosottomiehelle annetun täytäntöönpanomääräyksen asemesta julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa.

Asian on ratkaissut laamanni Äimä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Iirola, Monika Kuhlefelt ja Söderström, joka on myös esitellyt asian.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Paasikoski, Krook, Möller ja Kitunen. Esittelijä Gustav Bygglin.

---

[SV]

Vid prövningen av en ansökan om att en utländsk dom skulle förklaras verkställbar i Finland var det fråga om den uteblivna svaranden på rätt sätt hade delgivits stämningsansökan i den sak vari domen hade givits.

Luganokonventionen_27_artikeln_2_punkten Luganokonventionen_34_artikeln_2_stycket

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.