Supreme Court allows joint prison sentence in appeal court under Criminal Code joint punishment rules.

Yhteinen vankeusrangaistus rikoslain 7 luvun 6 §:n 1 momentissa ja 8 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa voitiin määrätä myös muutoksenhakutuomioistuimessa.

RL 7 luku 6 § 1 mom

RL 7 luku 8 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Joensuun käräjäoikeuden tuomio 11.1.1995

Käräjäoikeus tuomitsi virallisen syyttäjän syytteestä, johon asianomistaja B oli yhtynyt, A:n 1.9.1994 tehdyistä törkeästä rattijuopumuksesta, ajo-oikeudetta ajosta, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, pahoinpitelystä ja teräaseen hallussapidosta yleisellä paikalla, 26.10.1994 tehdystä ajo-oikeudetta ajosta sekä 7.12.1994 tapahtuneesta esteettömästä poissaolosta oikeudesta vastaajana yhteiseen 7 kuukauden vankeusrangaistukseen, josta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettävä 2 päivää. Ottaen huomioon A:n rikosrekisteristä ilmenevän rikollisuuden käräjäoikeus lausui, ettei A:n voitu olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 31.10.1995

A valitti hovioikeuteen ja pyysi, että hänelle nyt kysymyksessä olevan vankeusrangaistuksen sijasta tuomitaan yhdyskuntapalvelua.

Hovioikeus lausui, että A oli päivää ennen 1.9.1994 tehtyihin rikoksiin syyllistymistä tuomittu samankaltaisista rikoksista viiden kuukauden yhteiseen vankeusrangaistukseen. A oli myös aikaisemmin tuomittu useita kertoja samankaltaisista rikoksista vankeusrangaistuksiin. Tällaisessa tapauksessa yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen vaati ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista. Näillä perusteilla hovioikeus hylkäsi A:n yhdyskuntapalvelua koskevan pyynnön ja jätti käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen voimaan.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että hänelle ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomitaan yhdyskuntapalvelua.

Virallinen syyttäjä vastasi valitukseen. B ei käyttänyt hänelle varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen.

A ja virallinen syyttäjä ovat antaneet heiltä sen varalta pyydetyt kirjalliset lausumat, että A:n syyksi tässä jutussa luetuista rikoksista ja hänen syykseen eräissä muissa lainvoimaisissa tuomioissa luetuista rikoksista määrätään yhteinen vankeusrangaistus.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 14.2.1997

Perustelut

Rikoslain 7 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan jos yhdestä tai useammasta rikoksesta ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittua syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, rangaistus on määrättävä niin kuin kaikki nämä rikokset olisi saatettu samalla kertaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Mainitun luvun 8 §:n mukaan jos yhteinen vankeusrangaistus on määrätty kahdesta tai useammasta rikoksesta ja sittemmin 6 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa havaitaan, että jostakin niistä rikoksista, joista on määrätty yhteinen vankeusrangaistus, sekä jostakin muusta rikoksesta olisi tullut määrätä tai tulisi määrätä tällainen rangaistus, on kaikista näistä rikoksista määrättävä yhteinen vankeusrangaistus.

Helsingin hovioikeus on 29.2.1996 antamallaan lainvoiman saaneella tuomiolla määrännyt A:lle Itä-Suomen hovioikeuden 22.12.1994 sekä kahdella Helsingin hovioikeuden 22.8.1995 antamalla tuomiolla tuomituista rikoksista yhteisen kuuden kuukauden vankeusrangaistuksen. Näistä ja nyt muutoksenhaun kohteena olevassa Itä-Suomen hovioikeuden 31.10.1995 antamassa tuomiossa A:n syyksi luetuista rikoksista tulee rikoslain 7 luvun 8 §:n nojalla määrättäväksi yhteinen vankeusrangaistus.

Rikoslain 7 luvun 6 §:stä ei nimenomaisesti ilmene, olisiko yhteinen vankeusrangaistus säännöksen tarkoittamissa tilanteissa määrättävissä ensimmäisen oikeusasteen ratkaisuna vasta muutoksenhakuasteessa. Lain esitöissäkään ei tällaista tilannetta ole käsitelty. Muutoksenhakumahdollisuuksien vähentyminen verrattuna rikoslain 7 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun tilanteeseen puhuu jossain määrin tällaista mahdollisuutta vastaan. Korkein oikeus katsoo kuitenkin, että painavat tarkoituksenmukaisuussyyt puoltavat puheena olevan yhtenäisen rangaistuksen määräämistä myös muutoksenhakutuomioistuimessa. Tällainen tilanne on käsillä esimerkiksi silloin, kun tuomittavan kokonaisrangaistuksen määrä ratkaisee, voidaanko rangaistus määrätä ehdolliseksi tai ehdoton rangaistus suoritettavaksi yhdyskuntapalveluna. Määrättäessä yhteinen vankeusrangaistus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voidaan lisäksi välttyä siltä, että tuomittu joutuu suorittamaan samaa rangaistusta useissa jaksoissa.

Mainitsemillaan perusteilla Korkein oikeus tuomitsee A:n alla mainittuun yhteiseen vankeusrangaistukseen.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan. A tuomitaan hänen syykseen tässä jutussa luetuista rikoksista ja Itä-Suomen hovioikeuden 22.12.1994 antamassa tuomiossa hänen syykseen luetuista 11.7.1994 tehdyistä lievästä pahoinpitelystä, teräaseen hallussapidosta yleisellä paikalla, vahingonteosta, törkeästä rattijuopumuksesta, ajooikeudetta ajosta, törkeästä liikenteen vaarantamisesta, kahdesta liikennerikkomuksesta ja haitanteosta virantoimituksessa olevalle virkamiehelle, Helsingin hovioikeuden 22.8.1995 antamassa tuomiossa nro 4313 mainituista 24.5.1994 tehdyistä rattijuopumuksesta ja ajooikeudetta ajosta, 19.8.1994 tehdystä ajo-oikeudetta ajosta ja 10.10.1994 tehdystä ajo-oikeudetta ajosta sekä saman hovioikeuden 22.8.1995 antamassa tuomiossa nro 4314 mainitusta 18.9.1994 tehdystä ajo-oikeudetta ajosta yhteiseen 10 kuukauden vankeusrangaistukseen, josta vähennetään rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla 2 päivää (vapaudenmenetysaika 9. - 10.1.1995).

Helsingin hovioikeuden 22.8.1995 tuomitsemien yhdyskuntapalvelujen täytäntöönpano kielletään yhdyskuntapalveluna. Se osa yhteistä rangaistusta, jota ei ole suoritettu yhdyskuntapalveluna, on suoritettava vankeutena.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Piiroinen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Krogerus, Ukkola ja Tynjälä. Esittelijä Kaarina Heino.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Lindholm, Suhonen, Raulos ja Palaja. Esittelijä Lea Nousiainen.

---

[SV]

Ett gemensamt fängelsestraff enligt 7 kap. 6 § 1 momentet och 8 § strafflagen kunde bestämmas också i fullföljdsdomstolen.

SL 7 kap 6 § 1 mom

SL 7 kap 8 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret.