Supreme Court dismissed debt relief application where asset transfer compensation did not constitute special grounds for relief.

A, joka oli yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 10 §:n 4 kohdassa tarkoitetulla toimella vastikkeetta luovuttanut omaisuuttaan B:lle, haki velkajärjestelyä. B oli hakemuksen vireillä ollessa A:n velkojien kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella korvannut näille luovutetun omaisuuden arvon. Tätä ei pidetty sellaisena lain 10 §:ssä tarkoitettuna erityisenä vastasyynä, jonka perusteella velkajärjestely olisi voitu velkajärjestelyn yleisestä esteestä huolimatta myöntää.

VJL 10 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Velkajärjestelyhakemus Rovaniemen käräjäoikeudessa

A:n 30.3.1995 tekemän hakemuksen johdosta käräjäoikeus päätti aloittaa velkajärjestelyn ja toimitti asiassa 15.8.1995 suullisen käsittelyn, jossa Kesko Oy ja Vähittäiskaupan Takaus Oy vaativat hakemuksen hylkäämistä, koska sille oli yksityishenkilön velkajärjestelylain 10 §:n 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut yleiset esteet. Mainitun lain 10 §:n 4 kohdan mukaisen esteen muodosti se, että A oli 14.10. ja 14.12.1993 vastikkeetta luovuttanut tyttärelleen 19 800 ja 40 000 markan arvoiset henkilöautot. A oli siten merkittävästi heikentänyt taloudellista asemaansa tekemällä oikeustoimen, joka voitaisiin peräyttää takaisinsaantia konkurssipesään koskevien säännösten nojalla, jos velkajärjestelyn sijasta olisi haettu konkurssia. Lain 10 §:n 5 kohdan mukaisen esteen muodosti se, että A oli 22.12.1993 tehdyssä ulosottoselvityksessä antanut väärän tiedon jättämällä ilmoittamatta edellä mainitun 14.10.1993 tapahtuneen 19 800 markan arvoisen auton luovutuksen.

Velkojien vaatimuksen johdosta antamassaan vastauksessa A esittämillään perusteilla katsoi, ettei velkajärjestelylle ollut edellä mainittuja yleisiä esteitä. Joka tapauksessa hakemuksen hyväksymiselle oli erityisiä vastasyitä. A viittasi muun muassa heikentyneeseen terveydentilaansa ja siihen, että A:n ulosmittausvelkojien Kesko Oy:n ja Vähittäiskaupan Takaus Oy:n nostettua 17.2.1995 ulosmittaustakaisinsaantikanteen A:n tytärtä vastaan autojen arvo oli yhtiöiden ja A:n tyttären välillä 4.5.1995 tehdyn sopimuksen mukaisesti korvattu yhtiöille, joille ei siten hänen menettelystään ollut aiheutunut vahinkoa.

Rovaniemen käräjäoikeuden päätös 18.8.1995

Käräjäoikeus lausui, että velkajärjestelylle oli Kesko Oy:n ja Vähittäiskaupan Takaus Oy:n esittämät velkajärjestelylain 10 §:n 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut yleiset esteet. Mitä tuli erityisiin vastasyihin käräjäoikeus totesi, ettei A:n menettelystä ollut aiheutunut taloudellista vahinkoa Kesko Oy:lle eikä Vähittäiskaupan Takaus Oy:lle ja että muille velkojille mahdollisesti syntyneen vahingon määrä oli pieni. Käräjäoikeus lausui kuitenkin, ettei ollut esitetty sellaisia erityisiä vastasyitä, joiden nojalla velkajärjestely yleisestä esteestä huolimatta voitiin myöntää. Sen vuoksi käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen.

Rovaniemen hovioikeuden päätös 9.11.1995

A valitti hovioikeuteen. Valituksessaan A vaati velkajärjestelyn aloittamista. Velkajärjestelyhakemuksessa mainitut velat olivat syntyneet tavanomaisessa liiketoiminnassa, johon A ja hänen puolisonsa olivat sijoittaneet käytännössä kaiken varallisuutensa. Kesko Oy:tä ja Vähittäiskaupan Takaus Oy:tä lukuunottamatta ei A:n menettelystä ollut aiheutunut velkojille taloudellista vahinkoa. Mainittujen yhtiöiden toiminta asiassa oli ollut ristiriitaista ja epälojaalia, kun ne eivät olleet ennen takaisinsaantiasiassa tehtyä sopimusta ilmoittaneet aikomuksestaan vastustaa A:n velkajärjestelyhakemusta. A:n ikä ja alentunut työkyky huomioon ottaen hänellä ei ollut mahdollisuutta suorittaa velkojaan. Nämä seikat olivat erityisiä vastasyitä velkajärjestelyn myöntämiselle. Lisäksi A huomautti, että hän oli ulosottomenettelyssä tahattomasti antanut virheellisen tiedon.

Hovioikeus lausui, ettei A ollut esittänyt sellaisia erityisiä vastasyitä, joiden perusteella velkajärjestely voitaisiin käräjäoikeuden päätöksestä ilmenevistä esteistä huolimatta myöntää. Sen vuoksi hovioikeus jätti käräjäoikeuden päätöksen voimaan.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. A toisti aikaisemmin lausumansa ja katsoi, ettei velkajärjestelyn myöntämiselle ollut velkajärjestelylain 10 §:n 4 ja 5 kohdan mukaisia yleisiä esteitä ja että velkojat eivät voineet vedota velkajärjestelylain 10 §:n 4 kohdan mukaiseen yleiseen esteeseen, koska autojen arvot oli niille korvattu. Velkajärjestelyn myöntämiseen oli joka tapauksessa velkajärjestelylain 10 §:ssä tarkoitettuja erityisiä vastasyitä.

Kesko Oy ja Vähittäiskaupan Takaus Oy vastasivat valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 19.2.1997

Perustelut

Käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla velkajärjestelyn myöntämiselle on velkajärjestelylain 10 §:n 4 ja 5 kohdan mukaiset yleiset esteet.

A on valituksessaan lausunut muun muassa, että velkajärjestely olisi myönnettävä velkajärjestelylain 10 §:ssä tarkoitettujen erityisten vastasyiden vuoksi. Tällaisia vastasyitä olisivat etenkin hänen heikentynyt terveydentilansa ja se, että hänen tyttärensä oli Kesko Oy:n ja Vähittäiskaupan Takaus Oy:n nostaman ulosmittaustakaisinsaantikanteen johdosta sopinut A:n hänelle luovuttamien autojen arvon korvaamisesta mainituille A:n ulosmittausvelkojille.

Velkajärjestelylaissa ei ole säännöksiä siitä, mitä lain 10 §:n erityisillä vastasyillä tarkoitetaan. Lain esitöissä (HE 183/92 vp s. 53) mainittujen esimerkkien perusteella niillä voidaan kuitenkin todeta tarkoitetun ainakin sellaisia tapauksia, joissa velallinen on ryhtymällä maksamaan velkojaan osoittanut ottavansa niistä vastuun tai joissa velallinen on hylännyt esteperusteen muodostaman elämäntavan tai menettelyn ja osoittanut sosiaalista ryhdistäytymistä.

A:n tyttärelleen luovuttamien autojen arvo on korvattu A:n velkojille sellaisen sopimuksen perusteella, johon A:n ei ole näytetty edes myötävaikuttaneen. Puheena olevan korvauksen suorittaminen ei ole velkajärjestelylain 10 §:ssä tarkoitettu erityinen vastasyy velkajärjestelyn myöntämiselle. A ei ole osoittanut muitakaan seikkoja, joita olisi pidettävä mainittuina erityisinä vastasyinä.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Juntura.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Arponen, Yrttiaho ja Alkula. Esittelijä Maarit Tukiainen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Paaskoski, Raulos, Hidén ja Kitunen. Esittelijä Pekka Turunen.

---

[SV]

A, som genom en i 10 § 4 punkten lagen om skuldsanering för privatpersoner avsedd handling vederlagsfritt överlåtit egendom till B, ansökte om skuldsanering. B hade enligt ett avtal som han hade slutit med A:s borgenärer medan ansökan var anhängig ersatt dem den överlåtna egendomens värde. Detta ansågs inte vara ett sådant i 10 § sagda lagen avsett särskilt motskäl på grund av vilket skuldsanering hade kunnat beviljas trots att det förelåg ett allmänt hinder för skuldsaneringen.

L om skuldsanering för privatpersoner 10 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.