Supreme Court allows company's claim to void seizure by validating a car sale date based on documentary evidence.

Yhtiö väitti ulosmittausvelkojia vastaan ajamassaan kanteessa ostaneensa ulosmitatun auton velalliselta ennen ulosmittausta. Kysymys kaupantekohetkeä koskevan näytön arvioinnista.

UL 4 luku 10 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Ulosmittaukset

Vantaan nimismiespiirin avustava ulosottomies ulosmittasi 7.3.1994 muun ohessa Helsingin kaupungilla ja Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansalla A:lta olevien saamisten perimiseksi A:n omaisuutena vuosimallia 1989 olevan Chevrolet Camaro henkilöauton NPF86. Edelleen auto ulosmitattiin A:n omaisuutena muun ohessa sanotuilla velkojilla A:lta olevien saamisten perimiseksi 28.3.1994, 29.4.1994 ja 30.5.1994.

MJS-Auto Oy:n kanteet Vantaan käräjäoikeudessa

MJS-Auto Oy kertoi muun ohessa Helsingin kaupunkiin ja Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansaan ulosmittausten vuoksi kohdistamissaan kanteissa ostaneensa A:n omaisuutena ulosmitatun auton 3.3.1994 päivätyllä kauppakirjalla 80 000 markan hinnalla.

Kauppa oli tehty kauppakirjan osoittamana päivänä MJSAuto Oy:n toimitiloissa. Kauppahinta oli maksettu käteisellä kaupantekotilaisuudessa. Läsnä olivat olleet kaupan tehneiden A:n ja MJS-Auto Oy:n edustajan B:n lisäksi MJS-Auto Oy:n palveluksessa automyyjänä toimiva X sekä A:n mukana ollut Y.

Kauppa oli syntynyt normaalisti. Yhtiö osti autot tavallisesti käteismaksulla. MJS-Auto Oy:llä ei ollut kaupantekohetkellä ollut tietoa A:n taloudellisista vaikeuksista tai ulosottoasioista. Auto ei ollut ollut mukana kaupantekotilaisuudessa 3.3.1994, koska siinä oli ollut kesärenkaat eikä A sääolosuhteiden vuoksi ollut tahtonut sillä ajaa. Auton kaupasta oli kuitenkin neuvoteltu jo aiemmin, ensi kerran syksyllä 1993. MJS-Auto Oy oli tuolloin jo perehtynyt autoon. Lisäksi A oli kertonut auton olleen talven tallissa.

Auton hallinta ei siis siirtynyt MJS-Auto Oy:lle vielä kaupantekotilaisuudessa, mutta A oli luovuttanut kaupantekotilaisuudessa auton avaimista toiset MJS-Auto Oy:lle. Toiset avaimet olivat jääneet A:lle, koska tämä oli luvannut siirtää auton asuntonsa luota kadunvarrelta asuntonsa lähellä olevalle paikoitusalueelle. A oli toimittanut nämä haltuunsa jääneetkin avaimet MJS-Auto Oy:lle aamupäivällä 7.3.1994.

MJS-Auto Oy:n sittemmin saaman tiedon mukaan auto oli ulosmitattu A:n veloista ensi kerran 7.3.1994 kello 17-18. Ulosmittauspöytäkirjan mukaan velallinen oli tuolloin käynyt paikalla. Tämän tiedon oikeellisuudesta yhtiöllä ei ollut tietoa.

MJS-Auto Oy:n edustaja B oli, mentyään illalla 7.3.1994 noutamaan autoa, havainnut, ettei auto ollut ollut paikoitusalueella, kuten piti. Tämän jälkeen B oli soittanut A:lle, joka oli kertonut, että hänen tietojensa mukaan auton piti olla paikoitusalueella. Kun näin ei ollut ollut, B oli tehnyt auton katoamisesta samantien rikosilmoituksen poliisille. Seuraavana aamuna B oli vielä toimittanut anastetuksi luulemastaan autosta Helsingin Sanomiin ilmoituksen, joka oli julkaistu lehden 9. ja 10.3.1994 ilmestyneissä numeroissa. Lehti-ilmoituksen johdosta B:lle oli soitettu Vantaan poliisista ja ilmoitettu, että auto oli ulosmitattu eikä anastettu. Vasta tällöin MJS-Auto Oy oli saanut tietää A:n ulosmittausveloista.

Näillä perusteilla MJS-Auto Oy vaati vahvistettavaksi, että yhtiö omistaa 3.3.1994 tehdyn kaupan perusteella A:n omaisuutena ulosmitatun auton ja ettei autoon siten voida 3.3.1994 jälkeen kohdistaa ulosmittauksia A:n veloista.

Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansan ja Helsingin kaupungin vastaukset

Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansa ja Helsingin kaupunki kiistivät kanteen katsoen, ettei 3.3.1994 tehdyksi päivätty kauppa ollut asiassa esille tulleiden seikkojen perusteella aito.

Vakuutusyhtiön mukaan kaupan epäaitoutta osoitti, että auto vara-avaimineen oli ollut yhä 7.3.1994 A:n hallinnassa, vaikka auto väitettiin myydyksi jo 3.3.1994. Oli outoa, että MJS-Auto Oy oli kertomansa mukaan ostanut auton käteismaksulla saamatta sitä kuitenkaan heti haltuunsa. MJS-Auto Oy ei ollut myöskään huolehtinut auton rekisteröimisestä määräajassa. A puolestaan oli ollut 7.3.1994 auton ulosmittaustilanteessa läsnä tekemättä kuitenkaan auton omistusta koskevaa huomautusta.

Helsingin kaupunki lausui muun ohessa, että MJS-Auto Oy:n tuli todistaa kaupan aitous yhtiön kirjanpitoon tehtyjen merkintöjen avulla.

MJS-Auto Oy:n lausuma vastausten johdosta

Auton omistusoikeus oli siirtynyt MJS-Auto Oy:lle kaupantekotilaisuudessa 3.3.1994. Auton hallinnan siirtyminen, rekisteröiminen tai kaupan vieminen yhtiön kirjanpitoon ei ollut omistusoikeuden siirtymisen edellytys. MJS-Auto Oy:n edustaja B oli puhelimitse ilmoittanut auton kaupasta yhtiön kirjanpitäjälle, jotta tämä veisi kaupan yhtiön kirjanpitoon. Näin ei ollut kuitenkaan yhtiöstä riippumattomista syistä tapahtunut.

Käräjäoikeuden tuomio 4.11.1994

Auto oli ulosmitattu A:n omaisuutena 7.3.1994 ja myöhemmin. MJS-Auto Oy väitti kanteessaan mainitsemillaan perusteilla, että ulosmittaukset olivat olleet perusteettomia. Riidan ratkaisun kannalta oli merkitystä yksinomaan sillä, oliko autosta tehty MJS-Auto Oy:n ja A:n välillä 3.3.1994 lopullinen kauppa, jonka nojalla auton omistusoikeus oli siirtynyt yhtiölle. Asiaa oli selvitetty asiakirjoin ja todistajia kuulemalla.

Rekisteriotteen ilmoitusosan, kauppakirjan ja ostokuitin mukaan A oli myynyt auton MJS-Auto Oy:lle 3.3.1994. Näyttämättä oli jäänyt, että nämä asiakirjat olisi laadittu sanotun päivän jälkeen.

B ja A olivat totuusvakuutuksen nojalla kuultuina kertoneet, että rekisteriotteen ilmoitusosa, kauppakirja ja ostokuitti oli tehty 3.3.1994 ja että MJS-Auto Oy oli niiden osoittamin tavoin 3.3.1994 ostanut A:lta puheenaolevan auton. Kauppa oli tehty MJS-Auto Oy:n toimitiloissa. Auton kauppahinta 80 000 markkaa oli maksettu tuhannen markan seteleillä kaupantekotilaisuudessa. B:n mukaan auton ostaminen käteismaksulla oli MJS-Auto Oy:ssä normaali menettely. MJS-Auto Oy ei ollut kauppaa tehtäessä tiennyt A:lla olevan velkoja ulosotossa. Kaupasta oli neuvoteltu jo ennen sanottua päivää ja MJS-Auto Oy oli jo aiemmin perehtynyt autoon. Auto ei ollut ollut kaupantekotilaisuudessa mukana. MJS-Auto Oy:lle oli kuitenkin luovutettu toiset auton avaimista. MJS-Auto Oy ja A olivat lisäksi sopineet, että A siirtäisi auton asuntonsa luota kadunvarrelta asuntonsa lähellä olevalle pysäköintialueelle. Haltuunsa jääneet auton toiset avaimet A oli toimittanut MJS-Auto Oy:lle 7.3.1994.

MJS-Auto Oy:n todistajina kuulemat automyyjä X ja kaupantekotilaisuudessa A:n mukana ollut Y olivat kertoneet, että yhtiö ja A tekivät autosta 3.3.1994 lopullisen kaupan. Todistajien lausumat tukivat B:n ja A:n kertomaa. Lisäksi yhtiön todistajina kuulemien autosihteeri Z:n ja yhtiön kirjanpitäjä V:n kertomuksin oli selvitetty, miksi kauppa ei näkynyt MJSAuto Oy:n kirjanpidossa.

Vastaajien todistajana kuuleman avustavan ulosottomiehen W:n kertomuksella ei ollut merkitystä asian ratkaisulle, koska W ei ole tiennyt 3.3.1994 tehdystä kaupasta.

Näin ollen käräjäoikeus, arvostellen MJS-Auto Oy:n esittämää näyttöä kokonaisuutena, katsoi, että A ja MJS-Auto Oy olivat tehneet autosta kaupan 3.3.1994.

Käräjäoikeus vahvisti, että MJS-Auto Oy omisti 3.3.1994 tehdyn kaupan perusteella auton ja ettei sitä siten enää 3.3.1994 jälkeen voitu ulosmitata A:n veloista.

Helsingin hovioikeuden tuomio 1.10.1996

Hovioikeus on hylännyt Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansan ja Helsingin kaupungin valitukset ja pysyttänyt käräjäoikeuden tuomion.

Eri mieltä ollut jäsen, hovioikeudenneuvos Viitanen lausui perusteluina:

"Hovioikeudessa on kysymys siitä, onko puheenaolevan auton omistusoikeus siirtynyt A:lta MJS-Auto Oy:lle 3.3.1994 allekirjoitetulla kauppakirjalla niin, että MJS-Auto Oy saa kauppakirjan sekä samana päivänä allekirjoitettujen rekisteriotteen ilmoitusosan ja ostokuitin nojalla suojaa A:n ulosmittausvelkojia Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansaa ja Helsingin kaupunkia vastaan, vai onko kauppakirjaa pidettävä jälkeenpäin päivättynä tai muutoin valeoikeustoimena.

Näillä perusteilla Viitanen hylkäsi MJS-Auto Oy:n kanteet Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansaa ja Helsingin kaupunkia vastaan ja katsoi, että auto oli ollut ulosmitattavissa vakuutusyhtiön ja kaupungin A:lta olevista saatavista.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa myönnettiin.

Vakuutusosakeyhtiö Sampo, johon Vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansa on sulautunut, on vaatinut, että kanne hylätään.

Helsingin kaupunki on vaatinut, että kanne hylätään.

MJS-Auto Oy on vastannut valituksiin.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 16.10.1997

Perustelut

MJS-Auto Oy:n vaatimus ulosmittausten peruuttamiseksi perustuu siihen, että auto on ennen ulosmittausten suorittamista siirtynyt 3.3.1994 tehdyllä kaupalla yhtiön omistukseen.

Vakuutusosakeyhtiö Sampo ja Helsingin kaupunki ovat vastustaneet vaatimusta katsoen, ettei autosta ollut tehty kauppaa 3.3.1994. MJS-Auto Oy:n tuolloin tehdyksi väittämää kauppaa osoittavat asiakirjat on päivätty jälkikäteen sanotulle päivälle. Ei voida pitää uskottavana, että MJS-Auto Oy olisi maksanut käteisellä 80 000 markkaa saamatta autoa hallintaansa. Auton ostoa ei myöskään ollut kirjattu väitetyn kaupan jälkeen yhtiön kirjanpitoon eikä autoa ollut rekisteröity yhtiön omistukseen.

Asiassa on siten kysymys siitä, ovatko MJS-Auto Oy ja A tehneet autokaupan kanteissa ilmoitetuin tavoin 3.3.1994 vai vasta 7.3.1994 suoritetun ulosmittauksen jälkeen.

A on kertonut tarkoituksenaan olleen ajaa auto kauppaa varten MJS-Auto Oy:n liikkeeseen, mutta joutuneensa kelin muututtua lumisateen vuoksi liukkaaksi luopumaan auton ajamisesta. A:n toimesta auto oli työnnetty hänen asuntonsa edustalta kadulta läheiselle pysäköintipaikalle. Siellä auto on ulosmitattu.

Näillä perusteilla Korkein oikeus päätyy siihen, että kauppa on tehty asiakirjojen osoittamalla tavalla 3.3.1994.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Ritamo.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Metsä-Vähälä, Hokkanen ja Viitanen (eri mieltä). Esittelijä Kari Heikkonen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Taipale, Suhonen, Hidén ja Kitunen. Esittelijä Jyrki Rinnemaa.

---

[SV]

I käromålet mot utmätningsborgenären påstod ett bolag att det hade köpt en av gäldenären utmätt bil före utmätningen. Fråga om värderingen av bevisningen rörande tidpunkten för köpet.

UL 4 kap 10 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.