Supreme Court holds business ban is an administrative measure, not a penalty subject to pardon. Business ban is an administrative measure, not a criminal penalty, and thus cannot be lifted or mitigated by pardon.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court rejected the petition to pardon the defendant's criminal sentence but granted a separate request to lift the business ban. While the defendant argued for general clemency, the Court distinguished the business ban as an administrative safeguard rather than a criminal penalty. Consequently, the Court ruled that the ban could be lifted under administrative law provisions but remained unaffected by the pardon granted for the criminal conviction.
Legislator headnote
AI generatedLiiketoimintakieltoa annetun lain 1 ja 3 §; Liiketoimintakiellon määräämisen edellytyksenä ei välttämättä ole rikos. Liiketoimintakiellon ei pidetä rikoksesta tuomittavaan rangaistukseen verrattavana rikosoikeudellisena seuraamuksena, vaan lähinnä elinkeino-oikeudellisena turvaamistoimenpiteenä, jolla pyritään estämään sopimaton ja vahingollinen liiketoiminta.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedFull text
Liiketoimintakieltoa ei voitu armahdusteitse kumota tai lieventää.
ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY
Vaasan hovioikeus oli 10.12.1996 antamalla tuomiolla, jota koskevan valituslupahakemuksen Korkein oikeus oli 22.12.1997 hylännyt, tuominnut A:n törkeästä velallisen epärehellisyydestä, kahdesta kirjanpitorikoksesta, velallisen petoksesta, vakuusoikeuden loukkauksesta ja törkeästä petoksesta ehdolliseen yhteiseen vankeusrangaistukseen ja sen ohella sakkorangaistukseen. Lisäksi A oli määrätty liiketoimintakiellosta annetun lain 1 ja 3 §:n (1059/1985) nojalla liiketoimintakieltoon, joka oli alkanut 17.6.1996 ja päättyi 16.6.1998.
ANOMUS
B ja C pyysivät, että A armosta vapautettaisiin rangaistuksista ja liiketoimintakiellosta.
KORKEIMMAN OIKEUDEN LAUSUNTO 15.4.1998
Korkein oikeus esitti oikeusministeriön 10.2.1998 päivätyssä kirjeessä pyydetyksi lausunnoksi Tasavallan Presidentille, ettei ollut syytä suostua anomukseen siltä osalta kuin se koski A:n vapauttamista rangaistuksista.
Korkein oikeus esittää kunnioittavasti, ettei ole syytä suostua anomukseen siltä osalta kuin se koskee A:n vapauttamista hänelle tuomituista rangaistuksista.
Siltä osalta kuin anomus koskee liiketoimintakiellosta vapauttamista Korkein oikeus katsoo, että liiketoimintakieltoa ei ole pidettävä rikoksesta tuomittavaan rangaistukseen verrattavana rikosoikeudellisena seuraamuksena tai rangaistukseen liittyvänä lisäseuraamuksena, vaan lähinnä elinkeino-oikeudellisena turvaamistoimenpiteenä, jolla pyritään estämään sopimaton ja vahingollinen liiketoiminta. Liiketoimintakiellon määräämisen edellytyksenä ei välttämättä ole rikos. Liiketoimintakiellosta annetun lain 15 §:n mukaan tuomioistuin myös voi liiketoimintakieltoon määrätyn hakemuksesta kumota kiellon osittain tai kokonaan lainkohdassa säädetyillä edellytyksillä. Tämän vuoksi Korkein oikeus katsoo, ettei liiketoimintakielto ole sellainen hallitusmuodon 29 §:n 1 momentissa tarkoitettu rangaistus, joka voitaisiin armoa antamalla kumota tai lieventää, ja esittää, että anomus tältä osalta jätettäisiin varteen ottamatta.
Asian käsittelyyn ovat osallistuneet presidentti Heinonen sekä oikeusneuvokset Suhonen, Möller, Hidén ja Kitunen. Esittelijä Hannu Kiuru.
---
[SV]
Näringsförbud kunde inte upphävas eller lindras genom benådning.
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.