Supreme Court dismisses appeal; city council member's council role alone does not create bias in land court.

Kaupungin ollessa asianosaisena maaoikeuden lautamies ei ollut esteellinen yksin sen perusteella, että hän oli kaupunginvaltuuston jäsen ja sen lisäksi ollut jäsenenä ja puheenjohtajana kaupungin eri lauta- ja johtokunnissa. Huomioon ottaen noiden luottamustehtävien laatu ja sisältö ratkaistavana olevan asian kannalta maaoikeuden kokoonpanon ei kuitenkaan katsottu täyttäneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa tuomioistuimen puolueettomuudelle asetettuja edellytyksiä.

Ään.

IhmisoikeusSop_6_artikla_1_kappale

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Toimitus

Pohjois-Suomen maaoikeuden tuomio 25.1.1996

A ja B valittivat maaoikeuteen ja vaativat muun ohella maapohjakorvauksen korottamista.

Maaoikeus lausui, ettei korvausarviointi voinut perustua rakennuskaavaan, vaan alue oli arvioitava raakamaana. Lunastettavaan alueeseen kohdistuvan asemakaavan laatiminen oli aloitettu vasta Oulun kaupunginvaltuuston 19.12.1988 tekemän päätöksen perusteella. Tuosta päätöksestä johtuva maan arvonnousu oli jätettävä huomiotta. Lunastustoimikunnan käyttämässä hintamallissa oli ollut yleiskaavatekijä mukana. Koska C:n kuolinpesän ja Oulun kaupungin välillä tehdyt sopimukset oli laadittu asemakaavan laatimispäätöksen jälkeen ja esisopimus oli lisäksi hyväksytty kaupunkia sitovaksi vasta asemakaavan tultua hyväksytyksi, sopimuksia ei voitu pitää näyttönä raakamaan käyvästä hinnasta. Koska muitakaan A:n ja B:n esittämiä hintatietoja ei voitu pitää vertailukelpoisina, maaoikeus hyväksyi lunastustoimikunnan käyttämät perusteet maapohjakorvauksen määräämiselle ja hylkäsi A:n ja B:n valituksen siltä osalta.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle ja B:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A ja B vaativat, että Oulun kaupungin Vellilän tilasta RN:o 9:147 A:lle ja B:lle suoritettavaa maapohjakorvausta korotetaan.

Maanmittauslaitoksen keskushallinto antoi siltä pyydetyn lausunnon. Oulun kaupunginhallitus antoi vastauksen valituksen ja lausunnon johdosta. A ja B antoivat selityksen lausunnon johdosta.

B toimitti 2.1.1997 Korkeimpaan oikeuteen lisäkirjoituksen, jossa hän muun ohella lausui jättävänsä Korkeimman oikeuden harkintaan, oliko maaoikeudessa lautamiehenä toiminut Y ollut esteellinen. Luottamustoimitodistuksen mukaan Y oli ollut Oulun kiinteistölautakunnan puheenjohtaja 1.1. - 31.12.1993, Oulun kaupunginvaltuuston jäsen 1.1.1993 - 31.12.1996 ja teknisten liikelaitosten lautakunnan puheenjohtaja 1.1.1994 - 31.12.1996.

Maaoikeustuomari Kirsti Leino antoi häneltä pyydetyn selvityksen. B ja kaupunki antoivat kumpikin selvityksen johdosta vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 10.12.1997

Käsittelyratkaisu

B:n määräajan jälkeen Korkeimmalle oikeudelle toimittama kirjelmä liitteineen otetaan huomioon, koska sen huomioon ottamiseen on erityistä syytä.

Lautamiehen esteellisyys

Oulun kaupungille oli myönnetty lupa lunastaa A:n ja B:n Oulun kaupungin Oulunsuun kylässä omistama Vellilän tila RN:o 9:147, koska se oli kaupunginvaltuuston hyväksymässä ja ympäristöministeriön vahvistamassa yleiskaavassa osoitettu asuntorakentamiseen, siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja virkistysalueeksi. Lunastusasia oli tullut vireille B:n esityksestä sen jälkeen, kun neuvottelut kiinteistönkaupasta kaupungin kanssa eivät olleet johtaneet tulokseen.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n säännösten nojalla Y ei ole näiden kunnallisten luottamustoimiensa vuoksi ollut esteellinen toimimaan maaoikeuden lautamiehenä käsiteltäessä asiaa, jossa kaupunki on asianosaisena.

Suomen liityttyä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen (Euroopan ihmisoikeussopimus) on tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa otettava huomioon myös tuon sopimuksen määräykset ja sen perusteella kehittynyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen soveltamiskäytäntö. Sopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa muun ohella silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan.

Kaupunginvaltuuston tehtäviin ei ole kuulunut Vellilän tilaa koskevan lunastusasian vireillepano. Asiassa ei ole näytetty, että kaupunginvaltuusto olisi muutoinkaan käsitellyt tilan lunastamista. Vellilän tila sijaitsee kuitenkin alueella, jolle Oulun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan ja päättänyt laatia asemakaavan ja jonka se on asettanut rakennuskieltoon. Kaupunginvaltuuston asiana on myös ollut kaupungin tekemien kiinteistönkauppojen hyväksyminen. Kun Vellilän tilan kauppaa koskeneet neuvottelut eivät olleet johtaneet tulokseen, on pantu vireille hakemus sen lunastamiseksi kaupungille. Kaupunginvaltuuston harjoittaman maapolitiikan tuloksena edellytykset tilan lunastamiseksi olivat olemassa.

Lunastustoimituksessa kohteen lunastuskorvauksen määrään vaikuttaa muun ohella alueen kaavoituksellinen tilanne ja saatavilla oleva vertailukauppa-aineisto. Vellilän tilan lunastusasiaa maaoikeudessa käsiteltäessä on vertailukauppa-aineistona vedottu kaupungin tekemissä kiinteistönkaupoissa käytettyihin kauppahintoihin.

Kun otetaan huomioon kaupunginvaltuuston keskeinen asema kaupungin harjoittamassa maapolitiikassa sekä Y:n yli kymmenen vuoden aikana hoitamat useat tärkeät luottamustehtävät Oulun kaupungin hallinnossa, erityisesti toimiminen kaupunginvaltuustossa ja kiinteistölautakunnassa, Y:n kunnalliset luottamustehtävät antavat laatunsa ja sisältönsä vuoksi aiheen perustellusti epäillä, että Y ei maaoikeuden lautamiehenä ole voinut puolueettomasti ja sivuvaikutteista vapaana ottaa kantaa kysymykseen lunastuskorvauksesta, joka kaupungin on maksettava lunastamastaan tilasta. Tämän vuoksi Y:n toimiminen maaoikeuden jäsenenä on tässä asiassa vaarantanut luottamuksen tuomioistuimen puolueettomuuteen. Y on siten ollut maaoikeuden jäsenenä esteellinen.

Päätöslauselma

Maaoikeuden tuomio kumotaan maapohjakorvausta ja oikeudenkäyntikuluja koskevalta osalta ja asia palautetaan maaoikeuteen, jonka tulee ottaa asia omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväksi ja, huomioon ottaen palauttamisen syy, siinä laillisesti menetellä. Maaoikeuden tulee asian ratkaistessaan antaa lausunto myös oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeusneuvos Wirilander: Käsittelyratkaisun osalta olen Korkeimman oikeuden enemmistön kannalla.

Oulun kaupungille oli myönnetty lupa lunastaa A:n ja B:n Oulun kaupungin Oulunsuun kylässä omistama Vellilän tila RN:o 9:147. Käsiteltäessä A:n ja B:n lunastustoimikunnan päätöksestä 9.10.1995 tekemää valitusta maaoikeudessa on maaoikeuden lautamiehenä toiminut Y. Y on ollut Oulun kaupungin kiinteistölautakunnan puheenjohtaja 1.1. - 31.12.1993, teknisten liikelaitosten lautakunnan puheenjohtaja 1.1.1994 - 31.12.1996 ja kaupunginvaltuuston jäsen 1.1.1993 - 31.12.1996.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n nojalla Y:tä ei voida pitää esteellisenä toimimaan maaoikeuden lautamiehenä asiaa käsiteltäessä. Ratkaistaessa, onko Y:tä Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräysten valossa pidettävä esteellisenä toimimaan lautamiehenä esillä olevassa asiassa, kiinnitän huomiota seuraavaan.

Näyttöä ei ole siitä, että Y esillä olevaa valitusasiaa maaoikeudessa käsiteltäessä olisi erityisesti toiminut Oulun kaupungin edun ajamiseksi tai tällaista edes halunnut. Kysymys onkin siitä, onko Y luottamustehtäviensä johdosta ollut sellaisessa asemassa, että luottamuksen hänen ja maaoikeuden puolueettomuuteen lunastusasiaa käsiteltäessä voidaan perustellusti pelätä horjuneen.

Y on kiinteistölautakunnan puheenjohtajana toimiessaan joutunut käsittelemään muun muassa Oulun kaupungin luovuttamien tonttien hinnoitteluun kuuluvia kysymyksiä. Y:n jäsenyys kiinteistölautakunnassa on kuitenkin lakannut jo toista vuotta ennenkuin valituksenalainen lunastustoimitus tuli vireille. Kiinteistölautakunnan aikaisemman puheenjohtajuuden ei lautakunnan yllä mainituista tehtävistä huolimatta voida katsoa luoneen Oulun kaupungin ja Y:n välille sellaista riippuvuutta, jonka perustellusti voitaisiin katsoa vaarantaneen Y:n puolueettomuuden maaoikeuden lautamiehenä tai maaoikeuden puolueettomuuden.

Teknisten liikelaitosten lautakunnan tehtävänä on sitä koskevan johtosäännön mukaan valvoa liikelaitosten toiminnan sekä niiden talouden ja organisaation kehittämistä, ohjata ja valvoa niiden suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia samoin kuin huolehtia tarpeellisesta yhteistyöstä. Johtosäännön tarkoittamia liikelaitoksia ovat vesihuoltolaitos, Oulun satama, konekeskus ja jätehuoltolaitos. Lunastusasiat ja siihen liittyvät kysymykset eivät kuulu lautakunnan toimivaltaan eivätkä tehtäviin. Puheenjohtajuuden tässäkään lautakunnassa ei voida katsoa vaarantaneen luottamusta Y:n puolueettomuuteen lautamiehenä tai maaoikeuden puolueettomuuteen.

Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä elin, joka sinänsä voi joutua käsittelemään muun muassa lunastusten vireillepanoa ja lunastuskorvauksia samoin kuin kaupungin maapolitiikkaa koskevia kysymyksiä. Vellilän tilan lunastusasiaa Oulun kaupunginvaltuusto ei ole käsitellyt. Kysymys onkin siitä, antaako maaoikeuden lautamiehen kuuluminen kaupunginvaltuustoon sinänsä aiheen pelätä, että asianomainen ei kykene puolueettomasti, sivuvaikutteista vapaana ratkaisemaan maaoikeudessa sellaista asiaa, jossa kaupunki on asianosainen.

Kaupunginvaltuutettu ei ole kaupungin palveluksessa tai muulla sen kaltaisella tavalla kaupungista riippuvainen. Pyrkiessään kaupunginvaltuustossa vaikuttamaan kaupungin kannanottoihin hän ei toimi kaupungin nimissä tai edustajana vaan valtuuston jäsenenä, joka periaatteessa itsenäisesti muodostaa käsityksensä käsiteltävistä asioista. Tämän vuoksi ei voida ilman muuta lähteä siitä, että valtuutettu toimiessaan maaoikeuden lautamiehenä ei täällä itsenäisesti ja puolueettomasti kykenisi ratkaisemaan sellaista käsiteltävänä olevaa asiaa, jossa kaupunki on asianosainen. Sen vuoksi kaupunginvaltuuston jäsenyys sinänsä ei tee kaupunginvaltuustoon kuuluvasta lautamiehestä esteellistä toimimaan lautamiehenä jutussa, jossa kaupunki on asianosainen. Esteelliseksi tällainen lautamies tulee, jos tapaukseen liittyvät konkreettiset seikat antavat perustellun aiheen epäilyksiin lautamiehen tai maaoikeuden puolueettomuudesta. Esillä olevassa tapauksessa ei tällaisia seikkoja ole tullut ilmi.

Edellä mainituilla perusteilla katson, ettei Y ole ollut esteellinen osallistuessaan lautamiehenä esillä olevan asian ratkaisemiseen maaoikeudessa. Hylkään A:n ja B:n tästä esittämän väitteen.

Oikeusneuvos Lindholm: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Wirilander.

Asian ovat ratkaisseet maaoikeuden jäsenet maaoikeustuomari Leino ja maaoikeusinsinööri Markkola sekä lautamiehet X ja Y.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lindholm (eri mieltä), Haarmann, Wirilander (eri mieltä), Hidén ja Krogerus. Esittelijä Marja-Leena Honkanen.

---

[SV]

När en stad var part var en nämndeman i jorddomstolen inte jävig enbart på den grunden att han utöver att han var medlem av stadsfullmäktige hade varit medlem och ordförande i olika nämnder och direktioner i staden. Med beaktande av dessa förtroendeuppdrags art och innehåll i förhållande till det föreliggande målet ansågs det dock att jorddomstolens sammansättning inte uppfyllde de krav på att domstolen skall vara opartisk som ställs i artikel 6 stycke 1 i Europeiska konventionen om mänskliga rättigheter.

Omröstn.

Europeiska konventionen om mänskliga rättigheter 6_artikeln_1_stycket

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.