Supreme Court allows workers' claim for full severance pay based on average hourly wage, rejecting employer's lower expectation wage argument.

Työnantaja oli irtisanonut lomautettuina olleiden työntekijöiden työsuhteet niin, etteivät he olleet saaneet hyväkseen täyttä irtisanomisaikaa.

Työntekijöille irtisanomisajan palkan menetyksestä määrättävät korvaukset laskettiin heille työssäoloajalta maksetun keskituntiansion eikä työehtosopimuksen mukaisen odotusajalta maksettavan tuntipalkan perusteella.

TSL 42 § 2 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Lahden käräjäoikeuden tuomio 23.3.1994

Käräjäoikeus lausui A:n, B:n ja C:n entistä työnantajaansa Lahden Putkityö Ky:tä ja sen vastuunalaista yhtiömiestä Ykkösilmastointi Oy:tä vastaan ajamasta kanteesta, että kommandiittiyhtiö oli irtisanonut jo aikaisemmin lomauttamansa kantajat lomautusaikana siten, etteivät he olleet saaneet hyväkseen täyttä irtisanomisaikaa. A ei ollut saanut irtisanomisajan palkkaa 21, B 72 ja C 20 päivältä.

Yhtiöt eivät olleet kiistäneet A:n ja hänen myötäpuoltensa saatavia laskennallisesti muutoin kuin siltä osin, että ne oikeuskäytännön perusteella määräytyivät vaaditun keskituntiansioon perustuvan palkan asemesta kunkin kohdalla 30,20 markan taulukkopalkan mukaisesti.

Tämän vuoksi käräjäoikeus velvoitti yhtiöt suorittamaan irtisanomisajan palkkaa A:lle 168 tunnilta 5 073,60 markkaa, C:lle 160 tunnilta 4 832 markkaa ja B:lle 528 tunnilta 15 945,60 markkaa 16 prosentin korkoineen 23.8.1993 lukien.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 18.10.1995

A ja hänen myötäpuolensa valittivat hovioikeuteen uudistaen vaatimuksensa, että heidän palkkansa tuli korvata keskituntiansion perusteella. Keskituntiansiot olivat A:lla 54,09, B:llä 51,27 ja C:llä 49,34 markkaa.

Hovioikeus totesi, että yhtiöt olivat kiistäessään A:n ja hänen myötäpuoltensa keskituntiansioon perustuneen vaatimuksen vedonneet alan työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työntekijälle, joka odotti työtä verstaalla tai työpaikalla, maksettiin työn odottamisesta palkkaa 30,20 markkaa tunnilta. Lomautettuna oleminen oli rinnastettava työn odottamiseen.

Yhtiöiden esittämä selvitys huomioon ottaen hovioikeus katsoi yhtiöiden saattaneen todennäköiseksi, etteivät ne olleet velvollisia maksamaan irtisanomisajan palkkaa enempää kuin 30,20 markan tuntipalkan mukaan laskettuna. Hovioikeus totesi, että B:llä oli oikeus saada irtisanomisajan palkkana 576 tunnin palkkaa vastaavat 17 395,20 markkaa.

Tämän vuoksi hovioikeus korotti yhtiöiden B:lle maksettavaksi tuomitun irtisanomisajan palkan 17 395,20 markkaan ja jätti käräjäoikeuden tuomion muilta osin voimaan.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle ja hänen myötäpuolilleen myönnettiin valituslupa. Valituksessaan he vaativat hovioikeuden tuomion muuttamista siten, että tuomittavan korvauksen perusteena oli heidän keskituntiansionsa.

Yhtiöt vastasivat valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 13.11.1997

Perustelut

Lahden Putkityö Ky on syyskuussa 1992 antamiensa lomautusilmoitusten mukaan lomauttanut C:n 14.9. ja A:n 21.9. sekä B:n 1.10.1992 lukien. Lomautusten kestäessä yhtiö on 23.4.1993 irtisanonut heidän työsuhteensa päättymään 23.8.1993. Lomautusten tullessa voimaan A, B ja C eivät olleet saaneet hyväkseen työsopimuksen lakkaamista koskevaa, työehtosopimuksen mukaista neljän kuukauden irtisanomisaikaa. Työsopimuslain 42 §:n 2 momentin mukaan työntekijällä on tällaisessa tapauksessa oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan tai sen osan menettämisestä aiheutuneesta vahingosta.

Mainitun säännöksen tarkoituksena on, että lomautusaikana irtisanottu työntekijä saa korvauksen siitä, ettei hän lomautettaessa ole saanut hyväkseen palkallista irtisanomisaikaa. Irtisanomisajan palkan menettämisestä aiheutuneella vahingolla tarkoitetaan kaikkia niitä palkkaetuja, jotka lomautusaikana irtisanottu työntekijä voisi normaalisti ansaita irtisanomisaikana, jollei hän tuolloin olisi lomautettuna.

Putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen mukaan työntekijälle, joka odotti työtä verstaalla tai työpaikalla, maksettiin odotusajalta 30,20 markan tuntipalkkaa. Tämä sopimusmääräys koskee sanamuotonsa mukaan aikaa, jona työntekijä on normaalisti työssä. Ei ole perusteita ulottaa sitä koskemaan myös lomautettuna olevia työntekijöitä.

Näin ollen A:n ja hänen myötäpuoltensa irtisanomisajan palkat samoin kuin niiden maksamatta jäämisestä johtuneet odotusajan palkat määräytyvät heidän työssäoloajoiltaan saamiensa keskituntiansioiden mukaan.

A:n keskituntiansio on ollut 54,09 markkaa, B:n 51,27 markkaa ja C:n 49,34 markkaa. Yhtiöt eivät ole kiistäneet vaatimuksia näiden määrien osalta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan. Lahden Putkityö Ky ja Ykkösilmastointi Oy sen vastuunalaisena yhtiömiehenä velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan hovioikeuden tuomitsemien määrien asemesta korvauksena irtisanomisajan palkan menetyksestä A:lle 9 087,12 markkaa, B:lle 29 531,52 markkaa ja C:lle 7 894,40 markkaa, kaikki määrät 16 prosentin korkoineen 23.8.1993 lukien sekä odotusajan palkkoina A:lle 2 596,32 markkaa, B:lle 2 460,96 markkaa ja C:lle 2 368,32 markkaa, kaikki määrät 16 prosentin korkoineen 15.1.1994 lukien.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Virmola.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pöntinen, Pasila ja Kurri. Esittelijä Pasila.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Paaskoski, Möller, Palaja ja Kitunen. Esittelijä Sari Ruokojärvi.

---

[SV]

En arbetsgivare hade sagt upp permitterade arbetstagares arbetsförhållanden så att de inte kommit i åtnjutande av full uppsägningstid.

Ersättningarna som skulle utbetalas åt arbetstagarna för förlust av lön för uppsägningstiden beräknades på basen av den förtjänst de i medeltal erhöll i timmen då de var i arbete och inte på basen av den timlön som enligt kollektivavtalet skulle betalas för väntetid.

L om arbetsavtal 42 § 2 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.