Supreme Court allows occupational tuberculosis compensation when exposure is probable despite unidentified source.

A oli syyskuusta 1991 alkaen työskennellyt perushoitajana sairaalan sisätautiosastolla. Työhöntulotarkastuksessa hänen keuhkonsa oli kuvattu ja todettu terveiksi. Keväällä 1993 A oli sairastunut keuhkotuberkuloosiksi määriteltyyn sairauteen. Vakuutusyhtiö oli evännyt A:n vaatimuksen saada korvausta tuberkuloosista ammattitautina, koska keuhkotuberkuloosin, jonka yksilöityä tartunnan lähdettä ei ollut voitu esittää, aiheutumista A:n työstä ei ollut pidettävä todennäköisenä.

Ottaen huomioon keuhkotuberkuloosin tartuntatavoista ja esiintyvyydestä esitetyn, Korkeimman oikeuden tuomion perusteluissa selostetun lääketieteellisen selvityksen ja sen, että A:n oli todettu työssään hoitaneen muun muassa tuberkuloosiepäilyn alaisia potilaita, A:n sairauden katsottiin todennäköisesti aiheutuneen hänen altistumisestaan työssään tuberkuloosibasillille. Tälle arviolle ei ollut esteenä se, että yksilöityä tartunnan lähdettä ei ollut voitu esittää. A:lla oli siten oikeus korvaukseen keuhkotuberkuloosista ammattitautina.

AmmattitautiL 1 §

AmmattitautiA 2 §

AmmattitautiA 3 §

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY

Tapahtumatiedot

A oli syyskuusta 1991 alkaen työskennellyt perushoitajana Turun kaupunginsairaalan sisätautien osastolla. Työhöntulotarkastuksessa hänen keuhkonsa oli kuvattu ja todettu terveiksi. Keväällä 1993 A oli sairastunut seuraavana syksynä parantuneeseen keuhkosairauteen, joka oli määritelty keuhkotuberkuloosiksi.

Vaatimukset

A vaati keuhkotuberkuloosin korvaamista ammattitautina.

Vakuutusosakeyhtiö Yritys-Sammon päätös 31.5.1994

Vakuutusosakeyhtiö Yritys-Sampo eväsi vaaditun korvauksen, koska saatujen selvitysten perusteella ei ollut pidettävä todennäköisenä, että A:lla todettu keuhkotuberkuloosi olisi aiheutunut hänen työstään. Yksilöityä tartunnan lähdettä ei ollut voitu esittää.

Tapaturmalautakunnan päätös 10.1.1995

Tapaturmalautakunta, jolta A haki muutosta vakuutusyhtiön ratkaisuun, lausui päätöksessään, että esitetyn selvityksen perusteella A:lla ei ollut todettu keuhkotuberkuloosia vaan sairaus oli jäänyt epäilyasteelle. Kysymyksessä ei näin ollen ollut ammattitautilain ja -asetuksen tarkoittama ammattitauti. A:lla ei myöskään ollut todettu mitään muuta ammattitautilain ja -asetuksen nojalla korvattavaa keuhkosairautta.

Tämän vuoksi tapaturmalautakunta hylkäsi valituksen.

Vakuutusoikeuden päätös 7.11.1995

Vakuutusoikeus, jolta A haki muutosta, ei muuttanut tapaturmalautakunnan päätöstä.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. A on vaatinut keuhkotuberkuloosin korvaamista ammattitautina. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on antanut lausunnon. Vakuutusyhtiö on vastannut valitukseen ja antanut selityksen edellä mainitun lausunnon johdosta.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 9.3.1998

Perustelut

A:n sairaudesta on esitetty edellä tapahtumatiedoissa selostettu selvitys.

Ammattitautilain (1343/1988) 1 §:n 1 momentin mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Ammattitautiasetuksen (1347/1988) 2 §:n ja 3 §:n biologisia tekijöitä koskevan osan 2 kohdan mukaan tuberkuloosin katsotaan olevan ammattitauti, kun tuberkuloosibasillia (biologinen tekijä) esiintyy työntekijän työssä siinä määrin, että sen altistava vaikutus riittää aikaansaamaan tämän sairauden, jollei osoittaudu, että sairaus on selvästi aiheutunut työn ulkopuolisesta altistuksesta.

Vakuutusyhtiön ratkaisusta ilmenee, että yhtiö on tunnustanut A:n sairastaneen keuhkotuberkuloosin. A:n korvausvaatimuksen hylkääminen on vakuutusyhtiössä perustettu siihen, ettei keuhkotuberkuloosin aiheutumista hänen työstään ollut pidettävä todennäköisenä. Yhtiö on todennut, ettei yksilöityä tartunnan lähdettä ollut voitu esittää.

Tapaturmalautakunnan ja vakuutusoikeuden ei olisi pitänyt perustaa ratkaisuaan siihen, ettei A:lla ollut todettu keuhkotuberkuloosia ja että sairaus oli jäänyt epäilyasteelle, koska asia ei ollut tältä osin riitainen.

Edellä todettuun nähden A:n sairastaman tuberkuloosin ammattitautina korvattavuuden kannalta on ratkaisevaa, onko sairaus aiheutunut työssä todennäköisesti pääasiallisesti biologisista tekijöistä eli basillitartuntana.

Keuhkosairauksien erikoislääkäri, professori Eero Tala on antanut asiassa Korkeimmalle oikeudelle osoitetun lääkärinlausunnon. Sen mukaan tuberkuloosi sairautena voi puhjeta vanhan, jopa vuosia aikaisemmin saadun tartunnan pohjalta. Toisena, potilashoidossa selvästi todennäköisempänä vaihtoehtona on uusi altistuminen tartunnalle. Lausunnon mukaan tätä vaihtoehtoa tukee A:n kohdalla se, että keuhkokuva on työhön tullessa ollut normaali mutta sairauden puhjetessa siinä on todettu muutoksia. Edelleen Tala on todennut, että sairaanhoitohenkilökunnan mahdollisuus saada tuberkuloositartunta korostuu huonokuntoisia vanhuksia hoitavissa yksiköissä, kuten Turun kaupunginsairaalan pitkäaikaispotilaita hoitavilla sisätautiosastoilla. Tuberkuloosin tartuntalähteen toteaminen on Talan mukaan valtaosassa tapauksia mahdotonta.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pysyvä asiantuntija, johtava ylilääkäri, keuhkosairauksien dosentti Henrik Riska on oikeusturvakeskukselle asiassa antamassaan lausunnossa yhtynyt professori Talan lausunnon sisältöön. Lisäksi hän on muun ohella todennut, että vanhusten hoitolaitoksissa on maassamme selvä tuberkuloositapausten yliedustus. Tällaisina riskityöpaikkoina voidaan hänen mukaansa pitää sairaaloiden sisätautien osastoja.

Tala, Riska sekä viimeksi mainitun lausuntoon tukeutunut oikeusturvakeskus ovat pitäneet todennäköisenä, että A on sairastanut tuberkuloosin, jonka tartunnan hän on saanut työssään.

Ottaen huomioon edellä keuhkotuberkuloosin tartuntatavoista ja esiintyvyydestä esitetyn selvityksen ja sen, että A:n on todettu työssään hoitaneen muun muassa tuberkuloosiepäilyn alaisia potilaita, Korkein oikeus pitää todennäköisenä, että A:n kysymyksessä oleva, keuhkotuberkuloosiksi tunnustettu sairaus on aiheutunut A:n altistumisesta tuberkuloosibasillille hänen työssään. Tälle arviolle ei ole esteenä se, että yksilöityä tartunnan lähdettä ei ole voitu esittää.

Näillä perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Vakuutusoikeuden ja tapaturmalautakunnan päätökset kumotaan ja Vakuutusosakeyhtiö Yritys-Sampo määrätään suorittamaan A:lle keuhkotuberkuloosin johdosta lainmukainen korvaus. Asia palautetaan vakuutusoikeudelle tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Asian ovat ratkaisseet vakuutusoikeuden jäsenet Kärhä, Puustinen, Nieminen, Sarparanta ja Rusanen. Esittelijä Elina Saramies.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Paasikoski, Tapale ja Raulos sekä ylimääräinen oikeusneuvos Tepora. Esittelijä Jaana Hemminki.

---

[SV]

A hade från september 1991 arbetat som sjukvårdare på inremedicinska avdelningen på ett sjukhus. Vid en läkarundersökning då arbetsförhållandets inleddes hade A:s lungor fotograferats och befunnits friska. Våren 1993 hade A insjuknat och sjukdomen hade diagnostiserats som lungtuberkulos. Försäkringsbolaget hade avslagit A:s yrkande att tuberkulosen skulle ersättas som yrkessjukdom, emedan det inte var sannolikt att lungtuberkulosen förorsakats i arbetet då någon särskild smittokälla inte kunde anges.

Med beaktande av den i Högsta domstolens dom relaterade medicinska utredningen angående lungtuberkulosens spridning och smittoöverföring och av att A i arbetet vårdat även sådana patienter som antogs vara smittobärare ansågs A:s skjukdom sannolikt ha förorsakats av att A i arbetet hade exponerats för tuberkulosbaciller. Denna bedömning påverkades inte av att särskild smittokälla inte kunde anges. A:s lungtuberkulos skulle därför ersättas som yrkessjukdom.

YrkessjukdomsL 1 §

YrkessjukdomsF 2 §

YrkessjukdomsF 3 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.