Parent company's security right in subsidiary's assets upheld despite majority voting power and lack of direct ownership.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court of Finland allowed the parent company to claim a security right in the subsidiary's assets despite the subsidiary's bankruptcy. The court rejected the argument that the parent's 63.4% voting share made it the owner of the pledged debt instruments. The court ruled that corporate law principles require separate legal personality for parent and subsidiary companies, meaning voting power alone does not equate to ownership of the subsidiary's assets.
Legislator headnote
AI generatedOsakeyhtiölain 1 luvun 2 §; Erikoisurakointi Paanu Oy:n konkurssissa vahvistettu yrityskiinnitys: Emoyhtiön määräysvalta tytäryhtiössä ei oikeuta pitämään emoyhtiötä tytäryhtiön omaisuuden omistajana, vaan etuoikeus voi perustua vakuudellisiin velkakirjoihin, joita emoyhtiö hallitsee, vaikka omistajana olisi tytäryhtiö.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Emoyhtiö oli valvonut tytäryhtiönsä konkurssissa tältä olevan saatavansa tytäryhtiön omaisuuteen vahvistetun yrityskiinnityksen tuottamin etuoikeuksin. Etuoikeus oli riitautettu sillä perusteella, että emoyhtiöllä oli osakeomistuksensa vuoksi 63,4 prosentin äänivalta tytäryhtiössä ja että velkakirjat, joiden maksamisen vakuudeksi yrityskiinnitys oli vahvistettu, olivat siten yrityksen omistajan hallussa.
Emoyhtiön ei pelkästään sanotun määräysvaltansa nojalla katsottu omistavan tytäryhtiön kiinnitettyä omaisuutta. Panttivelkakirjojen osoittamat saatavat vahvistettiin maksettavaksi yrityskiinnityksen kohteena olleesta omaisuudesta.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Kanne Helsingin raastuvanoikeudessa
Sen vuoksi Abco Oy vaati, että raastuvanoikeus vahvistaisi yhtiön saatavan maksettavaksi etuoikeusasetuksen 4 a §:n mukaisin etuoikeuksin Erikoisurakointi Paanu Oy:n yrityskiinnityskelpoiseen irtaimeen omaisuuteen siltä osin kuin Abco Oy:n hallussa olevat kuusi 200 000 ja kaksi 150 000 markan määräistä haltijavelkakirjaa, joiden pääoman, sille laskettavan koron sekä perimiskulujen maksamisen vakuudeksi oli 9.7.1991 vahvistettu yrityskiinnitys, siihen oikeuttivat.
Kannetta kehitellessään Abco Oy kertoi lisäksi, että yhtiön 27.3.1991 päivätyssä tilintarkastuskertomuksessa oli huomautettu Erikoisurakointi Paanu Oy:lle myönnetyn lainasaatavan vakuudettomuudesta, minkä johdosta yhtiö oli välittömästi ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen saatavalleen turvaavan vakuuden. Päätös yrityskiinnitysvakuuden antamiseksi Abco Oy:lle luottojen yleisvakuudeksi oli tehty Erikoisurakointi Paanu Oy:n hallituksen kokouksessa 5.7.1991. Erikoisurakointi Paanu Oy oli asetettu konkurssiin 12.9.1991. Erikoisurakointi Paanu Oy:n osakekanta muodostui 1 880 A-osakkeesta ja 575 B-osakkeesta, joten Abco Oy ei omistanut suoraan eikä välillisesti osake-enemmistöä, eikä siten voitu katsoa, että Abco Oy omistaisi Erikoisurakointi Paanu Oy:n yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden. Kun vakuuden luovuttamisella ei myöskään ollut loukattu kenenkään velkojan asemaa, riitautus oli aiheeton.
Vastaus
Erikoisurakointi Paanu Oy:n konkurssipesä ei käyttänyt asiassa puhevaltaa.
Raastuvanoikeuden päätös 2.12.1992
Raastuvanoikeus lausui selvitetyksi, että Erikoisurakointi Paanu Oy oli 5.7.1991 päättänyt hakea yrityskiinnitystä yhtiön yrityskiinnityskelpoiseen irtaimeen omaisuuteen ja päättänyt pantata kanteessa mainitut haltijavelkakirjat Abco Oy:lle yhtiöllä siltä olevien luottojen yleisvakuudeksi. Erikoisurakointi Paanu Oy:n hakemuksesta oli 9.7.1991 vahvistettu kanteessa kerrottu yrityskiinnitys yhtiön yrityskiinnityskelpoiseen omaisuuteen.
Raastuvanoikeus katsoi, ettei Keski-Suomen Säästöpankki vastoin Abco Oy:n kiistämistä ollut näyttänyt, että Abco Oy:llä osakeomistuksensa perusteella tai muutoinkaan olisi ollut sellainen määräysvalta Erikoisurakointi Paanu Oy:ssä, että sitä voitaisiin pitää viimeksi mainitun yhtiön tai sen yrityskiinnityskelpoisen omaisuuden omistajana. Siten ei ollut näytetty, että kiinnitetyt panttivelkakirjat olisivat Erikoisurakointi Paanu Oy:n tai tuossa yhtiössä määräysvallan omaavan omistajan hallussa.
Sen vuoksi raastuvanoikeus vahvisti Abco Oy:n Erikoisurakointi Paanu Oy:n konkurssissa valvomat saatavat maksettaviksi etuoikeusasetuksen 4 a §:n mukaisin yrityskiinnityksen etuoikeuksin Erikoisurakointi Paanu Oy:n yrityskiinnityskelpoiseen omaisuuteen siltä osin kuin Abco Oy:n hallussa olevat haltijavelkakirjat siihen oikeuttivat.
Helsingin hovioikeuden tuomio 30.8.1995
Suomen Säästöpankki - SSP Oy, entinen Keski-Suomen Säästöpankki, valitti hovioikeuteen. Hovioikeus lausui, että raastuvanoikeuden päätöksessä tarkoitetun 19.9.1990 allekirjoitetun RKM-Paanu Oy:n toimintoja ja hallinnon järjestelyä koskevan sopimuksen 1. kohdassa todettiin, että RKM-Invest Oy:n myytyä ABC-yhtiöt Oy:lle, sittemmin Abco Oy, RKM-Paanu Oy:n 183 A-osaketta, ABC-yhtiöt Oy omisti yhteensä 983 A-osaketta vastaavan osuuden RKM-Paanu Oy:n äänivallasta eli 63,4 prosenttia. Sopimuksessa todettiin lisäksi, että RKMPaanu Oy:n osakekanta muodostui 1500 A-osakkeesta ja 500 B-osakkeesta. Sopimuksen olivat allekirjoittaneet A, B ja C, joista A ja B olivat olleet samanaikaisesti myös RKM-Paanu Oy:n hallituksen jäseniä.
Abco Oy oli kanteessaan kertonut omistavansa Erikoisurakointi Paanu Oy:n osakekannasta 983 A-osaketta, mutta kiistänyt sanotun osakeomistuksen tuottavan väitetyn määräysvallan yhtiössä, koska yhtiön osakekanta muodostui 1880 A-osakkeesta ja 575 B-osakkeesta. Kun Abco Oy ei ollut raastuvanoikeudessa kiistänyt sanotun 19.9.1990 tehdyn sopimuksen olemassaoloa ja siihen otettua mainintaa sanotusta prosenttiosuudesta äänivallasta, Abco Oy oli todistamisvelvollinen siitä, että Erikoisurakointi Paanu Oy:n osakekanta ja samalla Abco Oy:n omistamien osakkeiden tuottama sanottu prosenttiosuus Erikoisurakointi Paanu Oy:n äänivallasta olisi väittäminsä tavoin muuta, kuin mitä sopimuksessa oli mainittu. Abco Oy ei ollut täyttänyt tätä todistamisvelvollisuuttaan.
Mainituilla perusteilla, kun muuta ei ollut näytetty, Abco Oy:llä oli sanotun osakeomistuksensa perusteella ollut osakeyhtiölain 1 luvun 2 §:n tarkoittama määräysvalta Erikoisurakointi Paanu Oy:ssä. Abco Oy ja Erikoisurakointi Paanu Oy olivat muodostaneet sanotun lainkohdan tarkoittaman konsernisuhteen, jossa yhtiöt niiden oikeudellisesta itsenäisyydestä huolimatta olivat muodostaneet yhtenäisen taloudellisen kokonaisuuden ja jossa suhteessa yhtiöiden keskinäistä luotonantoa ja siihen liittyviä vakuuksia oli arvosteltava toisin kuin toisistaan riippumattomien yhtiöiden välisissä luottosuhteissa yleensä.
Huomioon ottaen edellä mainittu Abco Oy:n määräysvalta Erikoisurakointi Paanu Oy:ssä, Abco Oy:tä oli pidettävä tosiasiallisesti viimeksi sanotun yhtiön yrityskiinnityskelpoisen omaisuuden omistajana. Raastuvanoikeuden päätöksessä mainitut kiinnitetyt haltijavelkakirjat, huomioon ottaen myös Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 1929 II 638 ilmenevä samaistamisperiaate, eivät siten omistajansa Abco Oy:n hallussa tuottaneet muihin konkurssivelkojiin nähden yrityskiinnityslain 7 §:n tarkoittamaa panttioikeutta kiinnityksen kohteena olevaan omaisuuteen eikä Abco Oy:n valvomilla saatavilla siten ollut Abco Oy:n niille vaatimaa etuoikeusasetuksen 4 a §:n 3 momentin tarkoittamaa yrityskiinnityksen tuottamaa etuoikeutta.
Näillä perusteilla hovioikeus kumosi raastuvanoikeuden päätöksen ja hylkäsi kanteen.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Abco Oy:lle on myönnetty valituslupa. Valituksessaan yhtiö on toistanut kanteensa.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - SSP Oy, entinen Suomen Säästöpankki - SSP Oy, on vastannut valitukseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 19.2.1997
Perustelut
Abco Oy:n Erikoisurakointi Paanu Oy:n konkurssissa valvomilleen saataville vaatima yrityskiinnityksen tuottama etuoikeus on riitautettu sillä perusteella, että Abco Oy on konkurssivelallisen yksittäisistä osakkeenomistajista suurin osakas eli se omisti 983 kappaletta A-osakkeita (63,4 prosenttia äänivallasta), minkä vuoksi oli katsottava, että velkakirjat, joiden maksamisen vakuudeksi yrityskiinnitys oli vahvistettu, olivat yrityksen omistajan hallussa.
Osakeyhtiöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, joilla on oma, osakkaittensa varallisuudesta erillinen omaisuutensa. Tästä periaatteesta ei ole säädetty poikkeusta osakeyhtiölain 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetussa konsernisuhteessa olevien osakeyhtiöiden osalta. Emoyhtiön määräysvalta tytäryhtiössään ei siten sinänsä oikeuta pitämään emoyhtiötä tytäryhtiön omaisuuden omistajana.
Erikoisurakointi Paanu Oy:ssä on Abco Oy:n lisäksi muitakin osakkeenomistajia, joiden yhteinen äänivalta Erikoisurakointi Paanu Oy:ssä on 36,6 prosenttia.
Asiassa ei ole esitetty selvitystä, että Abco Oy olisi harjoittanut liiketoimintaansa Erikoisurakointi Paanu Oy:n muodossa tai että yrityskiinnitystä haettaessa olisi tarkoitettu loukata Abco Oy:n hyväksi muiden Erikoisurakointi Paanu Oy:n velkojien oikeuksia.
Laissa ei ole säännöstä, jossa kiellettäisiin vakuuden käyttäminen osakaslainoja annettaessa. Asiassa sovellettavan etuoikeusasetuksen 4 a §:n 3 momentissa, sellaisena kuin se oli 24.8.1984 annetussa laissa (639/84), ei konsernisuhteen osalta ole säädetty poikkeusta, joten emoyhtiöllä on lainkohdassa tarkoitettu yrityskiinnityksen tuottama etuoikeus tytäryhtiöltään olevan saatavansa vakuudeksi tämän konkurssissa.
Edellä sanotun perusteella Abco Oy:n valvomilleen saataville vaadittua etuoikeutta koskeva muistutus on hylättävä.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jää pääasian osalta raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Tornivuori, Paimela ja Halme-Korhonen. Esittelijä Markku Saarikoski.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Haarmann, Paasikoski, Wirilander, Tulokas ja Palaja. Esittelijä Eero Takkunen.
---
[SV]
Moderbolaget hade i dotterbolagets konkurs bevakat sin fordran hos detta med anspråk på förmånsrätt enligt en i dotterbolagets egendom fastställd företagsinteckning. Förmånsrätten hade bestridits på grund av att moderbolaget genom sitt aktieinnehav hade en rösträtt på 63,4 procent i dotterbolaget och att skuldebreven, till säkerhet för vilkas betalning företagsinteckningen fastställts, sålunda innehades av företagets ägare.
Moderbolaget ansågs inte enbart på grund av sagda bestämmanderätt äga dotterbolagets intecknade egendom. Det fastställdes att de i pantskuldebreven angivna fordringarna skulle betalas ur den egendom som företagsinteckningen omfattade.
Hela rättsfallet är i FKKO-registret.