Supreme Court quashes lower court ruling due to judge bias from prior roles in expropriation proceedings.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court quashed the lower court's decision regarding compensation claims for expropriation damages. The court found that one judge was biased because he served as a county representative in the expropriation, while the other was biased due to his prior role as a cooperative leader on the affected land. Consequently, the case was remanded for retrial with these judges recused.
Legislator headnote
AI generatedProcedural Law Act s. 13.1; European Convention on Human Rights Art. 6.1: A judge is disqualified if they previously held a role in the same proceedings, ensuring impartiality and independence in judicial decision-making.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Käsiteltäessä maaoikeudessa lunastustoimitusta maaoikeuden toisena lautamiehenä oli toiminut yhteisen vesialueen osakaskunnan toimitsijoiden puheenjohtaja ja toisena lautamiehenä kunnan palveluksessa ollut maanmittausteknikko, joka oli toiminut yhdessä lunastustoimituksen toimituskokouksessa kunnan asiamiehenä. Osakaskunta ja kunta olivat olleet asianosaisina lunastustoimituksessa, mutta ne eivät olleet valittaneet lunastustoimikunnan päätöksestä maaoikeuteen. Kysymys lautamiesten esteellisyydestä.
OK 13 luku 1 §
IhmisoikeusSop_6_artikla_1_kappale
ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY
Lunastustoimitus
Lunastustoimikunta velvoitti Imatran Voima Oy:n suorittamaan A:lle ja B:lle korvaukseksi linja-aluerajoitusten aiheuttamista haitoista ja kiinteistöjen arvon alentumisesta kummallekin 2 000 markkaa. Lisäksi yhtiö velvoitettiin suorittamaan A:lle korvaukseksi linja-alueen raivaustyöstä 300 markkaa. Muilta osilta A:n ja B:n vaatimukset hylättiin.
Pohjois-Suomen maaoikeuden tuomio 6.8.1996
A ja B valittivat maaoikeuteen ja uudistivat edellä mainitut toimituksessa esittämänsä vaatimukset. Lisäksi he vaativat, että Imatran Voima Oy velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa maaoikeudessa.
Tuomiosta ilmenevillä perusteilla maaoikeus jätti tutkimatta A:n ja B:n esittämän pylvässaaren maisemointia koskeneen vaatimuksen. Muilta osilta maaoikeus hylkäsi esitetyt vaatimukset.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle ja B:lle myönnettiin valituslupa. Valituksissaan A ja B lausuivat, että asiaa käsiteltäessä maaoikeuden lautamiehinä toimineet X ja Y olivat olleet esteellisiä. X oli ollut Ala-Muuramen yhteisen vesialueen osakaskunnan puheenjohtaja. Pylvään nro 6 pylvässaari sijaitsi osakaskunnan omistamalla alueella, minkä vuoksi osakaskunnan puheenjohtaja ei ollut voinut osallistua asian käsittelyyn. Y oli ollut esteellinen sen vuoksi, että hän oli asiassa intressin omaavan Muuramen kunnan palveluksessa maanmittausteknikkona. Sen vuoksi A ja B ovat vaatineet, että maaoikeuden tuomio kumotaan ja juttu palautetaan maaoikeuteen. Vaatimuksinaan A ja B ovat uudistaneet maaoikeudessa esittämänsä sähkönsiirtojohdosta heidän omistamiensa tilojen käytölle aiheutuvaa haittaa, tilojen arvon alentumista, pylvään nro 6 pylvässaaren maisemointia sekä A:n tilalta poistetuista puista aiheutuvaa maisemahaittaa ja linja-alueen raivaustyötä koskevat vaatimukset.
Maaoikeuden puheenjohtaja antoi häneltä pyydetyn selvityksen siltä osalta kuin kysymys on lautamiesten esteellisyydestä.
A ja B antoivat heiltä selityksen johdosta pyydetyn vastauksen. Imatran Voima Oy antoi A:n valituksen ja maaoikeuden puheenjohtajan selvityksen johdosta vastauksen ja vaati A:n valituksen hylkäämistä. Yhtiö ei vastannut B:n valitukseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 5.1.1998
Perustelut
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan kukaan ei voi olla tuomarina asiassa, jossa hän on aikaisemmin toiminut asianajajana. Selvää on, että esteellisenä pidetään sitä, jolla on asiassa osa.
Maaoikeudessa lautamiehenä toiminut Y on ollut Muuramen kunnan palveluksessa maanmittausteknikkona. Lunastustoimituksen pöytäkirjan mukaan Y on ensimmäisessä toimituskokouksessa toiminut asianosaisena olleen kunnan asiamiehenä. Vaikkakaan kunta ei ole valittanut maaoikeuteen, Y:tä on pidettävä asiamiestehtävänsä vuoksi esteellisenä toimimaan maaoikeuden lautamiehenä.
Ala-Muuramen yhteisen vesialueen osakaskunta on ollut lunastustoimituksessa asianosainen, mutta se ei ole ollut maaoikeudessa muutoksenhakijana. Maaoikeudessa lautamiehenä toiminut X on valittu osakaskunnan toimitsijaksi vasta lunastustoimituksen jälkeen, mutta ennen maaoikeuden istuntoa. Muodostaako tämä asetelma esteellisyysperusteen, ei ole oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n perusteella selvää. Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräykset ja sopimusta tulkittaessa syntynyt oikeuskäytäntö. Tältä pohjalta asiaa tarkastellen Korkein oikeus toteaa, että X:n edellä selostettu suhde lunastustoimituksessa asianosaisena olleeseen vesialueen osakaskuntaan asettaa hänen riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa maaoikeuden lautamiehenä perustellusti kysymyksenalaiseksi. Myös X:ä on siten pidettävä esteellisenä.
Päätöslauselma
Maaoikeuden tuomio kumotaan sähkönsiirtojohdosta A:n ja B:n omistamien tilojen käytölle aiheutuvaa haittaa ja tilojen arvon alentumista sekä A:n tilalta poistetuista puista aiheutunutta maisemahaittaa ja linja-alueen raivaustyötä koskevien korvausvaatimusten, pylvään nro 6 pylvässaaren maisemointia koskevan vaatimuksen sekä A:n ja B:n maaoikeudessa esittämien oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevien vaatimusten osalta. Asia palautetaan maaoikeuteen, jonka tulee ilmoituksetta ottaa se nyt kumotuilta osilta uudelleen käsiteltäväkseen.
Asian ovat ratkaisseet maaoikeustuomari Leino, maaoikeusinsinööri Markkola sekä lautamiehet X ja Y.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen sekä oikeusneuvokset Krook, Wirilander, Tulokas ja Vuori. Esittelijä Kimmo Simola.
---
[SV]
Då ett inlösningsärende handlades i jorddomstolen hade såsom den ena nämndemannen fungerat ordföranden för sysslomännen i ett samfällt vattenområdes delägarlag och såsom den andra nämndemannen en lantmäteritekniker, som var anställd hos en kommun och som vid ett förrättningssammanträde under inlösningsförrättningen hade fungerat såsom ombud för kommunen. Delägarlaget och kommunen hade varit parter i inlösningsförrättningen, men de hade inte i jorddomstolen anfört besvär över inlösningskommissionens utslag. Fråga om jäv för nämndemännen.
RB 13 kap 1 §
Europeiska konventionen om mänskliga rättigheter 6_artikeln_1_stycket
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.