Supreme Court allows alimony increase when recipient fails to provide income evidence, bearing adverse consequences.

Velvoitettaessa B maksamaan hänen ja A:n lapselle elatusapua B oli työtön. B:n saatua työtä ulkomailla A vaati elatusavun tuntuvaa korottamista. A:n esittämä selvitys viittasi siihen, ettei hänen vaatimuksensa ollut B:n elatuskykyyn nähden liiallinen. Kun B ei esittänyt selvitystä hänen elatuskykynsä arviointiin vaikuttavista ansiotuloistaan, oli hänen kärsittävä haitalliset seuraamukset siitä, että ne jäivät luotettavasti selvittämättä. Arvioidessaan tässä tilanteessa B:n elatuskykyä Korkein oikeus katsoi hänen kykenevän maksamaan A:n vaatiman elatusavun.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Vantaan käräjäoikeudessa

A lausui B:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että B oli suorittanut heidän alaikäiselle lapselleen C:lle elatusapua 7.5.1993 vahvistetun A:n ja B:n välisen sopimuksen perusteella 700 markkaa kuukaudessa. B:n muuttuneiden olosuhteiden perusteella A vaati elatusavun korottamista 2 000 markkaan kuukaudessa.

Käräjäoikeuden yksipuolinen tuomio 12.1.1995

B:n jäätyä pois valmisteluistunnosta käräjäoikeus yksipuolisella tuomiolla, muuttaen elatusavun määrää, velvoitti B:n suorittamaan C:lle elatusapuna 2 000 markkaa kuukaudessa 28.7.1994 lukien.

Käräjäoikeuden tuomio 29.1.1996

B haki yksipuoliseen tuomioon takaisinsaantia.

Käräjäoikeus katsoi elatusavun vahvistamisessa huomioon otettavien olosuhteiden olennaisesti muuttuneen, koska B työssäkäyvänä oli selvästi elatuskykyisempi kuin työtön A. C:n etu huomioon ottaen elatusavun korottamista oli pidettävä tarpeellisena ja kohtuullisena. B:n ansiotuloista merkittävä osa oli verotonta kustannuskorvausta ulkomailla työskentelystä. Kuitenkin B:llä oli katsottava olevan mahdollisuuksia suoriutua suuremmasta elatusavusta erityisesti ottaen huomioon myös sen, että hän oli kertonut suorittavansa täysi-ikäisille lapsilleen vapaaehtoista koulutusavustusta. Lakisääteinen elatusvastuu oli ensisijaista.

Käräjäoikeus harkitsi B:n elatuskykyä vastaavaksi elatusavun kuukausittaiseksi määräksi 1 300 markkaa.

Tämän vuoksi käräjäoikeus, muuttaen yksipuolista tuomiota ja hyläten B:n takaisinsaantikanteen enemmälti, velvoitti B:n suorittamaan C:lle elatusapuna 1 300 markkaa kuukaudessa 28.7.1994 lukien. Yksipuolisen tuomion nojalla mahdollisesti ulosmitattu 1 300 markan ylittävä elatusavun kuukausittainen määrä oli palautettava B:lle.

Helsingin hovioikeuden tuomio 14.5.1996

A ja B valittivat hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että alempien oikeuksien tuomiot kumotaan ja Vantaan käräjäoikeuden 12.1.1995 antama yksipuolinen tuomio pysytetään.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 15.1.1998

Vantaan kihlakunnanoikeus on 7.5.1993 antamassaan päätöksessä A:n ja B:n sopimuksen mukaisesti määrännyt, että B:n tuli maksaa heidän 25.8.1984 syntyneelle lapselleen C:lle elatusapua 700 markkaa kuukaudessa. B on ollut tuolloin työtön.

Korkeimmassa oikeudessa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko elatusavun määrää korotettava A:n vaatimuksen mukaisesti B:n olennaisesti muuttuneiden olosuhteiden perusteella alempien oikeuksien tuomitseman määrän 1 300 markan asemesta 2 000 markkaan kuukaudessa.

A:n esittämästä selvityksestä ilmenee käräjäoikeuden tuomiossa selostettujen tietojen lisäksi, että hän on ollut osa-aikaisessa työssä tammi - kesäkuussa 1996 ansaiten tällöin 6 000 markkaa kuukaudessa bruttona. Sen jälkeen hän on ollut työttömänä saaden työttömyyspäivärahaa ja elatustukea.

B:n ulkomaantyön ansioista on esitetty vain A:n käräjäoikeuteen antama tiliote ajalta 31.10. - 14.11.1994. Sen mukaan B:lle on 31.10.1994 maksettu palkkana 25 776,55 markkaa. B on vireille saattamassaan takaisinsaantioikeudenkäynnissä ainoastaan selittänyt mainitun suorituksen koskeneen hänelle usean kuukauden ajalta maksettuja matka- ja hotellilaskusaatavia sekä ulkomaanpäivärahoja esittämättä omasta puolestaan selvitystä ulkomaantyöstä saamistaan ansiotuloista. Hän on tosin esittänyt verotustodistuksen vuodelta 1994, mutta siitä ei voida päätellä, mitä hän on jo vuonna 1994 ulkomailla ansainnut.

A:n esittämä selvitys viittaa siihen, ettei hänen vaatimuksensa elatusavun korottamisesta 2 000 markkaan kuukaudessa ole B:n elatuskykyyn nähden liiallinen. B:n ulkomaantyöhön liittyvät olosuhteet huomioon ottaen hänen on ollut A:ta helpompi esittää selvitystä ansiotuloistaan. Koska B ei ole tätä selvitystä esittänyt, on hänen kärsittävä haitalliset seuraamukset siitä, että hänen elatuskykynsä arviointiin vaikuttavat ansiotulonsa ovat jääneet luotettavasti selvittämättä.

Arvioidessaan tässä tilanteessa B:n elatuskykyä vuonna 1984 syntyneen C:n elatuksen tarpeeseen ja A:n vähäiseen elatuskykyyn nähden Korkein oikeus katsoo, että B kykenee maksamaan elatusapua 2 000 markkaa kuukaudessa.

Lainkohdat

Laki lapsen elatuksesta 1, 2 ja 11 §

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan. Käräjäoikeuden tuomiota muutetaan siten, että B:n takaisinsaantikanne hylätään kokonaan. Määräys yksipuolisen tuomion nojalla mahdollisesti ulosmitatun 1 300 markan ylittävän elatusavun kuukausittaisen määrän palauttamisesta poistetaan. Asia jää siten Vantaan käräjäoikeuden 12.1.1995 antaman yksipuolisen tuomion varaan.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Järvinen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Metsä-Vähälä, Järvelä ja Lattunen. Esittelijä Janne Kanerva.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Taipale, Raulos, Hidén ja Kitunen. Esittelijä Susanne Möller.

---

[SV]

När B ålades att betala underhåll för hans och A:s barn var B arbetslös. Sedan B fått arbete utomlands yrkade A på en kännbar förhöjning av underhållsbidraget. Den av A företedda utredningen antydde att hennes yrkande med beaktande av B:s underhållsförmåga inte var överdrivet. När B inte hade företett utredning om sina inkomster för att möjliggöra en bedömning av hans underhållsförmåga fick han lida de menliga följderna av att inkomsterna inte kunnat utredas på ett tillförlitligt sätt. När B:s underhållsförmåga bedömdes i denna situation ansåg Högsta domstolen att han förmådde betala det av A yrkade underhållet.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.