Supreme Court dismisses labor claim for back pay, ruling collective agreement interpretation belongs to labor court.

Työntekijät vaativat kanteessaan työsopimuslain 27 §:n 1 momentin nojalla työpalkkojaan aamuyöltä 21.3.1994, jolloin he ilmoituksensa mukaan olivat työnantajan käytettävissä saamatta kuitenkaan tästä riippuvasta syystä tehdä työtään.

Kanteeseen vastatessaan työnantaja väitti, että sen velvollisuus suorittaa palkkaa sanotulta ajalta ei määräytynyt työsopimuslain vaan 22.3.1994 solmitun, työnantajan käsityksen mukaan taannehtivasti jo 21.3.1994 voimaan tulleen työehtosopimuksen mukaan.

Kun riita koski kysymystä työehtosopimuksen tulkinnasta, asia kuului työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

L työtuomioistuimesta 1 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Lappeenrannan käräjäoikeudessa

A, B, C, D ja E kertoivat Vaasan Leipomot Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että he olivat työskennelleet yhtiön palveluksessa toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Yhtiö oli Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL r.y:n jäsenyritys. Kyseinen työantajaliitto oli julistanut leipomoalan jäsenyrityksiinsä työsulun, joka oli alkanut 10.3.1994. Työsulku oli ollut vastatoimi sille, että eräät elintarvikealan ammattiosastot olivat ryhtyneet paikallisiin lakkoihin. A ja hänen myötäpuolensa tai heidän ammattiosastonsa eivät olleet olleet mukana näissä lakoissa. Työnantajayhdistyksen asettama työsulku oli päättynyt 21.3.1994 kello 0.00 ja yhtiö oli käynnistänyt työt välittömästi aamuyöllä. Töiden käynnistymisestä huolimatta yhtiö ei kuitenkaan ollut sallinut A:n ja hänen myötäpuoltensa tehdä työsopimustensa mukaista työtä heidän ilmoittautuessaan työvuoroihinsa aamuyöllä tai varhain aamulla 21.3.1994. Yhtiöllä ei ollut ollut laillista perustetta estää heidän työntekoaan.

Tämän vuoksi A ja myötäpuolensa vaativat, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan heille työsopimuslain 27 §:n mukaista maksamatonta palkkasaatavaa A:lle 271,09 markkaa, B:lle 368,24 markkaa, D:lle 282,57 markkaa, E:lle 237,12 markkaa ja C:lle 330,76 markkaa, kaikki määrät 16 prosentin korkoineen 30.3.1994 lukien.

Vastaus

A:n ja hänen myötäpuoltensa kannanotto asian tutkimatta jättämiseen

A ja hänen myötäpuolensa vastustivat tutkimatta jättämistä. Asiassa oli kysymys siitä, että he vaativat työsopimustensa mukaista palkkaa päivältä 21.3.1994. Yhtiön esittämä työtaisteluiden lopettamista ja keskeyttämistä koskeva työehtosopimus oli allekirjoitettu ja tehty vasta 22.3.1994. Se ei siten voinut tulla sovellettavaksi asiassa. Heidän työalallaan ei 21.3.1994 ollut ollut voimassaolevaa työehtosopimusta.

Lappeenrannan käräjäoikeuden päätös 14.8.1995

Käräjäoikeus totesi, että A:n ja hänen myötäpuoltensa vaatimukset perustuivat työtaisteluiden lopettamista koskevan työehtosopimuksen määräyksiin ja niiden tulkintaan. Kysymys oli siitä, oliko yhtiön menettely ollut tämän työehtosopimuksen mukaista ja siitä, oliko kyseistä työehtosopimusta sovellettava asiaan. Asianosaisten kesken oli erimielisyyttä työehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta ja oikeasta sisällyksestä. Suoritusvelvollisuuden määrästä ei sen sijaan ollut riitaa. Asia kuului näin ollen työtuomioistuimen toimivaltaan.

Tämän vuoksi käräjäoikeus työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n nojalla jätti kanteen tutkimatta.

Kouvolan hovioikeuden päätös 7.2.1996

A ja hänen myötäpuolensa valittivat hovioikeuteen. Hovioikeus hyväksyen käräjäoikeuden perustelut ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa myönnettiin. Valituksessaan A ja hänen myötäpuolensa vaativat ensisijaisesti, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Toissijaisesti he vaativat kanteensa hyväksymistä.

Yhtiö vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 21.1.1998

Perustelut

Kanteen peruste

A ja hänen myötäpuolensa ovat kanteessaan todenneet Vaasan Leipomot Oy:n olevan Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ETTL ry:n jäsenyritys. Mainittu liitto oli julistanut leipomoalan jäsenyrityksiinsä työsulun, joka oli alkanut 10.3.1994. Työsulku oli ollut vastatoimi sille, että eräät Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y:n ammattiosastot olivat ryhtyneet paikallisiin lakkoihin. Työsulku oli päättynyt 21.3.1994 kello 00 ja yhtiö oli käynnistänyt työt välittömästi aamuyöstä 21.3.1994. Tästä huolimatta yhtiö ei ollut sallinut heidän tehdä työsopimustensa mukaista työtä heidän ilmoittautuessaan sanottuna aamuyönä työvuoroihinsa.

A ja hänen myötäpuolensa ovat lausuneet, että työsopimuslain 27 §:n 1 momentin mukaan, jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti ollut työnantajan käytettävissä hänen kuitenkaan työnantajasta riippuvasta syystä saamatta tehdä työtä, hänelle on maksettava palkka. Sen vuoksi ja kun yhtiöllä ei ollut ollut laillista perustetta estää työntekoa, A ja hänen myötäpuolensa ovat vaatineet yhtiön velvoittamista suorittamaan heille saamatta jäänyttä palkkaa aamuyöltä 21.3.1994.

Korkein oikeus toteaa että, toisin kuin alemmat oikeudet ovat katsoneet, kanne on perustettu työsopimuslain säännöksiin eikä työtaisteluiden lopettamisesta ja keskeyttämisestä 22.3.1994 tehdyn työehtosopimuksen määräyksiin.

Tuomioistuimen toimivalta

Perustaessaan kanteensa työsopimuslain 27 §:n säännöksiin A ja hänen myötäpuolensa ovat lausuneet, että heidän työalallaan oli vasta 23.3.1994 solmittu uusi työehtosopimus. Näin ollen kanteessa tarkoitettuna aikana ei ole ollut voimassaolevaa työehtosopimusta. Kanteeseen vastatessaan Vaasan Leipomot Oy on puolestaan väittänyt, että jutussa on kysymys työtaisteluiden lopettamisesta ja keskeyttämisestä 22.3.1994 tehdyn työehtosopimuksen tulkinnasta eli siitä, onko yhtiö menetellyt sopimuksen 4 kohdan mukaisesti. Mainitun 4 kohdan mukaan työt käynnistettiin sitä mukaa kuin yrityksen toiminnan kannalta mielekästä työtä oli järjestettävissä ja siinä järjestyksessä ja siten kuin se oli töiden suorittamisen ja töiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaista. Yhtiön mukaan kyseistä työehtosopimusta voitiin soveltaa taannehtivasti.

Yleisen tuomioistuimen toimivallan tutkimiseen liittyvänä seikkana on ensinnäkin ratkaistava kysymys siitä, onko työehtosopimuksen mainittu kohta työsopimuslain pakottavien säännösten vastainen.

Korkein oikeus katsoo, että työsopimuslain 27 §:n 1 momentti on tahdonvaltainen (KKO 1983 II 45). Näin ollen työehtosopimuksella voidaan pätevästi sopia palkanmaksuvelvollisuudesta ja palkan määrästä laista poiketen.

Kanteen peruste huomioon ottaen ratkaistavana on tämän jälkeen kysymys siitä, onko mainittu työehtosopimus ollut voimassa jo 21.3.1994. Työtuomioistuin on lausunnossaan 17.6.1997 katsonut, että työehtosopimuksella oli tarkoitettu sopia myös niistä periaatteista, joita oli noudatettava työsulun päätyttyä 20.3.1994. Työtuomioistuin on myös katsonut, että mainittua sopimusta voidaan soveltaa A:n ja hänen myötäpuoltensa palkkasaataviin aamuyöltä 21.3.1994.

Ottaen huomioon työtuomioistuimen lausunto ja siihen johtaneet perustelut kysymys A:n ja hänen myötäpuoltensa oikeudesta saada vaatimansa palkkasaatavat päivältä 21.3.1994 koskee sanotun työehtosopimuksen sisältöä ja sopimusehtojen tulkintaa. Asia kuuluu näin ollen työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuimen eikä yleisen tuomioistuimen toimivaltaan.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulos jää pysyväksi.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Anttila.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Murto, Mikkola ja Varpila. Esittelijä Liisa Peltokurppa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Taipale, Raulos, Pellinen ja Kitunen. Esittelijä Sari Ruokojärvi.

---

[SV]

Arbetstagarna yrkade med stöd av 27 § 1 mom. lagen om arbetsavtal på lön för natten och morgonen 21.3.1994 då de påstod sig ha stått till arbetsgivarens förfogande men av orsak som berott på arbetsgivaren inte fått utföra arbete.

Vid bemötandet av käromålet invände arbetsgivaren att skyldigheten att betala lön för ifrågavarande tid inte bestämdes enligt lagen om arbetsavtal utan enligt ett 22.3.1994 ingånget kollektivavtal, vilket enligt arbetsgivarens mening hade trätt i kraft retroaktivt 21.3.1994.

Då tvisten gällde frågan om tolkning av ett kollektivavtal skulle saken handläggas av arbetsdomstolen.

L om arbetsdomstolen 1 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.