Supreme Court dismisses appeal; breach of contract damages must be foreseeable to be recoverable.

A oli myynyt B:lle kilpa-auton, mutta kauppa oli B:n rahoitusvaikeuksien vuoksi purkautunut. A, joka oli tilannut itselleen uuden kilpa-auton, oli puolestaan kaupan purkautumisesta johtuneen maksuviivästyksensä johdosta maksanut autosta alun perin sovittua korkeamman hinnan.

Koska A:n sopima hinnankorotus ei ollut B:lle ennaltaarvattava seuraamus hänen sopimusrikkomuksestaan, B ei ollut velvollinen korvaamaan A:lle tuota vahinkoa.

KauppaL 57 § 1 mom

KauppaL 58 §

KauppaL 67 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Oulun käräjäoikeudessa

A kertoi B:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli 23.7.1993 päivätyllä kauppakirjalla myynyt tälle omistamansa Ford Sierra XR4Ti kilpaauton 100 000 markan kauppahinnasta. Kauppahinnan maksupäiväksi sovittiin 2.8.1993 eikä kaupanteon yhteydessä sovittu kaupan purkuoikeudesta. B ei kuitenkaan ollut suorittanut kauppahintaa ja eräs toinen henkilö oli hänen puolestaan 10.9.1993 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut, ettei B saanut rahoitusta kauppaan ja että tämä halusi purkaa kaupan.

Edelleen A kertoi, että hän oli 14 päivän kuluttua kerrotusta kaupasta ostanut itselleen Neils & Parks Dragster kilpa-auton 130 000 markan kauppahinnasta. Koska B ei ollut suorittanut hänelle kauppahintaa sovitussa ajassa eikä reagoinut kauppaan, hän oli joutunut pyytämään uuden auton osalta lisää maksuaikaa. Tästä syystä hänen ostamansa auton kauppahintaa oli korotettu 25 000 markalla. Lisäksi A oli B:n menettelyn johdosta joutunut myymään vanhan kilpa-autonsa toisaalle 75 000 markan kauppahinnasta kärsien siten 25 000 markan tappion.

A vaati B:ltä korvauksena hänelle myyntitappiona ja hinnankorotuksena aiheutuneista vahingoista 50 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 25 000 markalle 2.8.1993 lukien ja 25 000 markalle haastepäivästä 30.6.1994 lukien.

Vastaus

B kiisti kanteen väittäen, että kauppaa tehtäessä oli sovittu oikeudesta purkaa kauppa ja että hän oli purkanut kaupan puhelimitse 30.7.1993, koska hän ei ollut saanut rahoitusta järjestymään. Lisäksi B kiisti, että hänen menettelynsä olisi ollut syy-yhteydessä A:n ostaman uuden auton hinnankorotukseen.

Käräjäoikeuden tuomio 22.11.1994

Käräjäoikeus lausui selvitetyksi, että A ja B olivat tehneet autokaupan kanteessa kerrotulla tavalla, mutta katsoi kauppakirjan sanamuodon ja tuomiosta tarkemmin ilmenevän todistelun nojalla jääneen näyttämättä, että purkuoikeudesta olisi sovittu. B:n kertomus ja jutussa esitetty todistelu viittasivat vahvasti siihen, että B oli jo 30.7.1993 ainakin yrittänyt purkaa kaupan. Koska purkuoikeutta ei kuitenkaan ollut, tuolla seikalla ei ollut merkitystä asiassa muutoin paitsi vahingon määrän osalta.

Käräjäoikeus katsoi myös selvitetyksi, että A oli myöhemmin joutunut myymään autonsa toisaalle 75 000 markan kauppahinnalla kärsien siten 25 000 markan myyntitappion. Koska B oli oikeudettomasti purkanut kaupan, hän oli velvollinen korvaamaan A:lle tuon myyntitappion.

Mainituilla perusteilla käräjäoikeus velvoitti B:n kauppalain 57 §:n 1 momentin, 58 §:n, 67 §:n 1 momentin ja 68 §:n nojalla suorittamaan A:lle vahingonkorvauksena 25 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 2.8.1993 lukien.

Rovaniemen hovioikeuden tuomio 13.3.1996

A ja B valittivat hovioikeuteen. Hovioikeus, joka toimitti asiassa suullisen käsittelyn, katsoi kuten käräjäoikeuskin jääneen näyttämättä, että B:n ja A:n välisessä kaupassa olisi sovittu purkuoikeudesta. Hovioikeus hyväksyi Ford Sierra XR4Ti kilpa-auton myyntitappion osalta käräjäoikeuden perustelut.

Neils & Parks Dragster kilpa-auton hinnankorotuksen osalta hovioikeus totesi, että A oli suorittanut tuosta autosta 14.7.1993 etumaksuna 30 000 markkaa ja loppuosa kauppahinnasta oli sovittu maksettavaksi 31.8.1993. B:n jätettyä täyttämättä tekemänsä kaupan ehdot A oli solminut 1.11.1993 Neils & Parks Dragster -autoa koskevan uuden sopimuksen, jolla kauppahintaa oli korotettu ja maksuaikaa pidennetty.

A:n sekä jutussa kuultujen todistajien mukaan B oli ollut kiinnostunut Ford Sierra merkkisestä kilpa-autosta jo juhannuksena 1993 ja B oli heinäkuussa 1993 sopinut A:n kanssa alustavasti auton ostamisesta sekä autoon tehtävistä muutoksista. Samalla oli sovittu siitä, että lopullinen kauppa solmittiin 23.7.1993 edellytyksin, että B:n pyytämät muutokset toimivat.

A oli suorittanut 14.7.1993 uudesta autosta käsirahan B:n kanssa käymiensä kauppaa koskevien keskustelujen perusteella ja loppuosa kauppahinnasta oli tarkoitus maksaa vanhan auton myynnistä saaduilla varoilla. A:n uskottavana pidettävän kertomuksen mukaan B oli tiennyt hänen aikomuksistaan jatkaa kilpaautoiluharrastusta. Tämä puolestaan ei olisi ollut mahdollista ilman uutta autoa. Sillä seikalla, ettei B tiennyt, minkä auton A oli ostamassa ja missä vaiheessa kaupanteko uudesta autosta oli, ei ollut merkitystä. Hovioikeus katsoi, että B:n ennalta-arvattavissa oli ollut, että A:n tarkoituksena oli ollut ostaa uusi auto ja että uuden auton rahoittaminen oli ollut riippuvainen vanhan auton myynnistä saaduista varoista. Kun B:n sopimusrikkomus oli johtanut A:n uuden auton hinnankorotukseen, tämä oli velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon.

Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota siten, että B velvoitettiin suorittamaan A:lle käräjäoikeuden tuomitseman 25 000 markan sijasta 50 000 markkaa vaadittuine korkoineen.

Eri mieltä olleen jäsenen lausunto

Hovioikeudenneuvos Yrttiaho: Jutussa on jäänyt selvittämättä, että kauppaa olisi A:n ja Bn välillä 23.7.1993 peruuttamattomasti tehty. B ei millään perusteella ole vastuussa A:n tuon päivän jälkeen tekemistä kaupoista aiheutuneista vahingoista. Hylkään kanteen kokonaan.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa myönnettiin 10.10.1996 välillisen vahingon korvaamista koskevan kysymyksen osalta. Muulta osalta kysymys valitusluvan myöntämisestä siirrettiin ratkaistavaksi valituksen käsittelyn yhteydessä. B vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta.

A vastasi valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 13.11.1997

Valituslupahakemus

Siltä osalta kuin kysymys valitusluvan myöntämisestä on siirretty ratkaistavaksi valituksen käsittelyn yhteydessä valituslupaa ei myönnetä. Hovioikeuden tuomio jää siten pysyväksi kaupan purkuoikeuden ja myyntitappiosta tuomitun 25 000 markan korvauksen ja sille 2.8.1993 lukien tuomitun koron osalta.

Hinnankorotuksen korvaaminen

B:n oikeudettoman kaupanpurun johdosta hänen ja A:n välillä Ford Sierrasta sovittu 100 000 markan kauppahinta ei ole ollut oikeassa ajassa eli 2.8.1993 A:n käytettävissä. Tämän johdosta A ei ole kyennyt sopimallaan tavalla suorittamaan 10.8.1993 ostamastaan Neils & Parks autosta 31.8.1993 erääntynyttä 100 000 markan loppukauppahintaa. A on 1.11.1993 tehnyt ostamastaan autosta uuden sopimuksen, jossa hän on sitoutunut maksamaan alkuperäisen 130 000 markan kauppahinnan sijasta 155 000 markkaa korvaukseksi pidentyneestä maksuajasta ja erääntyneistä koroista.

B on tiennyt, että A:n aikomuksena oli ollut ostaa uusi kilpa-auto. Yleisen elämänkokemuksen mukaista on, että vanhasta autosta saatu kauppahinta otetaan huomioon samanaikaisesti hankittavan uuden auton rahoituksessa. Tästä ei kuitenkaan seuraa vastuuta sellaisista vahingoista, joita ei ole voitu kauppaa purettaessa ennakoida.

B:n ei ole väitettykään tienneen tai pitäneen tietää A:n taloudellisesta tilanteesta ja uuden auton rahoitusjärjestelyistä. A:n sopima 25 000 markan hinnankorotus, joka vastaa yli puolentoista vuoden viivästyskorkoa B:n maksamatta jättämille 100 000 markalle, ei ole ollut B:n ennalta arvattavissa. Kauppahinnan korotus ei ole sellainen B:n sopimusrikkomukseen perustunut vahinko, josta B olisi vastuussa.

Lainkohdat

Kauppalaki 57 § 1 momentti, 58 § ja 67 § 1 momentti

Esittelijän mietintö

Vanhempi oikeussihteeri Sarvilinna-Heimonen:

Korkein oikeus lausunee ratkaisunaan seuraavaa:

Valituslupahakemus

Siltä osalta kuin kysymys valitusluvan myöntämisestä siirrettiin ratkaistavaksi valituksen käsittelyn yhteydessä valituslupaa ei myönnetä. Hovioikeuden tuomio jää siis pysyväksi.

Hinnankorotuksen korvaamista koskeva ratkaisu

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota ei muuteta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan siltä osalta kuin sillä on muutettu käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. Asia jätetään käräjäoikeuden tuomion varaan.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Louhelainen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Arponen, Yrttiaho (eri mieltä) ja Unkila. Esittelijä Virve Puro-Konstenius.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lindholm, Paasikoski, Wirilander, Hidén ja Vuori. Esittelijä Eeva-Liisa SarvilinnaHeimonen (mietintö).

---

[SV]

A hade sålt en tävlingsbil åt B, men köpet hade återgått eftersom B hade problem med finansieringen. A, som hade beställt en ny tävlingsbil, hade i sin tur på grund av betalningsdröjsmål till följd av att köpet hade återgått betalat ett pris för den nya bilen som var högre än det ursprungligen avtalade.

Eftersom den prisförhöjning som A kommit överens om inte för B var en förutsebar följd av hans avtalsbrott, var B inte skyldig att ersätta A denna skada.

KöpL 57 § 1 mom

KöpL 58 §

KöpL 67 § 1 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.