Supreme Court dismisses appeal where a late objection to a surveyor's disqualification does not void the survey.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court dismissed the applicant's appeal against a land court decision that upheld a private survey despite a disqualification objection. The applicant argued that a surveyor was disqualified due to kinship with a party, but raised this objection only during the land court proceedings rather than at the initial survey meeting. The court ruled that the specific statutory provision protecting the survey's validity against late disqualification objections applies, meaning the survey remains legally effective.
Legislator headnote
AI generatedL om skifte 57 § 4 mom; Lagen om enskilda vägar 51 § 1 mom: A late objection to a surveyor's disqualification based on kinship does not invalidate the survey if the objection was not raised at the initial meeting.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Yksityisistä teistä annetun lain mukaisen tietoimituksen uskottu mies oli ollut hänen ja erään asianosaisen välisen sukulaisuussuhteen vuoksi esteellinen. Väite uskotun miehen esteellisyydestä oli tehty vasta maaoikeudessa. Jakolain 57 §:n 4 momentin nojalla katsottiin, ettei esteellisyys vaikuttanut toimituksen pätevyyteen.
JL 57 § 4 mom (604/51)
ASIAN KÄSITTELY YKSITYISTIETOIMITUKSESSA JA MAAOIKEUDESSA
Toimitus
Toimitusmiehet perustivat 30.3.1995 lopetetussa yksityisistä teistä annetun lain mukaisessa tietoimituksessa nro 508673 - 1, Loimaan kunnan Haaran ja Onkijoen kylissä, A:n omistamaa tilaa ja eräitä muita tiloja varten tieoikeudet rakennettavaa metsätietä varten. Tieoikeuden saaneille tiloille määrättiin tieyksiköt ja tietä koskevien asioiden hoitamista varten perustettiin tiekunta.
Etelä-Suomen maaoikeuden tuomio 21.5.1996
A valitti maaoikeuteen vaatien yksityistietoimituksen kumoamista. Maaoikeuden istunnossa A lausui, että toinen tietoimituksen uskotuista miehistä oli ollut esteellinen, koska hän oli erään asianosaisen eno.
Soveltaen jakolain 57 §:n säännöksiä maaoikeus hylkäsi A:n valituksen.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A uudistaen maaoikeudessa esittämänsä yksityistietoimituksen uskottua miestä koskevan esteellisyysväitteen vaati, että toimitus kumotaan.
Varvusentien tiekunta vastasi valitukseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 9.5.1997
Perustelut
Tietoimituksessa, jossa tieoikeudet on perustettu, on pidetty kaksi kokousta. Toimitusmiehinä ovat olleet ensimmäisessä kokouksessa 29.12.1994 toimitusinsinööri sekä toisessa kokouksessa 30.3.1995 toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä. A on ollut saapuvilla jälkimmäisessä kokouksessa. Maaoikeudessa A on tehnyt huomautuksen toimitusmiehiä vastaan ilmoittaen toisen uskotuista miehistä olevan sukua eräälle asianosaiselle.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan toinen toimituksen uskotuista miehistä on ollut toimituksen erään asianosaisen eno. Sukulaisuussuhteen johdosta tämä uskottu mies on ollut yksityisistä teistä annetun lain 51 §:n 1 momentin (521/75), vuoden 1996 loppuun voimassa olleen jakolain (604/51) 56 §:n ja oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n nojalla esteellinen toimimaan uskottuna miehenä.
Jakolain 56 §:n toisen virkkeen mukaan asianosaisen on esitettävä estemuistutuksensa toimitusmiestä vastaan ensimmäisessä kokouksessa, jossa tämä on toimessaan. Pykälän kolmannen virkkeen mukaan asianosainen ei saa myöhemmin tehdä estemuistutusta, ellei hän ole ollut laillisesti estetty sitä aikaisemmin esittämästä tai ellei esteen aihe ole vasta myöhemmin syntynyt taikka tullut hänen tietoonsa. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että A olisi jo toimituskokouksessa ollut tietoinen uskotun miehen esteellisyydestä. Näin ollen hän on saanut esittää estemuistutuksensa maaoikeudessa.
Vuoden 1996 loppuun voimassa olleen jakolain 57 §:n 4 momentin mukaan "estemuistutuksen hyväksyminen älköön vaikuttako muutosta siihen, mitä toimituksessa on tapahtunut ennen kuin estemuistutus tehtiin". Tätä säännöstä on yksityisistä teistä annetun lain 51 §:n 1 momentin perusteella sovellettava puheena olevassa tietoimituksessa. Jakolain säätämiseen johtaneissa esitöissä on lausuttu mainittua 57 §:n 4 momenttia vastaavan säännösehdotuksen osalta muun muassa, ettei muutoksenhaku maanmittaustoimitukseen saa perustua toimitusmiehen esteellisyyteen (komiteanmietintö 1933:8 s. 112 -113). Säännöksen tarkoituksen mukainen tulkinta on siten se, että jos väite toimitusmiehen esteellisyydestä on tehty vasta maaoikeudessa, ei pelkästään väitteen hyväksymisestä seuraa toimituksen tai siinä tehtyjen ratkaisujen kumoutuminen.
Arvioidessaan ilmenneen esteellisyyden vaikutusta toimituksen pysyvyyteen Euroopan neuvoston piirissä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) nojalla Korkein oikeus katsoo, etteivät sopimus ja siihen perustuva oikeuskäytäntö anna aihetta tarkastella sanottua vaikutusta toisin kuin mihin edellä jakolain 57 §:n 4 momentin nojalla on päädytty. Tämä perustuu siihen, että A on kohdaltaan saanut koko toimituksen muutoksenhakuteitse maaoikeuden tutkittavaksi.
Uskotun miehen esteellisyys ei siten tässä tapauksessa muodosta perustetta, jonka vuoksi maaoikeuden tuomio tai toimitusmiesten ratkaisu olisi kumottava, joten toimitus on esteellisyydestä huolimatta pätevä.
Tuomiolauselma
Maaoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet maaoikeustuomari Wainio, maaoikeusinsinööri Lemmetti sekä lautamiehet X ja Y.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Paasikoski, Ralos, Pellinen ja Kitunen. Esittelijä Kimmo Simola.
---
[SV]
Vid en vägförrättning enligt lagen om enskilda vägar var en god man jävig på grund av släktskap med en part. Jävsanmärkning mot gode mannen gjordes först i jorddomstolen. Enligt 57 § 4 mom. lagen om skifte ansågs att jävet inte inverkade på giltigheten av förrättningen.
L om skifte 57 § 4 mom (604/51)
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.