Supreme Court dismisses father's appeal, ruling he must pay child support despite extensive visitation rights.

Ään.

Erillään asuvien vanhempien lapsensa huollosta tekemän sopimuksen mukaan lapsi oli vanhempiensa yhteishuollossa ja asui äitinsä luona. Ottaen huomioon vanhempien elatukseen käytettävissä olevien varojen määrä ja isän muu lakiin perustuva elatusvastuu sekä isän ja lapsen välinen poikkeuksellisen laaja tapaamisoikeus isää ei velvoitettu suorittamaan lapselle elatusapua.

L lapsen elatuksesta 2 §

L lapsen elatuksesta 4 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kokkolan käräjäoikeuden tuomio 10.5.1996

A:n alaikäisen lapsensa C:n edustajana B:tä vastaan ajamasta kanteesta käräjäoikeus totesi riidattomiksi muun muassa seuraavat seikat: Avioeroon tuomitut A ja B olivat sopineet 8.8.1992 syntyneen lapsensa C:n huollosta ja asumisesta siten, että lapsi oli vanhempiensa yhteishuollossa ja asui äidin luona. Tapaamisoikeudesta oli sovittu, että lapsi tapasi isäänsä joka toinen viikonloppu perjantai-illasta sunnuntai-iltaan sekä kahtena ja puolena arkipäivänä viikossa isän vapaapäivinä, joista isä ilmoitti etukäteen. Kesälomalla lapsi oli kaksi viikkoa isän luona ja kaksi viikkoa äidin luona. Talvilomalla lapsi vietti viikon isän luona ja viikon äidin luona. Joulupyhinä lapsi oli vuorovuosin toisen vanhemman luona. Tapaamisoikeutta oli sovittu tarkistettavan lapsen koulun aloittamisen yhteydessä tai toisen vanhemman muuttaessa eri paikkakunnalle. Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta oli asianomaisen sosiaaliviranomaisen vahvistama.

Lapsen elatuksesta A ja B eivät kuitenkaan olleet päässeet sopimukseen. Lapsen elatuksen tarpeena voitiin pitää 2 500 markkaa kuukaudessa. Lapsesta maksettiin A:lle lapsilisänä 735 markkaa kuukaudessa ja A vastasi lapsen päivähoitomaksusta, joka oli 667 markkaa kuukaudessa. A:n nettotulot olivat noin 11 000 markkaa kuukaudessa ja B:n noin 7 000 markkaa kuukaudessa. B oli avioitunut uudelleen ja hänellä oli elatusvelvollisuus tuossa avioliitossa 18.4.1996 syntyneestä lapsesta. B:n perheen asuntoluoton hoitokustannukset ja muut asumiskulut olivat kuukaudelta yhteensä noin 4 500 markkaa. B:n puoliso oli tällä hetkellä äitiyslomalla ja hänen nettotulonsa kuukaudessa olivat noin 4 800 markkaa. B oli pitänyt C:tä luonaan siinä laajuudessa kuin tapaamisoikeudesta tehty sopimus osoitti.

Vaasan hovioikeuden tuomio 19.9.1996

Hovioikeus, jonne sekä C A:n edustamana että B valittivat, arvioi lapsen elatuksen tarpeen samalla tavoin kuin käräjäoikeus ja otti vanhempien elatuskykyä tarkastellessaan huomioon käräjäoikeuden mainitsemat seikat.

Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomitsema elatusapu oli lapsen elatustarve huomioon ottaen riittämätön, vaikka hovioikeus oli käräjäoikeuden tapaan ottanut huomioon sen, että lapsi oli sopimuksen mukaan ja myös käytännössä ollut poikkeuksellisen paljon isänsä luona. Hovioikeus katsoi, että kohtuullinen isän elatuskykyä ja lapsen tarvetta vastaava elatusapu oli 650 markkaa kuukaudessa, kunnes lapsi aloitti koulunkäynnin, ja tämän jälkeen 900 markkaa kuukaudessa. Hovioikeus korotti B:n C:lle maksettavaksi tuomitun elatusavun sanottuihin määriin.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

B:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan B vaati, että kanne hylätään ja jo maksetut elatusavut määrätään palautettavaksi hänelle.

C vastasi A:n edustamana valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 19.12.1997

Perustelut

A ja B ovat tehneet 8.8.1992 syntyneen lapsensa C:n huollosta ja tapaamisoikeudesta käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän sopimuksen. Tapaamis- ja luonapito-oikeus ovat sopimuksen mukaan niin laajat, että äidin luona asumaan määrätty lapsi itse asiassa viettää puolet ajasta isänsä luona. Sopimus on sovittu tarkistettavaksi lapsen aloittaessa koulunkäyntinsä tai toisen vanhemman muuttaessa eri paikkakunnalle. Asiassa on riidatonta, että tapaaminen ja luonapito ovat toteutuneet sovitulla tavalla.

Lapsen elatuksesta annetun lain 4 §:n mukaan lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan ja elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa käytettävissä olevien varojen määrä sekä vanhempien lakiin perustuva muu elatusvastuu.

Asianosaisten nettotulot kuukaudessa ovat, A:n noin 11 000 markkaa ja B:n noin 7 000 markkaa. B:llä on uudesta avioliitostaan vuonna 1996 syntynyt lapsi, jota hän myös on velvollinen elättämään.

Jutussa on kysymys siitä, onko B nykyisen tilanteen vallitessa velvoitettava suorittamaan C:lle elatusapua vai voidaanko hänen erityisesti edellä selostetun laajan tapaamis- ja luonapito-oikeuden johdosta katsoa osaltaan huolehtivan lapsen elatuksesta muulla tavoin. Lisäksi kysymys on siitä, onko nyt edellytyksiä vahvistaa elatusapu myös lapsen koulunkäynnin aloittamisen jälkeisen ajan osalta.

Tässä vaiheessa ei ole tiedossa, miten lapsen koulunkäynnin aloittaminen vaikuttaa edellä kerrottuihin olosuhteisiin. Sen vuoksi ei nyt ole edellytyksiä velvoittaa B:tä suorittamaan C:lle elatusapua myöskään tuosta myöhemmästä ajankohdasta lukien.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio sekä käräjäoikeuden tuomio kumotaan. Kanne hylätään. B ei kuitenkaan ole saava takaisin elatusapuja, jotka hän ehkä on jo käräjäoikeuden tuomion sekä hovioikeuden tuomion perusteella suorittanut.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeusneuvos Krogerus: Laajan tapaamis- ja luonapitooikeuden yhteydessä B vastaa lapsen päivittäisistä elinkustannuksista yhtä suuressa määrin kuin A. Laaja tapaamis- ja luonapito-oikeus vähentää enemmistön toteamin tavoin A:lle aiheutuvia päivähoitokustannuksia.

A:lla, jonka luona lapsi on määrätty asumaan, on kuitenkin pääasiallinen vastuu lapsen hoidosta ja siitä, että lapsi saa riittävän elatuksen. Huolimatta siitä, että B on ilmoittanut maksaneensa myös esimerkiksi lapsen lääkäri- ja lääkekustannuksia sekä parturimaksuja ja hankkineensa tälle jonkin verran vaatteita ja hänen luonaan käytettäviä leluja, en kuitenkaan katso B:n näillä suorituksilla ja laajaan tapaamis- ja luonapito-oikeuteen liittyvillä velvoitteillaan siinä määrin huolehtivan lapsen elatuksesta, että hänen elatusvastuunsa tulisi täysimääräisesti katetuksi. Puuttuva osa hänen on maksettava elatusapuna, jonka määränä pidän lapsen elatuksesta annetun lain 2 §:ssä mainitut seikat huomioon ottaen käräjäoikeuden määräämiä 500 markkaa kuukaudessa.

Siltä osin kuin kysymys on elatusavun määräämisestä lapsen aloitettua koulunkäynnin, samoin kuin hovioikeuden tuomion perusteella suoritettujen elatusmaksujen palauttamisesta, olen samaa mieltä kuin Korkeimman oikeuden enemmistö.

Kumoan hovioikeuden tuomion ja jätän käräjäoikeuden tuomion voimaan muutoin paitsi poistan lausuman lapsen koulunkäynnin aloittamisen jälkeistä aikaa koskevalta osalta.

Oikeusneuvos Tulenheimo-Takki: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Krogerus.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Seppä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Kivimäki, Varila ja Latvala. Esittelijä Tapio Kaarniemi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Haarmann, Tulenheimo-Takki (eri mieltä), Palaja ja Krogerus (eri mieltä). Esittelijä Pekka Pulkkinen.

---

[SV]

Omröstn.

Enligt ett avtal som de särboende föräldrarna hade träffat angående vårdnaden om sitt barn hade föräldrarna gemensam vårdnad och barnet bodde hos modern. Med beaktande av de tillgångar som föräldrarna hade att disponera för underhållet och faderns övriga underhållsansvar enligt lag samt den ovanligt omfattande umgängesrätten mellan fadern och barnet, ålades fadern inte att betala underhållsbidrag till barnet.

L om underhåll för barn 2 §, 4 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.