Supreme Court allows conversion of fines to imprisonment dismissed due to special personal circumstances and lack of need for general obedience.

A oli työkyvyttömyyseläkkeellä parantumattoman sairauden vuoksi. Sairauskustannustensa ja asuntovelkojensa takia hän oli perheineen saanut kunnalta jatkuvaa toimeentulotukea. Näiden A:n henkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyvien erityisten syiden vuoksi muuntorangaistus jätettiin määräämättä, kun yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminenkään ei toisin vaatinut.

RL 2 luku 5 § 4 mom (650/1986)

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Muuntorangaistusvaatimus Seinäjoen käräjäoikeudessa

A oli tuomittu Seinäjoen käräjäoikeuden 23.8.1994 julistamalla tuomiolla 12.5.1994 tapahtuneesta rattijuopumuksesta 35 päiväsakkoon ja Seinäjoen piirin nimismiehen 8.9.1994 antamalla rangaistusmääräyksellä 26.8.1994 tapahtuneesta ajo-oikeudetta ajosta 10 päiväsakkoon. Kun sakkoja ei ollut saatu perityksi, virallinen syyttäjä vaati, että A määrätään sakkojen sijasta pidettäväksi vankeudessa.

Käräjäoikeuden päätös 3.2.1997

Käräjäoikeus lausui, että A oli kertonut olleensa menossa noutamaan ajokorttiaan poliisiasemalta, kun hänet oli otettu kiinni ajo-oikeudetta ajosta. A oli perustellut ajo-oikeudetta ajosta tuomitun sakkorangaistuksen maksamattomuutta sillä, että hänelle oli tuomittu sakko päiväsakkoina, vaikka teosta olisi tullut määrätä rikesakko. Käräjäoikeus katsoi, että sakkojen maksamattomuus oli tältä osin johtunut A:n maksuhaluttomuudesta eikä maksukyvyttömyydestä.

Muuntorangaistusvaatimusta oli käsitelty 6.5.1996, jolloin A:lle oli myönnetty kuusi kuukautta aikaa maksaa sakot. Muuntorangaistusvaatimusta oli käsitelty uudelleen 4.11.1996, jolloin A:lle oli jälleen myönnetty maksuaikaa sakkojen maksamista varten. A:lle oli myönnetty toimeentulotukea lokakuun loppuun 1996 asti. Tämän jälkeen hänelle ei ollut myönnetty toimeentulotukea. A:n perheen bruttotulot olivat noin 9 000 markkaa kuukaudessa. A oli ollut vuodesta 1993 lukien eläkkeellä. Hänen taloudellinen tilanteensa ei siten ollut huonontunut vuosien 1996 ja 1997 aikana. Sakon muuntamatta jättämiselle ei huomioon ottaen sakon määrä ollut perustetta.

Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi, että A ei ollut esittänyt erityisiä henkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyviä syitä, joiden perusteella tuomioistuin voi jättää muuntorangaistuksen määräämättä. Tämän vuoksi käräjäoikeus rikoslain 2 luvun 5 §:n 1, 2 ja 3 momentin nojalla muunsi mainitut 45 päiväsakkoa 22 päiväksi vankeutta.

Vaasan hovioikeuden tuomio 15.9.1997

A valitti hovioikeuteen ja vaati, että muuntorangaistus jätetään määräämättä.

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut eikä muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että muuntorangaistus jätetään määräämättä.

Virallinen syyttäjä vastasi valitukseen. Hän ei vastustanut A:n valituksen hyväksymistä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 12.11.1998

Perustelut

A sairastaa vaikeaa, etenevää ja monimuotoista neurologista sairautta, minkä vuoksi hän on ollut vuodesta 1993 lähtien työkyvyttömyyseläkkeellä. Hänen eläkkeensä on vuonna 1997 ollut yhteensä 6 595 markkaa bruttona kuukaudessa. A:lla on kaksi alle 15-vuotiasta lasta ja hän on vastuussa noin 400 000 markan määräisistä veloista. Sosiaaliviranomaisen lausunnon mukaan A on perheineen saanut kunnalta vuodesta 1996 lähtien jatkuvaa harkinnanvaraista toimeentulotukea sairautensa ja suurten asuntovelkojensa vuoksi.

Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että A:lle tuomitut sakot ovat jääneet maksamatta mainittujen A:n henkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyvien erityisten syiden eivätkä maksuhaluttomuuden vuoksi. Yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminenkään ei tässä tapauksessa vaadi muuntorangaistuksen määräämistä.

Lainkohta

Rikoslaki 2 luku 5 § 4 mom.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan. Muuntorangaistusvaatimus hylätään. Vaatimuksessa mainittujen yhteensä 45 päiväsakon sijasta A:lle ei määrätä muuntorangaistusta.

Asian on ratkaissut määrätty puheenjohtaja Mäki.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Rajalahti, Koppinen ja Lehtonen. Esittelijä viskaali Tapio Kaarniemi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Tulenheimo-Takki, Taipale, Palaja ja Krogerus. Esittelijä Lea Nousiainen.

---

[SV]

A åtnjöt invalidpension på grund av en obotlig sjukdom. För sjukdomskostnaderna och sina bostadsskulder hade hans familj av kommunen fortlöpande fått utkomststöd. På dessa synnerliga skäl som hänförde sig till A:s personliga förhållandena avstods från att bestämma förvandlingsstraff då upprätthållandet av allmän laglydnad inte krävde annat.

SL 2 kap 5 § 4 mom (650/1986)

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.