Supreme Court dismisses claim against city for car theft, finding sufficient security measures were taken.

Vrt.

KKO:1964-II-53

KKO:1979-II-21

KKO:1981-II-8

A oli vienyt autonsa korjattavaksi kaupungin ammattioppilaitokseen kuuluvalle korjaamolle, josta se oli anastettu. Kysymys siitä, oliko kaupunki noudattanut tarpeellista huolellisuutta auton säilyttämisessä.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Espoon käräjäoikeudessa

A kertoi Espoon kaupunkia vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli 30.8.1989 toimittanut omistamansa Fiat Ritmo 75 CL -henkilöauton, vuosimallia 1981, kaupungin omistaman ammattikoulun auto-osastolle korjattavaksi. Auto oli anastettu auto-osaston korjaamohallista 9.-10.9.1989 ja ajettu myöhemmin ulos tieltä, jolloin se oli vaurioitunut korjauskelvottomaksi.

Kaupunki koulun omistajana ei ollut noudattanut vahingon estämiseksi tarpeellista huolellisuutta. Tämän vuoksi A vaati, että kaupunki velvoitetaan suorittamaan hänelle korvaukseksi vaurioituneesta autosta 15 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 10.9.1989 lukien.

Vastaus

Kaupunki kiisti kanteen ja vaati sitä hylättäväksi.

Käräjäoikeuden tuomio 21.1.1994

Käräjäoikeus piti tapausta rajatapauksena sen suhteen, oliko kaupunki näyttänyt noudattaneensa tarpeellista huolellisuutta kyseisen vahingon välttämiseksi, mutta päätyi katsomaan, että kaupunki oli tämän näyttövelvollisuutensa täyttänyt. Perusteena tälle käräjäoikeus piti seuraavia seikkoja.

Ammattikoulussa oli varkaustapausten varalta annettu kirjalliset ohjeet ikkunoiden ja ovien sulkemisesta ja todistajana kuultu opettaja oli 8.9.1989 kello 12 tarkistanut, että pesuhuoneen ikkuna, josta rakennukseen oli tunkeuduttu, oli ollut suljettu. Koululle oli asennettu hälytyslaitteisto, jonka toiminnassa oli tosin ilmennyt häiriöitä, mutta ne oli pyritty poistamaan. Anastuksen toteuttaminen oli vaatinut vielä murtotoimia.

Koulu oli ryhtynyt siltä kohtuudella edellytettäviin toimenpiteisiin varkaustapausten estämiseksi, ja kaupunki oli siten noudattanut riittävää huolellisuutta vahingon välttämiseksi. A:n kanne hylättiin.

Helsingin hovioikeuden tuomio 21.12.1995

A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

MUUTOKSENHAKU JA ASIAN KÄSITTELY KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle on myönnetty valituslupa. Valituksessaan A on toistanut kanteensa.

Valitukseen antamassaan vastauksessa kaupunki on pyytänyt valituksen hylkäämistä.

Korkein oikeus on toimittanut suullisen käsittelyn.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 5.2.1997

Perustelut

Riidaton tapahtumainkulku

A:n auton korjaustyöt on saatu päätökseen perjantaina 8.9.1989. Auto on anastettu ammattioppilaitoksen korjaamohallista lauantain 9.9.1989 kello 10.30 ja sunnuntain 10.9.1989 kello 11.00 välisenä aikana. Ammattioppilaitoksen tiloihin on tunkeuduttu murtautumatta. Asianosaisten tältä osin yhteneväisen käsityksen mukaan tunkeutuminen tapahtui pukuhuoneen avoimen ikkunan kautta. Ilmeisesti ikkunassa ollutta sen avautumista rajoittavaa mekanismia oli käsitelty siten, ettei se estänyt ikkunan avautumista täysin auki. Kun ikkuna oli suljettu tavalliseen tapaansa, ei sen aukioloa voinut ilman erityistä tarkastusta havaita. Tosiasiassa ikkunan saattoi kuitenkin avata ulkoapäin työntämällä.

Pukuhuoneesta on ollut vapaa pääsy korjaamohalliin, jossa on murtauduttu sen yhteydessä olevaan toimistohuoneeseen rikkomalla oven panssarilasi. Hallin hälytyslaitteisto ei ollut toiminut. A:n auto on saatu ulos korjaamohallista murtamalla hallin ulko-oven lukon sinkilä. Myöhemmin auto on ajettu tieltä seurauksin, että se on vaurioitunut korjauskelvottomaksi.

Kanteen perusteet

Korjaamohalliin oli jo ennen A:n auton anastamista tunkeuduttu useita kertoja samalla tavalla. Oppilaitoksen henkilökunta oli laiminlyönyt varmistua siitä, että hallirakennuksen ikkunat oli suljettu. Kaupunki oli vastuussa myös siitä, ettei halliin aikaisempien murtojen vuoksi kesällä 1989 asennettu hälytyslaitteisto ollut toiminut. Sen vuoksi kaupunki ei ollut noudattanut tarpeellista huolellisuutta anastuksen estämiseksi. Kaupungin oli siten korvattava A:lle anastetun ja korjauskelvottomaksi vaurioituneen auton arvo korkoineen.

Kaupungin kiistämisperusteet

A on työtilauksen tehdessään hyväksynyt ehdon, jonka mukaan koulu ei ole vastuussa korjattavaksi jätetyn ajoneuvon säilyttämiseen liittyvistä vahingoista, mikäli koulu näyttää, että ne eivät ole aiheutuneet sen virheistä tai laiminlyönneistä. Asiassa ei ole tapahtunut koulun puolelta virhettä tai laiminlyöntiä, joten kaupunki ei ole vastuussa vahingosta.

Korjaamohalliin oli tosin päästy kerrotulla tavalla pukuhuoneen ikkunan kautta ilman murtautumista. Auto oli kuitenkin ollut hallissa ylösnostetun autonosturin päällä. Anastuksen loppuun saattamiseksi oli ensin täytynyt murtautua hallissa sijaitsevaan toimistohuoneeseen, jossa olleesta katkaisijasta oli saatu sähkövirta päälle nosturin alaslaskemista varten. Tämän jälkeen oli auton saamiseksi ulos hallista täytynyt vielä murtaa hallin ulko-oven lukon sinkilä.

Korjaamohalliin oli lisäksi asennettu hälytyslaitteisto. Siinä ei ollut ilmennyt teknisiä vikoja. Näin ollen syynä siihen, ettei hälytystä ollut tässä tapauksessa tapahtunut, täytyi olla se, että hälytyslaitteisto on kytkeytynyt pois päältä, kun eräs oppilaitoksen lehtoreista oli käynyt korjaamohallissa ennen anastusta lauantaiaamuna 9.9.1989.

Korkeimman oikeuden selvitetyksi katsomat seikat

Jutussa on näytetty, että kerrotusta korjaamohallista on aikaisemmin sisään murtautuen anastettu auto kaksi kertaa. Kummallakaan kerralla sisään ei ole tunkeuduttu samalla tavalla kuin nyt. A:n auton ei ole näytetty olleen ylös nostetun nosturin päällä. Hälytyslaitteissa aikaisemmin ilmenneiden toimintahäiriöiden ei ole näytetty johtuneen niiden teknisestä viasta.

Tuottamusarvostelu

Arvioidessaan, onko kaupunki noudattanut A:n auton säilyttämisessä riittävää huolellisuutta, Korkein oikeus toteaa ensinnäkin auton ajamisen hallista edellyttäneen korjaamohallin ulko-oven lukon sinkilän murtamista. Ilmeisesti aiempienkin anastusten yhteydessä on ollut murrettava tuo lukko. Sen asianmukaisuutta ei sinänsä ole arvosteltu. Kun tällaisen sisätiloissa olevan lukon murtaminen sivullisten estämättä on suhteellisen yksinkertaista erityisesti tilassa, jossa on tarkoitukseen soveltuvia työkaluja, on keskeinen merkitys sillä, miten on pyritty estämään pääsy halliin sisään.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, onko kaupunki aikaisempien anastustapausten johdosta riittävästi tehostanut toimiaan korjaamohallissa olevien autojen säilyttämiseksi turvallisesti.

Korkein oikeus toteaa kaupungin aiempien tapausten jälkeen antaneen korjaamohallin ovien ja ikkunoiden kiinniolon tarkistamisesta kirjalliset ohjeet, joiden noudattamista on erityisesti painotettu, viimeksi lukukauden alkaessa elokuussa 1989. Opettajille on tässä tarkoituksessa vahvistettu omat valvonta-alueet. Tunkeutumiseen nyt käytetyn ikkunan kiinniolon on täällä todistajana kuultu tuntiopettaja tarkistanut 8.9.1989 tuntiensa päätyttyä puolen päivän aikaan. Myös illalla siivoamaan tulleen henkilön tehtävänä on ollut tarkistaa ikkunoiden kiinniolo.

Kysymyksessä on ollut kapeahko ikkuna, josta sen avautumista rajoittavan mekanismin johdosta ei mahdu tunkeutumaan sisään. Alussa todetuin tavoin mekanismia oli ilmeisesti käsitelty niin, että vaikka ikkuna on näyttänyt suljetulta, käsittely on mahdollistanut siitä tunkeutumisen ja sen helpohkon avaamisen ulkopuolelta.

Aikaisemmin ei halliin ollut tällä tavalla tunkeuduttu eikä kaupungilla siten ole ollut erityistä aihetta varautua esimerkiksi vaatimalla jokaisen ikkunan mekanismin yksityiskohtaista tarkistamista päivittäin.

Halliin on lisäksi kesällä 1989 asennettu hälytyslaitteisto. Jutussa ei ole esitetty riittävää selvitystä siitä, että laitteiston toiminnassa olisi kaupungin tieten ollut teknisiä vikoja. Hallista tiettävästi viimeisenä poistunut täällä todistajana kuultu lehtori on kertonut jättäneensä hälytysjärjestelmän päälle. Syy siihen, miksi laitteisto ei ole toiminut, on jäänyt näyttämättä.

Edellä lausutun perusteella Korkein oikeus katsoo Espoon kaupungin noudattaneen sellaista huolellisuutta korjaamohallissa olevien autojen turvalliseksi säilyttämiseksi, jota siltä olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella on voitu edellyttää. Kannetta ei siten ole näytetty toteen.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Ovaskainen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Liukko, Riikonen ja Riitta Savolainen, joka myös esitteli asian.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Tulenheimo-Takki, Raulos, Möller ja Palaja. Esittelijä Jyrki Rinnemaa.

---

[SV]

Jfr KKO:1964-II-53 KKO:1979-II-21

KKO:1981-II-8

A hade lämnat in sin bil för reparation på en verkstad, som tillhörde stadens yrkesskola. Bilen tillgreps olovligen därifrån. Fråga om staden iakttagit nödig omsorg vid förvaringen av bilen.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.